Nainen kysyi ensitreffille, että mikä sinun ammatti on ja paljonko ansaitset.
Hän oli tyytyväinen saamiinsa vastauksiin. En enää ikinä halunnut tavata sitä naista. Meni täysin maku.
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkan kysyminen nyt on outoa, mutta miksi ammatistakaan ei saisi jutella? Mistä treffeillä sitten saa keskustella, jos ei siitä toisesta ihmisestä?
Lompakkoloisille sama asia. Miksi et itse ilmoita olevasi lähäri paskalla palkalla jo ennen treffejä?
Kun nyt minulta kysyt niin minäpä vastaan. Mulla on ammatti aina ollut jo profiilissa, oli saitti mikä hyvänsä (oletan että nettideiteistä nyt lähinnä keskustellaan). Useimmat miehet kammoksuu a) korkeakoulutettua ja b) hyvin todennäköisesti paremmin kuin hän tienaavaa naista, niin onpa kortit senkin suhteen avoimet alusta alkaen.
Miehiä ei kuule vittujakaan kiinnosta huuhaa-akateemisuutesi.
Samaan aikaan kun sinä olet ikiopiskellut turhaan verovaroilla, on halveksimasi amis veloittanut putkimiehenä 50 euroa/tunti työssään jo vuosien ajan maksaen sinun opiskelusi.
Niinpä. Naisten miehiä korkeampi koulutus ei koskaan konkretisoidu yhteiskunnan tai veronmaksajien hyödyksi tai edes nollaa koituneita kulujaan.
Kerropa tästä vähän lisää. Jotain ihan konkreettista vaikka meneekin hieman ohi aiheen.
Voisin kuvitella ap:n ajattelevan jotenkin siihen suuntaan, että esim. miesopettaja tekee arvokasta kasvatus- ja opetustyötä yhteiskunnan hyödyksi, mutta vastaavassa työssä oleva naisopettaja vain kuluttaa yhteiskunnan varoja kohtuuttoman hyvin palkatussa suojatyöpaikassaan. Samoin miesinsinööri vs. naisinsinööri - selkeä ero työn hyödyllisyydessä, vaikka toimenkuva olisikin täysin sama. Miten ap on päätynyt tähän jalkovälivarustuksesta riippuvaiseen hyötyvaihteluun, sitä en enää osaa edes kuvitella. Ehkäpä hän itse valaisee asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkan kysyminen nyt on outoa, mutta miksi ammatistakaan ei saisi jutella? Mistä treffeillä sitten saa keskustella, jos ei siitä toisesta ihmisestä?
Lompakkoloisille sama asia. Miksi et itse ilmoita olevasi lähäri paskalla palkalla jo ennen treffejä?
Kun nyt minulta kysyt niin minäpä vastaan. Mulla on ammatti aina ollut jo profiilissa, oli saitti mikä hyvänsä (oletan että nettideiteistä nyt lähinnä keskustellaan). Useimmat miehet kammoksuu a) korkeakoulutettua ja b) hyvin todennäköisesti paremmin kuin hän tienaavaa naista, niin onpa kortit senkin suhteen avoimet alusta alkaen.
Miehiä ei kuule vittujakaan kiinnosta huuhaa-akateemisuutesi.
Samaan aikaan kun sinä olet ikiopiskellut turhaan verovaroilla, on halveksimasi amis veloittanut putkimiehenä 50 euroa/tunti työssään jo vuosien ajan maksaen sinun opiskelusi.
Kas, yksi ex on putkimies. Hän kyllä arvosti kovasti minun työtäni, kuten minä hänen. Mutta jos se nyt sulle paremman mielen tuo, niin sovitaan että halveksimme toisiamme.
Monetko ensitreffit olet miehille maksanut?
Voi jumalauta, täällä tämä sama "treffailija" jauhaa samaa jaskaa joka jumalan lauantai. Siis oikeesti, käy nyt edes yhden kerran siellä treffeillä niin on jotain oikeeta märistävää, nää sun mielikuvitustreffit mielikuvitusnaisten kanssa eivät todellakaan jaksa kiinnostaa ketään. Tai, jos tuo kuulostaa liian haastavalta, niin vaihda nyt edes herranjumala jo tuota iänkaikkisen aataminaikuista levyäsi!
Älä nyt, siitä puhe mistä puute. Häiskää ihan selvästi jännittää kovasti tämä asia, ja sen teoreettisen dilemman pohtiminen, että maksaako treffeille huijattu nainen ne munkkikahvit siellä huoltoaseman kahviossa vai onko se kavala lompakkoloinen jolle pitää tarjota, on nyt prioriteettilistan ykkösenä luonnollisestikin (ollut jo aika kauan tosin...)
Suotakoon tässä terveydenhuollon säästötoimien synnyttämässä kurimuksessa kanssaihmisellemme tämä terapeuttinen kokemus av-mammojen hellässä syleilyssä. :)
Yksikään nainen ei suostu pahvikuppikahvitreffeille huoltoasemalle, se on tällä palstalla nähty.
Joten aika lennokasta mielikuvitusta sinäkin lompakkoloisena käytät.
Monetko treffit olet naisena miehelle maksanut? Edes ne huoltoasemakahvit?
Kyllä minä olen suostunut huoltistreffeille. Tosin valitsimme posliinikupit, niitäkin on nimittäin huoltsikoillakin, tiesitkös. Ja voitko kuvitella, MINÄ MAKSOIN NUO KAHVIT! Mies tosin oli fiksu, miellyttävä ja ihan komeakin, joten ei tuottanut tuskaakaan viettää hänen kanssaan aikaa ihan-sama-missä.
Jos sinun pitää houkutella naisia treffeille hienoilla ravintoloilla, loistoillallisilla ja hintavilla teatteriesityksillä, niin sinussa ei taida olla kovinkaan paljoa muuta kiinnostavaa kuin tuota ulkoista, jota mammonalla saa... Sellainen houkuttelee tietyntyyppisiä naisia kyllä, mutta älä tuon valikoiman perusteella tee kovin kattavia päätelmiä koko naissukupuolesta, jookos kookos.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ammatin kysyminen on ihan pakko - kertoohan se ala kuitenkin jotain tuloista, hänen varallisuudestaan ja mahdollisesti omaisuuden määrästä..
Suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ammatin kysyminen on ihan pakko - kertoohan se ala kuitenkin jotain tuloista, hänen varallisuudestaan ja mahdollisesti omaisuuden määrästä..
Suomeksi.
Häpeätkö ammattiasi? Koetko alemmuudentunnetta tai epävarmuutta? Vai oletko vain idiootti?
Ammatin kysyminen ok, tulojen ei. Toki työstatusta on minusta ihan ok kysyä, että tekeekö toinen töitä vai mitä...
Toisaalta jos tapaa sen oikean, ei noillakaan asioilla yleensä ole väliä. En tajua tätä nykypäivän deittailua, kun hyvätkin ehdokkaat karsitaan jonkun pinnallisen pikkuasian vuoksi. Toisaalta myös pelätään kuollakseen sitä, että kumppani hyötyisi jotenkin itsestä.
Onneksi itse pariuduin jo kymmenen vuotta sitten. Mies on köyhä, on silti elättänyt (lasten vauva-ajat) eikä paljoa asiasta jupissut. Sydän on kultainen. Toiset ei löydä sitä todellista onnea, koska etsitään vain sitä paksua lompakkoa - ja toiset taas haluaa varjella vain sitä paksua lompakkoaan.
Onhan se aina ollut näin. Kyllä mummotkin nuorina likkoina tiesi tarkkaan kylän jokaisen miehen hehtaarit ja lypsävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ammatin kysyminen on ihan pakko - kertoohan se ala kuitenkin jotain tuloista, hänen varallisuudestaan ja mahdollisesti omaisuuden määrästä..
Suomeksi.
Häpeätkö ammattiasi? Koetko alemmuudentunnetta tai epävarmuutta? Vai oletko vain idiootti?
En käy töissä ja kyse on ihan omasta valinnasta.
N28 kirjoitti:
Ammatin kysyminen ok, tulojen ei. Toki työstatusta on minusta ihan ok kysyä, että tekeekö toinen töitä vai mitä...
Miksei ei kysyä tulotasoa heti kun se on naiselle kuitenkin kaikista ratkaisevinta? Tuollainen on lähinnä on tekopyhää, että työtaustasta kyllä kysellään, mutta suoraan kehdata kysyä tulotasoa.
Vierailija kirjoitti:
N28 kirjoitti:
Ammatin kysyminen ok, tulojen ei. Toki työstatusta on minusta ihan ok kysyä, että tekeekö toinen töitä vai mitä...
Miksei ei kysyä tulotasoa heti kun se on naiselle kuitenkin kaikista ratkaisevinta? Tuollainen on lähinnä on tekopyhää, että työtaustasta kyllä kysellään, mutta suoraan kehdata kysyä tulotasoa.
Ei. Työstä jutteleminen on luonnollista, koska onhan se nyt kiva tietää, mitä toinen tekee ison osan päivistään. Mulla ainakin työasiat on usein mielessä muutenkin ja helpostihan niistä sitten puhuu, joskus mielelläänkin jos on jotain erikoista meneillään, tai vaikka vaan kiirettä tms. Sillä ei ole mitään tekemistä tulotason kanssa, en tajua miten se voi olla niin vaikea ymmärtää tai varmaan lähinnä uskoa. Puhutaan ensimmäisistä treffeistä, ei niillä suunnitella yhteistä taloutta. Mä en ainakaan edes halua enää jakaa taloutta kenenkään kanssa, vastaan itse omasta elämisestäni, eikä mua kiinnosta toisen taloudenpito lainkaan.
AP - kyllä ammatin kysyminen on ihan normaalia, treffeillä on tarkoitus tutustua ihmiseen ja kyllä ammatti on ihan oleellinen tieto, siinä missä esim. asuinpaikka ja harrastuksetkin.
Palkka sen sijaan on henkilökohtainen asia, eikä sitä tietenkään kysytä. Jos joku hölmö palkkaa kuitenkin kysyy, ei sitä pidä kertoa - ei ole mikään teema vielä pitkään aikaan. Et sinäkään ole ihan fiksu jos palkkasi kuitenkin kerroit, huomasit naisen olevan siihen tyytyväinen ja toteat että et halua tavata naista enää. Niin miksi a) ylipäätään kerroit palkkasi? b) Miksi hemmetissä kerroit palkkasi jos et halua tavata naista enää???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N28 kirjoitti:
Ammatin kysyminen ok, tulojen ei. Toki työstatusta on minusta ihan ok kysyä, että tekeekö toinen töitä vai mitä...
Miksei ei kysyä tulotasoa heti kun se on naiselle kuitenkin kaikista ratkaisevinta? Tuollainen on lähinnä on tekopyhää, että työtaustasta kyllä kysellään, mutta suoraan kehdata kysyä tulotasoa.
Ei. Työstä jutteleminen on luonnollista, koska onhan se nyt kiva tietää, mitä toinen tekee ison osan päivistään. Mulla ainakin työasiat on usein mielessä muutenkin ja helpostihan niistä sitten puhuu, joskus mielelläänkin jos on jotain erikoista meneillään, tai vaikka vaan kiirettä tms. Sillä ei ole mitään tekemistä tulotason kanssa, en tajua miten se voi olla niin vaikea ymmärtää tai varmaan lähinnä uskoa. Puhutaan ensimmäisistä treffeistä, ei niillä suunnitella yhteistä taloutta. Mä en ainakaan edes halua enää jakaa taloutta kenenkään kanssa, vastaan itse omasta elämisestäni, eikä mua kiinnosta toisen taloudenpito lainkaan.
Miksi siitä voi puhuta ekoilla treffeillä, kun kaikesta tulee joka tapauksessa ilmi, että sulle on miehessä raha selvästi tärkeintä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N28 kirjoitti:
Ammatin kysyminen ok, tulojen ei. Toki työstatusta on minusta ihan ok kysyä, että tekeekö toinen töitä vai mitä...
Miksei ei kysyä tulotasoa heti kun se on naiselle kuitenkin kaikista ratkaisevinta? Tuollainen on lähinnä on tekopyhää, että työtaustasta kyllä kysellään, mutta suoraan kehdata kysyä tulotasoa.
Ei. Työstä jutteleminen on luonnollista, koska onhan se nyt kiva tietää, mitä toinen tekee ison osan päivistään. Mulla ainakin työasiat on usein mielessä muutenkin ja helpostihan niistä sitten puhuu, joskus mielelläänkin jos on jotain erikoista meneillään, tai vaikka vaan kiirettä tms. Sillä ei ole mitään tekemistä tulotason kanssa, en tajua miten se voi olla niin vaikea ymmärtää tai varmaan lähinnä uskoa. Puhutaan ensimmäisistä treffeistä, ei niillä suunnitella yhteistä taloutta. Mä en ainakaan edes halua enää jakaa taloutta kenenkään kanssa, vastaan itse omasta elämisestäni, eikä mua kiinnosta toisen taloudenpito lainkaan.
Miksi siitä voi puhuta ekoilla treffeillä, kun kaikesta tulee joka tapauksessa ilmi, että sulle on miehessä raha selvästi tärkeintä?
Tähän ei voi enää todeta muuta kuin että jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa. Jatka sinä yksinpuheluasi, keskustelua tästä ei selvästikään voi syntyä.
Vierailija kirjoitti:
N28 kirjoitti:
Ammatin kysyminen ok, tulojen ei. Toki työstatusta on minusta ihan ok kysyä, että tekeekö toinen töitä vai mitä...
Miksei ei kysyä tulotasoa heti kun se on naiselle kuitenkin kaikista ratkaisevinta? Tuollainen on lähinnä on tekopyhää, että työtaustasta kyllä kysellään, mutta suoraan kehdata kysyä tulotasoa.
No kun se työ kertoo aika paljon ihmisen luonteesta. Jos toinen on puutarhuri, sinfoniaorkesterin viulisti, tanssibändin basisti, ammattitanssija, näyttelijä, lvi-asentaja, autopeltiseppä, kirjanpitäjä, lentoemäntä tai maanviljelijä, niin ammatti näkyy myös muussa elämässä. En usko, että yksi ja sama henkilö voisi tehdä kaikkea tuota.
Tanssibändin basisti on paljon pois kotoa, maanviljelijä on paljon kotona, mutta hänen työpaikkansa määrää asuinpaikan. Siinä voi jo ensi tapaamisella pohtia, miten tuo vaikuttaisi omaan elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N28 kirjoitti:
Ammatin kysyminen ok, tulojen ei. Toki työstatusta on minusta ihan ok kysyä, että tekeekö toinen töitä vai mitä...
Miksei ei kysyä tulotasoa heti kun se on naiselle kuitenkin kaikista ratkaisevinta? Tuollainen on lähinnä on tekopyhää, että työtaustasta kyllä kysellään, mutta suoraan kehdata kysyä tulotasoa.
Ei. Työstä jutteleminen on luonnollista, koska onhan se nyt kiva tietää, mitä toinen tekee ison osan päivistään. Mulla ainakin työasiat on usein mielessä muutenkin ja helpostihan niistä sitten puhuu, joskus mielelläänkin jos on jotain erikoista meneillään, tai vaikka vaan kiirettä tms. Sillä ei ole mitään tekemistä tulotason kanssa, en tajua miten se voi olla niin vaikea ymmärtää tai varmaan lähinnä uskoa. Puhutaan ensimmäisistä treffeistä, ei niillä suunnitella yhteistä taloutta. Mä en ainakaan edes halua enää jakaa taloutta kenenkään kanssa, vastaan itse omasta elämisestäni, eikä mua kiinnosta toisen taloudenpito lainkaan.
Miksi siitä voi puhuta ekoilla treffeillä, kun kaikesta tulee joka tapauksessa ilmi, että sulle on miehessä raha selvästi tärkeintä?
Tähän ei voi enää todeta muuta kuin että jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa. Jatka sinä yksinpuheluasi, keskustelua tästä ei selvästikään voi syntyä.
Noinko koville ottaa, että puhuit itsesi käytännössä pussiin etkä voi enää kieltää maksullisuuttasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N28 kirjoitti:
Ammatin kysyminen ok, tulojen ei. Toki työstatusta on minusta ihan ok kysyä, että tekeekö toinen töitä vai mitä...
Miksei ei kysyä tulotasoa heti kun se on naiselle kuitenkin kaikista ratkaisevinta? Tuollainen on lähinnä on tekopyhää, että työtaustasta kyllä kysellään, mutta suoraan kehdata kysyä tulotasoa.
No kun se työ kertoo aika paljon ihmisen tulotasosta ja varallisuudesta.
Siis näin.
Vierailija kirjoitti:
N28 kirjoitti:
Ammatin kysyminen ok, tulojen ei. Toki työstatusta on minusta ihan ok kysyä, että tekeekö toinen töitä vai mitä...
Miksei ei kysyä tulotasoa heti kun se on naiselle kuitenkin kaikista ratkaisevinta? Tuollainen on lähinnä on tekopyhää, että työtaustasta kyllä kysellään, mutta suoraan kehdata kysyä tulotasoa.
MULLE tulotaso ei ole ratkaisevinta. Oma mies tienaa 1300/kk käteen, mitä luulet, olenko sen kanssa ensisijaisesti rahan takia?
Itse kysyisin ammatista siksi, että kiinnostaa minkä asioiden parissa toinen touhuaa päivät pitkät vai touhuaako mikään, ja kertooko se ammatti jotakin hänen kiinnostuksen kohteistaan ja voisiko ne kohdata omiani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N28 kirjoitti:
Ammatin kysyminen ok, tulojen ei. Toki työstatusta on minusta ihan ok kysyä, että tekeekö toinen töitä vai mitä...
Miksei ei kysyä tulotasoa heti kun se on naiselle kuitenkin kaikista ratkaisevinta? Tuollainen on lähinnä on tekopyhää, että työtaustasta kyllä kysellään, mutta suoraan kehdata kysyä tulotasoa.
No kun se työ kertoo aika paljon ihmisen tulotasosta ja varallisuudesta.
Siis näin.
No miksi ei kysytä tulotasoa? - No minäpä väännän ratakiskosta notta elämämkoululainenkin ymmärtää - koska KÄYTÖSTAVAT.
N28 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N28 kirjoitti:
Ammatin kysyminen ok, tulojen ei. Toki työstatusta on minusta ihan ok kysyä, että tekeekö toinen töitä vai mitä...
Miksei ei kysyä tulotasoa heti kun se on naiselle kuitenkin kaikista ratkaisevinta? Tuollainen on lähinnä on tekopyhää, että työtaustasta kyllä kysellään, mutta suoraan kehdata kysyä tulotasoa.
MULLE tulotaso ei ole ratkaisevinta.
Totta kai se on, kerran vaadit mieheltä työssäkäyntiä tai vähintään työnhakua, että mies kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N28 kirjoitti:
Ammatin kysyminen ok, tulojen ei. Toki työstatusta on minusta ihan ok kysyä, että tekeekö toinen töitä vai mitä...
Miksei ei kysyä tulotasoa heti kun se on naiselle kuitenkin kaikista ratkaisevinta? Tuollainen on lähinnä on tekopyhää, että työtaustasta kyllä kysellään, mutta suoraan kehdata kysyä tulotasoa.
No kun se työ kertoo aika paljon ihmisen tulotasosta ja varallisuudesta.
Siis näin.
No miksi ei kysytä tulotasoa? - No minäpä väännän ratakiskosta notta elämämkoululainenkin ymmärtää - koska KÄYTÖSTAVAT.
Se nyt on miestä kohtaan vain epäkunnioittavaa, jos et kehtaa suoraan myöntää, että tulotason ja varallisuuden perusteella määrittelet kelpaako mies vai ei.
Vähän vaikea uskoa, että joku tiedustelee tuloja ensitapaamisella. Mutta jos oletetaan näin todella tapahtuneen, niin ap voi olla vallan tyytyväinen että naisen prioriteetit tulivat ilmi jo ensimmisillä treffeillä.
Ihan kiinnostuksesta kysyn, kun tuo ensitreffeillä tarjoaminenkin näköjään tuli esille ja tuntuu kovasti hiertävän ap:tä: Kumpi teistä maksoi treffit, vai maksoiko kumpikin oman osuutensa? Tuli vain mieleen, että jos ap heti alkuun painokkaasti kertoi, ettei missään tapauksessa aio maksaa naisen ruokia/juomia/whatever vaan päinvastoin edellyttää että nainen maksaa hänenkin osuutensa, niin tuo tulojen tiedustelu saa jonkinlaisen luontevan selityksen.