Mieheni haukkuu vatsaani "hirviömahaksi"
Olen siis kahden pienen lapsen äiti ja mitat ovat sinänsä noin 174cm/62kg ja vyötärönympärys on noin 70 cm, mutta vatsani iho on edelleen raskauksien jäljiltä löysähkö ja vatsaa peittää raskausarvet. Olen treenannut ja voidellut vatsan ihoa sekä leikkauttanut napatyrän pois. Vähitellen se pahin löysyys on alkanut helpottaa ja lihasten puolesta vatsa on lähes litteä ja rasvaakaan ei ole enää liikaa, mutta tosiaan se iho on hieman veltto ja arpinen.
Mieheni mielestä multa on kaikki seksiin ja fyysiseen läheisyyteen liittyvä, julkinen saunominen tai rantaelämä täysin poissuljettuja sekä eromme jälkeen mahdollinen uusi ihmissuhde. Seksiä ei ole ollut kuopuksen syntymän jälkeen enää lainkaan ja mies ilmeilee ja pilkkaa vatsaani, jos näkee minut vaikkapa menossa suihkuun. Vatsani näyttää kuulemma oksettavalta ja hirveältä. Mies ehdottaa, että mun pitäisi leikkauttaa se vatsani, mutta abdominoplastia maksaa kamalasti. Ahdistavaa, että kävi näin. :/ Olisiko ideoita, miten etenisin, että saisin elää taas normaalia elämää?
Kommentit (23)
Kaiken huipuksi mieheni vielä piti muutenkin naisia jotenkin "huonompana ja vähempiarvoisena" sekä tyhmempänä sukupuolena. Sain kuulla vihjailuja "bimboudestani", vaikka siis lukioaikoina mulla oli reilusti yli yhdeksän keskiarvo ja suoritin opintoja hyvin arvosanoin pienehköllä vaivalla yliopistossa. Myös miehen vanhemmatkin olivat samaa maata. Olin kuulemma liian kohtelias ja hymyileväinen ja jotenkin naiivin kiltti, joten miehen vanhemmat pitivät minua tyhmänä tavatessani heidät ensimmäistä kertaa. Ja siis miehen vanhemmat itse ovat amiksen käyneitä duunareita, tosin hänen äitinsä on pitkäaikaistyötön. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia sä olet Ap päätynyt yhteen tollasen hirviön kanssa?
Mulla on ollut lapsesta lähtien todella huono itsetunto ja ajattelin jotenkin, että "ansaitsen" sellaista jo lapsuudestani lähtien tutun tuntuista huonoa kohtelua. Vaikka siis tietoisesti en halunnut, mutta en pystynyt luottamaan sellaiseen ihmiseen, joka kohteli mua hyvin ja joka piti mua aidosti viehättävänä. Mieheni sen sijaan oli "oikeaa mieltä" musta eli että olen vastenmielinen samaan tapaan kuin ne ajattelivat, jotka kiusasivat koulussa ala-asteella. Näin se varmaankin meni ajatuksissani. :/ t. Ap
Täydennystä vielä: ja biologinen kelloni tikitti myös. :/ Pidin miestä älykkäänä hänen opiskelusaavutustensa vuoksi, joten katsoin läpi sormien niitä hänen oikkujaan. T. Ap
Mulla on ollut lapsesta lähtien todella huono itsetunto ja ajattelin jotenkin, että "ansaitsen" sellaista jo lapsuudestani lähtien tutun tuntuista huonoa kohtelua. Vaikka siis tietoisesti en halunnut, mutta en pystynyt luottamaan sellaiseen ihmiseen, joka kohteli mua hyvin ja joka piti mua aidosti viehättävänä. Mieheni sen sijaan oli "oikeaa mieltä" musta eli että olen vastenmielinen samaan tapaan kuin ne ajattelivat, jotka kiusasivat koulussa ala-asteella. Näin se varmaankin meni ajatuksissani. :/ t. Ap