Lue keskustelun säännöt.
Miten joku 70-luvun lapsi ei ollut pioneereissa??!!!
25.09.2016 |
Tutustuin yhteen naiseen, joka sanoi ettei ollut lapsena pioneereissa. Hämmästyin ja aloin pohtia onko tosiaan sellaisia, jotka ei ollut pioneereissa lapsena.
Kaikki minun ystäväni ja työkaverit on olleet pioneeriliikkeessä ja tunnetaan kaikki tyypit Helsingissä. Ihan kaikki on olleet mukana ja äänestää nyt vihreitä tai vasemmistoliittoa.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kuullutkaan kys järjestöistä.
Minä en koskaan lakkaa kummastelemasta ihmisiä, jotka toitottavat tietämättömyyttään niin kuin se olisi jokin hyve.
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Ei ole todellista. Kirjoitteleeko tänne palstalle jotain moppipää köyhiä? Kaikki jostain lähiöistä ja köyhistä kodeista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap olet kyllä ihan kuplassa 😂
Itse en tunne ketään, joka olisi ollut pioneereissa.
Vierailija kirjoitti:
Asuin tuolloin Helsingin ja maaseudun puolivälissä, jossa poliittinen toiminta ei ollut yhtä näkyvää kuin kaupungeissa. Kai jotkut kuuluivat pioneereihin ja muihin poliittisiin klubeihin, mutta minä en tuntenut ketään. Kouluhan oli läpeensä poliittinen laitos, mutta en minä sitäkään oikein hahmottanut. Hakaniemen vappumarssit toki tiesin, kun niitä esitettiin televisiossa ja lehdissäkin oli punalippuja oikein värikuvissa.
Harrastin kilpaurheilua. Vasta jälkeenpäin olen ymmärtänyt sen, että ainakin tuossa ja hyvin monessa muussa lajissa oli poliittinen tausta: oli SVUL ja TUL, joista piti tavallaan valita silloin, kun urheiluseuraan halusi liittyä. Minä olen kuulunut kumpaankin.
Miten koulu oli läpeensä poliittinen? Meillä ei ainakaan politiikka näkynyt koulussa muutoin kun kouluneuvoston vaaleissa keskikoulussa ja siten, että opettajat oli järjestäin oikeistolaisia.
Minäkin urheilin sekä svullin, että tullin seurassa. Ensin talvella porvariseurassa, koska serkku sai sinne houkuteltua, mutta sitten muutin työläisseuraan, mutta kesällä urheilin porvariseurassa, koska siinä lajissa ei ollut työläisseuraa paikkakunnallamme. Kesällä urheilin kyllä toista lajia työläisseurassa.
Eihän kommareiden lapsia päästetty pioneerikehoihin. Itse olin pioneereissa ja nuorissa Kotkissa ym. ei alle
10 v lapsi ymmärrä että nämäkin kehot liittyvät politiikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin tuolloin Helsingin ja maaseudun puolivälissä, jossa poliittinen toiminta ei ollut yhtä näkyvää kuin kaupungeissa. Kai jotkut kuuluivat pioneereihin ja muihin poliittisiin klubeihin, mutta minä en tuntenut ketään. Kouluhan oli läpeensä poliittinen laitos, mutta en minä sitäkään oikein hahmottanut. Hakaniemen vappumarssit toki tiesin, kun niitä esitettiin televisiossa ja lehdissäkin oli punalippuja oikein värikuvissa.
Harrastin kilpaurheilua. Vasta jälkeenpäin olen ymmärtänyt sen, että ainakin tuossa ja hyvin monessa muussa lajissa oli poliittinen tausta: oli SVUL ja TUL, joista piti tavallaan valita silloin, kun urheiluseuraan halusi liittyä. Minä olen kuulunut kumpaankin.
Miten koulu oli läpeensä poliittinen? Meillä ei ainakaan politiikka näkynyt koulussa muutoin kun kouluneuvoston vaaleissa keskikoulussa ja siten, että opettajat oli järjestäin oikeistolaisia.
Minäkin urheilin sekä svullin, että tullin seurassa. Ensin talvella porvariseurassa, koska serkku sai sinne houkuteltua, mutta sitten muutin työläisseuraan, mutta kesällä urheilin porvariseurassa, koska siinä lajissa ei ollut työläisseuraa paikkakunnallamme. Kesällä urheilin kyllä toista lajia työläisseurassa.
Olemme käyneet eri kouluja. Meillä oli hyvin aktiivinen oikeisto ja hyvin aktiivinen vasemmisto sekä oppilaissa että opettajissa. Olen myös vielä viime aikoina joutunut opiskeluissani tarkastelemaan 70-luvun koululaitosta ja huomannut, että kylläpä oli silloin ihan toisenlainen meno kuin esimerkiksi 90-luvulla tai nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ollut, enkä tunne ketään lapsuudestani, joka olisi ollut. En oikeastaan edes tiedä, mikä pioneerit on.
Vm 68, lapsuus ja koulut Kontulassa
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä tuntenut yhtäkään tuon kaltaisissa järjestöissä mukana ollutta.
Olen syntynyt vuonna 1971 Helsingissä ja elänyt lapsuuteni ensin Vallilassa ja sitten Länsi-Helsingin lähiössä.
En tiedä edes kaverin kaveria, joka olisi kuulunut tuollaiseen. Aika hyvin tunnen vanhojen kavereiden lapsuudenharrastukset.
Eipä sinun ikäistesi kuulukaan tuntea. Kun sinä rupesit käymään koulua, oli taistolaisuus jo voimakkaasti hiipumassa ja sen myötä myös pioneeriliikekin.
Itse olen sinua 10 vuotta vanhempi ja elin siis lapsuuteni aikana jolloin taistolaisuus oli voimissaan ja minä siis asuin siis vahvasti vasemmistolaisella paikkakunnalla ja vasemmistoa meilläkin tottakai duunariperheessä äänestettiin, mutta ei taistolaisia. Ei silti minunkaan kaveripiiriin kuulunut ainuttakaan pioneeria, vaikka kaikki duunareitten kakaroita oltiin. Aika pienten piirien touhua se 60-70 luvullakin oli, ainakin Suurempien kaupunkien ulkopuolella.
Pioneeriliikehän perustettiin heti sotien jälkeen ja sen aktiivisimmat ajat olivat 40-50 luvuilla. 80-luvulla se oli jo ihan mariginaalitouhua, joten on hyvin luonnollista, että 70-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä ei ole sen liikkeen toiminnasta minkäänlaista käsitystä, jollei ole sattunut syntymään vahvasti vasemmistolaiseen perheeseen, jossa oli oltu mukana kyseisessä toiminnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kuullutkaan kys järjestöistä.
Minä en koskaan lakkaa kummastelemasta ihmisiä, jotka toitottavat tietämättömyyttään niin kuin se olisi jokin hyve.
Vai niin. -74 olen syntynyt, historiassa olen ihan keskiverto hyvä, sukuuni ja lähipiiriini ei kuulu yhtään joka olisi kuulunut kys järjestöihin. Jos ovat jotain vassaripaskaa niin siinä syy.
En minäkään tunne yhtään noihin järjestöihin kuulunutta, vaikka olen syntynyt vuonna 1964. Olen vain sitä mieltä, että oman maan historia on tunnettava - sitä kutsutaan yleissivistykseksi. Mutta tällä palstalla sitä on ihan turha peräänkuuluttaa, oli aiheena sitten ihan mikä tahansa.
Oletko sinä muuten niitä ihmisiä, jotka tunkevat etunenässä kommentoimaan kuolinuutisia sanomalla "ikinä e ole kuullut" ja "nevöhööd"? Vinkki: tyhmyys ja tietämättömyys pysyy paljon pitempään piilossa, kun pitää suunsa kiinni.
t. 16
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olin lapsena pioneereissä kun isä pakotti. Olisin halunnut partioon, mutta en saanut. Ihme, että sain käydä pyhäkoulua ja seurakunnan tyttökerhoa. En ole ikinä äänestänyt vasemmistoliittoa, vihreitä olen joskus. Mutta sen verran jäi herravihaa lapsuudesta, että kokoomus ei tule myöskään koskaan ääntäni saamaan. Jotenkin nolottaa vielä yli 50-vuotiaanakin tuo pioneerimenneisyys, vaikka lapsihan silloin olin enkä ymmärtänyt politiikasta höykäsen pöläystä.
Minunkin vanhemmat laittoivat minut pioneerikerhoon. Olin niin pieni, etten ollenkaan ymmärtänyt, mistä siinä oli kyse. Pidin sitä ihan tavallisena kerhona. En ole kenellekään tohtinut kertoa pioneerimenneisyydestäni...
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kuullutkaan kys järjestöistä.
En minäkään. Tuli ekana armeijan pioneerit mieleen, mut tässä ei ilmeisesti niitä tarkotettu. Eikä varmaan myöskään stereoita :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pioneerit oli kommareiden, silloisten ryssää pelkäävien/palvovien kakaroita. Ei sitä kovin hyvällä katsottu. Itselläni yksi kaveri kuului ja oli kait käynyt pioneerien kanssa itä-Saksassakin. Meikäläinen, upseerisuvun lapsi kuului partiolaisiin.
Koska suurin osa meistä oli partiolaisia. Pioneerit olivat vähemmistöryhmä. Muistan 79-vuoden suurleiriltä, että meillä oli vieraana muutamia pioneereja :D
Heitä pidettiin "ryssinä",missä on aika paljon totuuden siementä mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne ketään, joka olisi ollut pioneereissa. Nehän ovat vasemmistolaisia. Olen kasvanut Helsingissä ns hyvässä kaupunginosassa.
No hyi hitto, ei ihmekään etten ole kuullut. Meidän pitäjällä oltiin isänmaallisia ja melkein joka talossa oli sotaveteraaneja, pappani mukaan lukien. Tommoset pioneerot olis saaneet äkkilähdön, sylkisin päälle jos näkisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin tuolloin Helsingin ja maaseudun puolivälissä, jossa poliittinen toiminta ei ollut yhtä näkyvää kuin kaupungeissa. Kai jotkut kuuluivat pioneereihin ja muihin poliittisiin klubeihin, mutta minä en tuntenut ketään. Kouluhan oli läpeensä poliittinen laitos, mutta en minä sitäkään oikein hahmottanut. Hakaniemen vappumarssit toki tiesin, kun niitä esitettiin televisiossa ja lehdissäkin oli punalippuja oikein värikuvissa.
Harrastin kilpaurheilua. Vasta jälkeenpäin olen ymmärtänyt sen, että ainakin tuossa ja hyvin monessa muussa lajissa oli poliittinen tausta: oli SVUL ja TUL, joista piti tavallaan valita silloin, kun urheiluseuraan halusi liittyä. Minä olen kuulunut kumpaankin.
Miten koulu oli läpeensä poliittinen? Meillä ei ainakaan politiikka näkynyt koulussa muutoin kun kouluneuvoston vaaleissa keskikoulussa ja siten, että opettajat oli järjestäin oikeistolaisia.
Minäkin urheilin sekä svullin, että tullin seurassa. Ensin talvella porvariseurassa, koska serkku sai sinne houkuteltua, mutta sitten muutin työläisseuraan, mutta kesällä urheilin porvariseurassa, koska siinä lajissa ei ollut työläisseuraa paikkakunnallamme. Kesällä urheilin kyllä toista lajia työläisseurassa.
Olemme käyneet eri kouluja. Meillä oli hyvin aktiivinen oikeisto ja hyvin aktiivinen vasemmisto sekä oppilaissa että opettajissa. Olen myös vielä viime aikoina joutunut opiskeluissani tarkastelemaan 70-luvun koululaitosta ja huomannut, että kylläpä oli silloin ihan toisenlainen meno kuin esimerkiksi 90-luvulla tai nykyään.
Olemme käyneet juu varmasti eri kouluja, mutta en edelleenkään ymmärrä, miten itse koulu olisi ollut läpeensä poliittinen laitos, kuten väität. Politiikkaa toki puhuttiin etenkin 70-luvulla alkupuolen kouluissa oppilaiden kesken varmasti paljon enemmän kuin 90-luvulla, mutta en välttämättä usko, että enempää kuin tänä päivänä, jolloin politiikka on maahanmuuttokysymyksineen ja rasismikysymyksineen taas vahvasti esillä ja eittämättä niistä asioista keskustellaan koulujen käytävilläkin.
Vaikka siis meillä liki kaikki opettajat oli kokoomuslaisia, niin silti he kyllä pyrkivät välttämään politiikasta puhumista. Vain uskonnon opettajan Israel henkisyyden muistan ärsyttäneen koulussa. Elettiin kuitenkin vasemmistoenemmistöisessä kaupungissa, joten tuskin opettajat ehdoin tahdoin halusivat kahnaukseen vasemmiston kanssa.
Politiikka siis koulussa toki näkyi, elettiinhän teiniliiton vahvoja aikoja ja kouluneuvostovaaleissa olikin puoluetunnukset näkyvästi esillä. En kuitenkaan koe missään nimessä niin, että itse koulu olisi ollut poliittinen missään vaiheessa omaa koulutaivaltani.
Lapsuus Etelä-Pohjanmaalla - ei todellakaan kuuluttu Pioneereihin, täällä päin kun oli punaiset vaatteetkin jo aika tuomittavaa... Eipä silti, oikein hyvä lapsuus oli. Punavihervassareita halveksun toki vielä aikuisenakin niin kuin valtaosa täällä syntyneistä. Koti, uskonto, isänmaa on täällä edelleen arvossa.
Vierailija kirjoitti:
Tutustuin yhteen naiseen, joka sanoi ettei ollut lapsena pioneereissa. Hämmästyin ja aloin pohtia onko tosiaan sellaisia, jotka ei ollut pioneereissa lapsena.
Kaikki minun ystäväni ja työkaverit on olleet pioneeriliikkeessä ja tunnetaan kaikki tyypit Helsingissä. Ihan kaikki on olleet mukana ja äänestää nyt vihreitä tai vasemmistoliittoa.
Minä ja kaikki minun kaverit oltiinkin partiossa ja ollaan äänestetty aina kokoomusta.
Vierailija kirjoitti:
No hyi hitto, ei ihmekään etten ole kuullut. Meidän pitäjällä oltiin isänmaallisia ja melkein joka talossa oli sotaveteraaneja, pappani mukaan lukien. Tommoset pioneerot olis saaneet äkkilähdön, sylkisin päälle jos näkisin.
Miten veteraanius liittyy oikeistolaisuuteen? Kaikki 70-luvun kommunistipoliitikotkin oli sotaveteraaneja ja mm SKP:n pitkäaikainen puheenjohtaja kävi kaikki kolme sotaa läpi ja palkittiin ansiomitalein. Veteraaneista vähintään puolet oli vasemmistolaisia, tämä sinunkin on syytä muistaa, kun entisten pioneerien, eli veteraanien lapsien päälle syljeskelet.
olet elänyt jonkinlaisessa kuplassa. eituossa nyt mitään ihmeellistä ole. hakeututaan samanmielisten joukkoon ja kun kaikki on samaa mieltä, niin ei päästä tutustumaan muunlaisiin mielipiteisiin.