Lue keskustelun säännöt.
Meillä on kaunis tytär, ja se pelottaakin minua äitinä, olenko outo?
24.09.2016 |
Tytär on nyt 2. luokalla. Muistan, että ensimmäisen kerran noin 3-vuotiaana ihan vieraatkin ihmiset kommentoivat hänen ulkonäköään. Joku ehdotti mallikoulua. Minusta kaikki lapset ovat omalla tavallaan kauniita. Jos olen laittanut vaikka fb:ssa kuvia isosiskosta ja tästä "kauniiksi kehutusta", ihmiset yleensä kommentoivat, että onpa kaunotar tai nätti kuva nätistä tytöstä. Vanhemman lapsen kuvia ei niinkään ihastella. Vanhempi lapsi on "tavis" ja niin on kai nuorimmainenkin. Minua huolettaa se, että neitiä tunnutaan kohtelevan kaveriporukassakin jotenkin eri tavalla. Kun muistelen omaa lapsuuttani, minun piti olla kiva kaveri ja yrittää sosiaalisesti kohdella kaikkia miellyttävästi. Tämä "kaunokainen" tuntuu saavan synttärikutsuja niidenkin synttäreille, joihin tuskin kiinnittää mitään huomiota. Äitinä minua huolettaa, että hän tottuu saamaan suosiota liian helposti, koska on kivan näköinen. Ja huolettaa myös se, että välillä isommatkin pojat tuntuvat kiinnittävän häneen huomiota. Isosiskonsa luokalta oli pari poikaa kysynyt, tuleeko se sinun siskosikin diskoon. Kyseessä oli 4.-7.-luokkalaisten limudisko. Ei siinä mitään pahaa ole, jos saa huomiota helposti, mutta pelkään sen vaikuttavan hänen persoonansa kehitykseen. Ja kauniiden isompien tyttöjen ympärillä tunnetusti pyörii kaikenlaista roskasakkia. Onko vinkkejä, kuinka häntä pitäisi kasvattaa ja suojella?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että tosi kauniit lapset kasvaa usein aika perus pirkoiksi ja rumat lapset saattavat tulla todella upeiksikin. Hormoonitoiminnan alkamisen jälkeenhän vasta näkee että millainen nainen sieltä kuorituu, tuleeko aknea, tuoko hormonit lisäkiloja paljon jne. Ala-asteeni kaunein tyttö on nykyään ylipainoinen finni naama (on siis 21v), se tyttö taas jota haukuttiin rumaksi on nykyään menestyvä malli. Eli kyllä lapsesi saattaa kokea aikamoisen alamäen vielä joskus.
Kyllä kaunis lapsi yleensä on myös kaunis aikuinen. Toki rumistakin joskus kasvaa kauniita. Finnit ja lisäkilot eivät tee kenestäkään rumaa- jos on hyvä luusto, kauniit silmät ym. niin ne kyllä säilyy.
En tiedä itse kuin pari tyyppiä nuoruudesta, joista kasvoi iän myötä kauniimpia. Kyllä ne kauniit lapset ainakin minun tietämäni olivat niitä kauniita lapsuudesta aikuisuuteen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni taas omaa sellaisia piirteitä joita yleisesti pidetään rumina. Tämä on ollut varsinkin isoäidille kova paikka, kun ainoa tyttölapsenlapsi onkin ruma. Ja hän kyllä sen tekee tiettäväksi tytölle. Ulkoisesti hän on oikein isoäidin mallikuva. Serkkupoikia hän kohtelee ihan eri tavalla ja heidän vanhemmat jaksaa ylistää kuinka meillä on niin ihana mummu.Kukaan ei varmasti aavista,mitä kamaluuksia hän tytölle sanoo,kun ei ole todistajia paikalla.
Tuolla nyt ei ole mitään tekemistä lapsen ulkonäön kanssa! Sairas mummo! Pistä puhutteluun tai katkaise välit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että tosi kauniit lapset kasvaa usein aika perus pirkoiksi ja rumat lapset saattavat tulla todella upeiksikin. Hormoonitoiminnan alkamisen jälkeenhän vasta näkee että millainen nainen sieltä kuorituu, tuleeko aknea, tuoko hormonit lisäkiloja paljon jne. Ala-asteeni kaunein tyttö on nykyään ylipainoinen finni naama (on siis 21v), se tyttö taas jota haukuttiin rumaksi on nykyään menestyvä malli. Eli kyllä lapsesi saattaa kokea aikamoisen alamäen vielä joskus.
Kyllä kaunis lapsi yleensä on myös kaunis aikuinen. Toki rumistakin joskus kasvaa kauniita. Finnit ja lisäkilot eivät tee kenestäkään rumaa- jos on hyvä luusto, kauniit silmät ym. niin ne kyllä säilyy.
En tiedä itse kuin pari tyyppiä nuoruudesta, joista kasvoi iän myötä kauniimpia. Kyllä ne kauniit lapset ainakin minun tietämäni olivat niitä kauniita lapsuudesta aikuisuuteen asti.
Jaa. No meidän kylällä oli aikoinaan muutamakin erityisen kaunista lasta. Olivat nättejä vielä teini-iässäkin, mutta nyt parikymppisinä aika taviksia. Onhan Hollywoodissakin vaikka kuinka monta esimerkkia lapsinäyttelijöistä joista ei mitenkään hyvännäköisiä aikuisia kasvanut, esim. Edward Furlong.
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni taas omaa sellaisia piirteitä joita yleisesti pidetään rumina. Tämä on ollut varsinkin isoäidille kova paikka, kun ainoa tyttölapsenlapsi onkin ruma. Ja hän kyllä sen tekee tiettäväksi tytölle. Ulkoisesti hän on oikein isoäidin mallikuva. Serkkupoikia hän kohtelee ihan eri tavalla ja heidän vanhemmat jaksaa ylistää kuinka meillä on niin ihana mummu.Kukaan ei varmasti aavista,mitä kamaluuksia hän tytölle sanoo,kun ei ole todistajia paikalla.
Sairas mummo. En altistaisi lastani tuollaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että tosi kauniit lapset kasvaa usein aika perus pirkoiksi ja rumat lapset saattavat tulla todella upeiksikin. Hormoonitoiminnan alkamisen jälkeenhän vasta näkee että millainen nainen sieltä kuorituu, tuleeko aknea, tuoko hormonit lisäkiloja paljon jne. Ala-asteeni kaunein tyttö on nykyään ylipainoinen finni naama (on siis 21v), se tyttö taas jota haukuttiin rumaksi on nykyään menestyvä malli. Eli kyllä lapsesi saattaa kokea aikamoisen alamäen vielä joskus.
Kyllä kaunis lapsi yleensä on myös kaunis aikuinen. Toki rumistakin joskus kasvaa kauniita. Finnit ja lisäkilot eivät tee kenestäkään rumaa- jos on hyvä luusto, kauniit silmät ym. niin ne kyllä säilyy.
En tiedä itse kuin pari tyyppiä nuoruudesta, joista kasvoi iän myötä kauniimpia. Kyllä ne kauniit lapset ainakin minun tietämäni olivat niitä kauniita lapsuudesta aikuisuuteen asti.
Jaa. No meidän kylällä oli aikoinaan muutamakin erityisen kaunista lasta. Olivat nättejä vielä teini-iässäkin, mutta nyt parikymppisinä aika taviksia. Onhan Hollywoodissakin vaikka kuinka monta esimerkkia lapsinäyttelijöistä joista ei mitenkään hyvännäköisiä aikuisia kasvanut, esim. Edward Furlong.
Edward Furlong voisi olla komea näin vanhempanakin, jos ei olisi pöhöttynyt ja homssuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut kaunis lapsena, nuorena ja nyt aikuisena. Enemmän etua, kun haittaa minulle on ulkonäöstäni ollut. Tärkeintä on se, miten kasvatatte tyttärenne, varsinkin se, että missään nimessä ei laita tulevaisuuttaan kauneuden varaan. Opiskelu ja pyrkiminen elämässä eteenpäin ihan muiden avujen, kun kauneuden kautta tärkeää. Toki kauneus monesti helpottaa asioita, esim. parisuhteen muodostamisessa ja ehkäpä myös työpaikan saamisessa. Kauneus on kuitenkin katoavaista ja ainakin omassa elämässäni se on arvojärjestyksessäni aika häntäpäässä.
Oletko (tai ollut) korkeakouluopiskelija?
Minulla on kaksi korkeakoulututkintoa.
Minua huolettaisi tuossa tilanteessa enemmän sen tavislapsen itsetunto. Siskon varjossa on kamalaa kasvaa.
Kaunis pärjää kyllä, mutta entä tyttö, jota kukaan ei näe kauniin takaa? Nyt miettimään tavikselle erityisen hyvä harrastus, jossa pärjää ja paljon kehuja ulkonäöstä. Hyvin voi kieltää ihmisiä kommentoimasta vain kauniimpaa. Typeriä idiootteja jotka niin tekee. Hyi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi ajattelin että aloittaja voisi kertoa lapsilleen (ja kenties itsekin tutustua) muiden kulttuurien kauneuskäsityksistä, jotta tämä kaunis ja kehuttu ymmärtää että hän ei ole kaikkien mielestä upeinta ja että tavallisempi ymmärtää että hänen ulkonäkö voi jossain olla kauniimpi kuin siskon.
Toki on universaalisti kauniita piirteitä, esim symmetria kasvoissa. Mutta silti jopa Euroopan sisäisesti kauniin naisen ihanne on erilainen maista riippuen.
Vierailija kirjoitti:
Siksi ajattelin että aloittaja voisi kertoa lapsilleen (ja kenties itsekin tutustua) muiden kulttuurien kauneuskäsityksistä, jotta tämä kaunis ja kehuttu ymmärtää että hän ei ole kaikkien mielestä upeinta ja että tavallisempi ymmärtää että hänen ulkonäkö voi jossain olla kauniimpi kuin siskon.
Toki on universaalisti kauniita piirteitä, esim symmetria kasvoissa. Mutta silti jopa Euroopan sisäisesti kauniin naisen ihanne on erilainen maista riippuen.
Eikö tuo ole vähän lapsellinen ajatus? Että kaunis ei ole kaunis jossain maassa ja se tavallisen näköinen taas olevinaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin kaunis lapsi josta tuli kaunis nuori josta tuli kaunis aikuinen - joka ei ole kovinkaan kiinnostunut ulkonäöstä, omastaan tai muiden. Monissa asioissa varmaan pääsin muita helpommalla, mutta olet kyllä ihan aiheesta huolissasi. Varsinkin ne isot pojat oli mulle hankala juttu nuoruudessa. Seksielämä alkoi liian aikaisin (en olisi halunnut mutten osannut sanoa ei kun olin tottunut miellyttämään), sitä ennen oli jo monta vuotta huudeltu ja kourittu, ala-asteen puolivälistä lähtien. Sanoisin että tärkeintä, mitä äiti voi kaunniille tyttärelleen tehdä, on pitää huolta, että hän saa kehittää muitakin "avujaan" ja harrastaa, ettei tyydy siihen nuken rooliin jota hänelle tarjotaan. Kauniilla ihmisellä voi olla tosi huono itsetunto, jos kokee että on pelkkä nätti naama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi ajattelin että aloittaja voisi kertoa lapsilleen (ja kenties itsekin tutustua) muiden kulttuurien kauneuskäsityksistä, jotta tämä kaunis ja kehuttu ymmärtää että hän ei ole kaikkien mielestä upeinta ja että tavallisempi ymmärtää että hänen ulkonäkö voi jossain olla kauniimpi kuin siskon.
Toki on universaalisti kauniita piirteitä, esim symmetria kasvoissa. Mutta silti jopa Euroopan sisäisesti kauniin naisen ihanne on erilainen maista riippuen.
Eikö tuo ole vähän lapsellinen ajatus? Että kaunis ei ole kaunis jossain maassa ja se tavallisen näköinen taas olevinaan on.
Lapsellista? Onko lapsellista tuntea itsensä kauniiksi, oli sitä muiden silmissä tai ei? Mielestäni ei. Onko lapsellista tuntea itsensä kauniimmaksi kuin muut, oli sitä muiden silmissä tai ei? Mielestäni on.
Miksi halusin kertoa aloittajalle tämän idean? Koska minusta kuulostaa, että aloittajan perheessä ei osata suhtautua lapsiin "ihmisinä", vaan kauneutta nähdään ja korostetaan turhan paljon. Varsinkin kun aloittajan lapset ovat hyvin nuoria. Ymmärrän kyllä että ajatuksiani ei allekirjoiteta, kyllähän monien mielestä on esimerkiksi hienoa ja meriitti kauneudesta olla mallitoimiston kirjoilla.
Tietenkin mielestäni on olemassa kauniita ihmisiä, mutta he ovat hyvin monenlaisia. Kaunis ihminen ei ole sen viehättävämpi kuin rumempi mutta karismaattinen. Kauneus on vain kuori ja mitä vähemmän ihminen moisia ajattelee, sitä parempi. Ihmisen ei ole terveellistä ajatella olevansa erityisen kaunis eikä erityisen ruma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmalla lapsellakin on varmasti omat vahvuutensa. Kaikki ovat yhtä kauniita. Kaunis ulkokuori ei tee ihmisestä kaunista vaan se, millainen hän on luonteeltaan. Eli sisäinen kauneus on paljon tärkeämpää kuin ulkonäkö.
Miksi laitat lapsesi kuvia nettiin muiden leviteltäviksi ja pervojen ihaltaviksi? Jotain yksityisyyden tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauniilla on aina helpompaa kuin rumalla joten älä valita.
Minulla on erittäin kaunis ystävä, ja hänelle ulkonäöstä on ihmissuhteissa ollut pelkkää harmia. Kukaan ns tavallinen kiva mies ei uskalla lähestyä kun ajattelee, ettei ole mitään saumoja kuitenkaan. Ne jotka uskaltaa, on ihan poikkeuksetta olleet pelimiehiä ja narsisteja.
Kyllä se siitä kohta rumentuu, ole huoleti.
No ainakin minun kouluaikojen kaunottaret on nykyään kolmikymppisinä ihan tavallisen nättejä, se lumoavin kauneus on kauniillakin max parikymppisenä
Minusta tuli kaunis vasta 15-16-vuotiaana, ja sehän oli aiemmin kiusatulle ujolle tytölle yhtä h-lvettiä. Sitä huomion määrää ei voi kukaan käsittää, eikä sitä miten se nuorta tyttöä ahdisti. Kauniita kadehditaan, mutta kyllä siihen voi liittyä ikäviäkin asioita. En ole koskaan oikein oppinut nauttimaan naisellisuudestani enkä laittautumaan tai pukeutumaan, koska en ole halunnut ulkomuotoani alleviivata tai huomiota tavoitella enää yhtään enempää.
Minunkin neuvoni olisi että asiaan ei kannata liikaa kiinnittää huomiota, ja että pyritte tukemaan tytön muitakin lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuli kaunis vasta 15-16-vuotiaana, ja sehän oli aiemmin kiusatulle ujolle tytölle yhtä h-lvettiä. Sitä huomion määrää ei voi kukaan käsittää, eikä sitä miten se nuorta tyttöä ahdisti. Kauniita kadehditaan, mutta kyllä siihen voi liittyä ikäviäkin asioita. En ole koskaan oikein oppinut nauttimaan naisellisuudestani enkä laittautumaan tai pukeutumaan, koska en ole halunnut ulkomuotoani alleviivata tai huomiota tavoitella enää yhtään enempää.
Minunkin neuvoni olisi että asiaan ei kannata liikaa kiinnittää huomiota, ja että pyritte tukemaan tytön muitakin lahjoja.
Vaikeampaa silti on jos ei saa lainkaan huomiota...
Meillä on kaunis tytär. Vaaleat hiukset, tummat ripset ja vihreät silmät, symmetriset kasvot. Olen ihan pienestä asti pukenut lasta omaan makuun nätisti ja olen saanut sukulaisilta moitteita, kun "korostan" liikaa lapsen söpöyttä. Minulle on ehdotettu pitkien paksujen hiusten leikkuuta "käytännölliseen polkkaan", koska pitkät kauniit hiukset näyttävät kuulemma hölmöltä lapsella.