Mielipiteitä säilytykseen tai pois heittämiseen?
Opiskelevat poikani tulivat eilen anoppilasta isot pahvilaatikot mukanaan. Laatikoiden sisältönä olivat erilaiset tosi koristeelliset vaasit ja kulhot ja lautaset ja kahvikupit, eivät mitään arvokasta vaan suoraansanoen rihkamaa ja tusinatavaraa jostain marketeista. Eivät ollenkaan parikymppisten poikien makuun.
He pyysivät saada jättää laatikot meille vanhemmille säilöön tai voimme tehdä niille ihan mitä haluamme.
Mitä mieltä olette, onko nuo tavarat säilytettävä? Pojat sanoivat, etteivät kehdanneet vastustaa mummoa, joka oli latonut tavaroita niihin laatikoihin isot määrät, koska ei tavaroita tarvinnut ja hänen mukaansa ne tulivat pojille varmaan tarpeeseen. Mutta kun ei tullut. Ei kukaan nuori mies tarvitse eläissään erilaisia ruusukuvioisia vateja, kuppeja ja vaaseja.
Av-raati, minne tavarat?
Kommentit (39)
Säilytätte ne. On niillä tunnearvoa vaikka sinä et sitä näytä tajuavan. Mistä tiedät jos vaikka omat miniäsi ihastuvat niihin
Heitä pois, elleivät pojat varsinaisesti kiellä. Jos kieltävät, niin silloinkin voi aika napakkaan sävyyn todeta, että ottavat sitten omiin asuntoihinsa jos ovat niin kovin korvaamattomia ja tärkeitä.
Ihmisten muistoa voi vaalia, vaikkei kaikkea heidän roinaansa kannakaan mukanaan. Tämän oppiminen vei minulta aikaa, mutta oli sen arvoista. On onnellista ymmärtää, että voin kunnioittaa ja rakastaa nyt jo syvästi dementoitunutta mummoani, vaikka jätänkin häneltä saadun kahvikupin työpaikalle varakupiksi työsuhteen päätettyäni.
Tarkista nyt ennen pois heittämistä ettei siellä ole oikeasti mitään arvokasta lasi- tai posliiniesineitä joista keräilijät maksaisivat hyvin. Oman mummon kaapin kätköistä meinaa löytyi Riihimäen lasia ja maitokannuja.
Vierailija kirjoitti:
Säilytätte ne. On niillä tunnearvoa vaikka sinä et sitä näytä tajuavan. Mistä tiedät jos vaikka omat miniäsi ihastuvat niihin
Taidat olla ap:n anopin sielunkumppani? ;D
Pois vain. Mitäpä sitä rihkamaa säilyttämään. Mutta kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa, ettei joukossa ole mitään keräilyjuttuja.
Kyllä olisi ap:llä toinen ääni kellossa jos oma äiti olisi antanut nuo. Mutta kun anoppi lahjoittaa niin roskiin vaan.
Käytiin poikien kanssa ne läpi. He olivat tuskastuneita lähinnä ja halusivat päästä tilanteesta eroon. Tarkistin, eikä mitään merkkiä ollut yhdessäkään astiassa. Anoppi antoi siis halpiskamaa opiskelijoille, mikä on täysin ok ajatuksena, ihan hyvä ja käytännöllinen, mutta ongelmana on tuo koristeelllisuus ja kultareunukset ym. Sellaisia tosi "krumeluureja" kaikki. ap
Pojat saavat järjestää hienot syömiset tyttökavereilleen :)
Siis astioita joita voi hyvin käyttää? Mutta taitavat olla niin rikkaita ja merkkitietoisia poikia, ettei kelpaa kuin joku design? Kyllähän ne kotoa pois muuttavat nuoret tarvii astioita sinne opiskelijakämppiin. Sitten kun bailaavat ja pitävät pirskeitä, ei ole niin hirveä juttu, jos joku "ei -mitään- merkkiä" oleva ruusukuppi hajoaa siinä tuoksinnassa. Mutta heittäkää vaan pois ja tuhlatkaa rahanne vaikka arabian paratiisi kalustoon. Kuluttakaa ja ostakaa, niin maailma hukkuu paskaan. Sairasta!
Kierrätykseen vaan... joku mummo ilahtuu vielä niistä ;)
Jos pojat ei nyt halua niitä niin säilytä vaan. Ehkä arvostavat kahvipöydässä sitten niitä kun viettävät lastensa ristiäisiä, rippijuhlia yms. Voivat sanoa lapselleen että astiat ovat heidän isomummolta.
Vierailija kirjoitti:
Siis astioita joita voi hyvin käyttää? Mutta taitavat olla niin rikkaita ja merkkitietoisia poikia, ettei kelpaa kuin joku design? Kyllähän ne kotoa pois muuttavat nuoret tarvii astioita sinne opiskelijakämppiin. Sitten kun bailaavat ja pitävät pirskeitä, ei ole niin hirveä juttu, jos joku "ei -mitään- merkkiä" oleva ruusukuppi hajoaa siinä tuoksinnassa. Mutta heittäkää vaan pois ja tuhlatkaa rahanne vaikka arabian paratiisi kalustoon. Kuluttakaa ja ostakaa, niin maailma hukkuu paskaan. Sairasta!
Minusta nuo kuluttamissyyllistykset pitäisi suunnata anoppiin, joka itse antaa käyttökelpoista muiden riesaksi, kun arvatenkin on uudemmat, kivemmat ja kiiltävämmät aktiivisemmassa käytössä. Muiden ostamista tavaroista ei kannata kenenkään syyllistyä.
Nyt on kyllä koulutuksen paikka pojille. Pitää opetella sanomaan ei. Paljon nolompaa on ottaa vastaan ja heittää nurkan takana pois kuin että sanoisi mummolle, ettei tarvitse niitä juttuja ja mummu olisi voinut pitää ne vielä itse tai antaa jollekin toiselle tai viedä vaikka lähetystorille.
Vierailija kirjoitti:
Käytiin poikien kanssa ne läpi. He olivat tuskastuneita lähinnä ja halusivat päästä tilanteesta eroon. Tarkistin, eikä mitään merkkiä ollut yhdessäkään astiassa. Anoppi antoi siis halpiskamaa opiskelijoille, mikä on täysin ok ajatuksena, ihan hyvä ja käytännöllinen, mutta ongelmana on tuo koristeelllisuus ja kultareunukset ym. Sellaisia tosi "krumeluureja" kaikki. ap
No mikä on ongelma? Eikö kukkakuppi pidä nestettä sisällään? Sitten kun noilla pojilla on puolisot, niin sieltä kotoa alkaa kummasti löytyä krumeluureja ja kukkia ja kultareunuksia, tai kuparia ja ruusukultaa.
Ei ne kukkakrumeluurikupit silloin 60-70 -luvulla ole välttämättä olleet mitään halpiskamaa, vaikka nyt just eivät enää mitään tunnettua merkkiä tai mallia olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis astioita joita voi hyvin käyttää? Mutta taitavat olla niin rikkaita ja merkkitietoisia poikia, ettei kelpaa kuin joku design? Kyllähän ne kotoa pois muuttavat nuoret tarvii astioita sinne opiskelijakämppiin. Sitten kun bailaavat ja pitävät pirskeitä, ei ole niin hirveä juttu, jos joku "ei -mitään- merkkiä" oleva ruusukuppi hajoaa siinä tuoksinnassa. Mutta heittäkää vaan pois ja tuhlatkaa rahanne vaikka arabian paratiisi kalustoon. Kuluttakaa ja ostakaa, niin maailma hukkuu paskaan. Sairasta!
Minusta nuo kuluttamissyyllistykset pitäisi suunnata anoppiin, joka itse antaa käyttökelpoista muiden riesaksi, kun arvatenkin on uudemmat, kivemmat ja kiiltävämmät aktiivisemmassa käytössä. Muiden ostamista tavaroista ei kannata kenenkään syyllistyä.
En vain voi ymmärtää ihmisiä, jotka tekevät numeroa jostain kahvikupista. Kyllä sen kahvin voi juoda muumimukista tai ruusumukista siinä mistä jostain muustakin. Mutta tuhlatkaa toki rahojanne mihin haluatte. Minun mielestäni se on tuhlaamista, jos on olemassa käyttökelpoisia astioita ja sitten ne heitetään pois, koska ulkonäkö ei miellytä ja samaan hengenvetoon ostetaan uusia kaupasta. Ei siinä ole mitään järkeä. Ja muutaman vuoden päästä ne uudetkin astiat ovat pois muodista... ja sama idioottihomma jatkukoon.
Ap kysyi mielipidettä ja tässä sai sellaisen. Olkoon se sitten erilainen kuin hänen oma kantansa.
Tunnearvolla ei näköjään ole mitään merkitystä :(
Ap todistaa jälleen kerran sen, että kuluttaminen on OK, kunhan minä päätän, mitä kaikkea hankitaan. Mutta jos joku antaa käyttökelpoisia tavaroita, voi ne viskoa roskiin tai kierrätykseen, koska ne eivät ole juuri sitä roinaa, mitä kaappeihini haluan.
Etenkin poikien on ihan turha hankkia Iittalaa ja Arabiaa, koska tuleva puoliso viskoo kuitenkin kaikki Teemat ja Paratiisit roskiin, koska ne eivät sovi häne kotiinsa. Siksi poikien kannattaisi ottaa mummon halvat ruusukupit eikä tuhlata omiin astioihin.
Kierrätykseen. Joko myytte kirpputorilla (vaikka ei noista paljon saa) ja rahat pojille tai viette Fidalle tai Pelastusarmeijalle. Turhaan vievät tilaa ja energiaa moiset.
Säilytä aikasi jossain ja heitä sitten pois.