Meillä on kaunis tytär, ja se pelottaakin minua äitinä, olenko outo?

Parhaiten autat lastasi vaihtamalla tuttavapiiriä. Vaikea ymmärtää miten ihmiset voivat olla niin huonokäytöksisiä ja moukkamaisia, että kehuvat vain yhtä lapsista. Poistaisin sellaiset ihmiset lähipiiristä. Jos ovat sukulaisia, pitäisin puhuttelun ja sanoisin suoraan, että lopetatte tuollaisen yhden lapsen kehumisen tai harvennatte käyntejä.

Minulla on kaksi kaunista tytärtä, toinen on ollut kaunis koko ikänsä, toinen alkaa nyt murrosiässä puhjeta kukkaan. Molemmat ovat mallitoimiston listoilla ja nauttivat mallintöistä. Onneksi molemmilta löytyy myös henkistä pääomaa. Toinen on lahjakas ihan kaikessa ja välillä pelkään, että toinen tuntee itsensä huonommaksi. Se toinen onkin sitten se vielä kauniimpi sisarus, mikä ehkä tasoittaa tilejä heidän kesken.

Olen itse ollut kaunis lapsena, nuorena ja nyt aikuisena. Enemmän etua, kun haittaa minulle on ulkonäöstäni ollut. Tärkeintä on se, miten kasvatatte tyttärenne, varsinkin se, että missään nimessä ei laita tulevaisuuttaan kauneuden varaan. Opiskelu ja pyrkiminen elämässä eteenpäin ihan muiden avujen, kun kauneuden kautta tärkeää. Toki kauneus monesti helpottaa asioita, esim. parisuhteen muodostamisessa ja ehkäpä myös työpaikan saamisessa. Kauneus on kuitenkin katoavaista ja ainakin omassa elämässäni se on arvojärjestyksessäni aika häntäpäässä.

Olen itse ollut kaunis lapsena, nuorena ja nyt aikuisena. Enemmän etua, kun haittaa minulle on ulkonäöstäni ollut. Tärkeintä on se, miten kasvatatte tyttärenne, varsinkin se, että missään nimessä ei laita tulevaisuuttaan kauneuden varaan. Opiskelu ja pyrkiminen elämässä eteenpäin ihan muiden avujen, kun kauneuden kautta tärkeää. Toki kauneus monesti helpottaa asioita, esim. parisuhteen muodostamisessa ja ehkäpä myös työpaikan saamisessa. Kauneus on kuitenkin katoavaista ja ainakin omassa elämässäni se on arvojärjestyksessäni aika häntäpäässä.

Up

Vierailija kirjoitti:

Olen itse ollut kaunis lapsena, nuorena ja nyt aikuisena. Enemmän etua, kun haittaa minulle on ulkonäöstäni ollut. Tärkeintä on se, miten kasvatatte tyttärenne, varsinkin se, että missään nimessä ei laita tulevaisuuttaan kauneuden varaan. Opiskelu ja pyrkiminen elämässä eteenpäin ihan muiden avujen, kun kauneuden kautta tärkeää. Toki kauneus monesti helpottaa asioita, esim. parisuhteen muodostamisessa ja ehkäpä myös työpaikan saamisessa. Kauneus on kuitenkin katoavaista ja ainakin omassa elämässäni se on arvojärjestyksessäni aika häntäpäässä.

Oletko (tai ollut) korkeakouluopiskelija?

Kauneudesta on myös haittaa. Toisten naisten  ja tyttöjen kateus.  On inhottavaa olla kateuden kohde.

Meillä on samanlaisia huolia, vaikka lapsi on vasta neljä. On lisäksi serkuton ainoa lapsi, joka saa kaiken huomion molemmilta isovanhemmiltaan. Päiväkodissa vasukeskustelussa lapsen opettaja möläytti, että lapsi on todella suloinen ja yksi hänen lemppareistaan. Tyttö on todella kaunis, rauhallinen ja hyväkäytöksinen, kohtelee aina muita hyvin. Hän saa kehuja joka paikassa niin ulkonäöstään kuin vaatteistaan. Ostan lapselle ihan tavallisia vaatteita, mutta hän nyt näyttää söpöltä vaikka säkissä. Lapsi on myös hirvittävän fiksu ja oppi juuri esim. lukemaan. Todella moni ohitti sen olankohautuksella. En siis sano, että lukemaan oppimista pitäisi ylistää, mutta itse ainakin näen sen kehuttavampana asiana kuin ulkoisen olemuksen. Samoin toivoisin, että kehuttaisiin siitä kuinka hän käyttäytyy tai kohtelee muita, eikä aina tartuttaisi ulkonäköön. Ahdistaa jo valmiiksi, että miten pinnallinen hänestä kasvaa, kun kaikki tuntuvat aina keskittyvän vain ulkonäköön. Meillä ei ole vertailukohtaa, mutta pelkään ettei esim. päiväkodissa tai koulussa vaadita häneltä samoja asioita kuin muilta, koska hän on kaunis ja osaa olla viehättävä.

Kauneudesta on etua kunhan on järkeä päässä niin kaikki sujuu. Naisten kateus on koettu mutta myös miesten huomio ja kehu. Ja huomiota ja positiivista palautetta tulee ihan vauvasta varmaan lähelle eläkepäiviä. Kannusta tyttöä opiskelemaan ja älä anna käyttää turhan tyrkkyjä vaatteita. Niin minäkin aijon tehdä. Yksi lapsi peri ulkonäköni ja toinen sanoo että tiedätkö mitä siskosta puhutaan koulussa?? On niin söötti. On kyllä minua kauniimpi. Jostain se aina tulee tietoon. Hassua että vielä keski-ikäisenä olen tuntemattoman miehen mielestä "oikeasti kaunis". Yhtä lailla paskaa tulee niskaan mutta kauniina se on helpompi ehkä kestää.

Annas kun monikulttuuri korkkaa pikkukireen siinä hiljaiseksi vaiennettu huuto tukehtuu käsiin.

Vierailija kirjoitti:

Sympatiseerasin huolesi siihen asti kun väläytit roskasakki kommentin.

Viittasin sillä "huumepiireihin" ja en yleisesti kehenkään yksilöön. Jos joku pahoitti mielensä, niin ei voi mitään. Toivon ettei huono seura tuppaudu tyttäreni elämään, kuten olen ymmärtänyt mallien ja missien kohdalla olevan riskinä.

-ap

Täällä yksi, nyt tosin jo aikuinen ja on jo omiakin lapsia, asuimme lapsena ollessa ulkomailla ja siellä sain aina ja kokoajan kuulla olevani kaunis. Joten opin hyvin aikaisessa vaiheessa käyttämään sitä hyväkseni, mm opiskelut maksoin mallin töillä, ulkonäköni osa minua ja olen käyttänyt sitä tehokkaasti hyödykseni, mm. työnhaussa, töissä, urakehityksessä, miehen valinnassa yms tms you name it.

Tiedän että saan sen minkä haluan, asun nykyään Lontoossa ja täällä olen kuitenkin vain yksi monista, mutta Italiassa pysäytän liikenteen, jos vain haluan, on ihan kokemusta Milanon vuosilta.

Eiköhän kaikkien tyttäret oo kauniita.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän kaikkien tyttäret oo kauniita.

Ei todellakaan ole. Suurin osa suomalaisista tytöistä on ihan taviksia tai sitten taikinanaamaisia pottuneniä.

Vierailija kirjoitti:

Etsi lapsillesi kunnon harrastukset ja lopeta ajattelemasta typeriä.  Anna lapsen olla lapsi.  Se vielä puuttuisi, että menisit itse jotakin höpöttämään ulkonäöstä lapsillesi.  Joskus voi sanoa molemmille että kylläpä te olettekin sieviä.  Ei muuta.

En todellakaan itse toitota, että oletpa kaunis! Tyttäreni ulkonäköön ovat kiinnittäneet muut ihmiset huomiota. Sekin joskus ärsyttää, kun vaikka harrastuksessa vain tätä tytärtä ihaillaan. Tai viimeksi lentokoneessa, ihan tuntematon rouva ihasteli, kuinka kaunis tyttö. Sisko istui vieressä. Ihmiset ovat ajattelemattomia. Vanhempi tytär taisi pahoittaa mielensä, kun sen luokalta pojat utelivat, tuleeko pikkusiskokin mukaan diskoon. Kyllä hän on sen tiedostanut, että toista ihaillaan yleisesti. Itse en viitsi erityisesti kehua kumpaakaan, koska kehuja meillä saa mm. ahkeruudesta, hyvin tehdyistä läksyistä, osaamisesta harrastuksessa tai uuden taidon oppimisesta.

-ap

Terve huoli on hyvä pitää mielessä tuon suhteen eikä se ole ylireagointia. Moni ottaa täällä esiin sen, että ei saa kehua liikaa, ettei tyttö kasva ylimieliseksi. Se on totta ja tärkeä pitää mielessä, että keskittyy muihinkin avuihin ja kasvattaa hänelle oikeanlaista arvomaailmaa. Lisäksi teini-ikään päästessään tytön ympärillä alkaa varmasti pyöriä kaikenlaista häntäheikkiä kaikista ikäluokista. Muistan itse jo 13-vuotiaana alkaneeni saada pitkiä, limaisia katseita ja jopa kommentteja ihan suomalaisilta vanhemmilta mieshenkilöiltä, mikä tuntui todella epämukavalta. 16-vuotiaana kerkesikin jo ensimmäistä kertaa sekaantua parinkympin paremmalla puolella  oleviin miehiin, jotka olivat vain ulkonäön ja "sen" perässä ja omiaan tekemään tuhoa silloisen sinisilmäisen nuoren minän itsetunnolle. Täytyy sanoa, että olisin kyllä ollut iloinen jos olisin silloin omalta äidiltäni saanut vähän enemmän varoituksia siitä, minkälaisia miehetkin voivat olla jos ei ole varovainen. Ylihuolehtimiseen en toki tässä kannusta, mutta kyllä ulkonäkö voi tuoda paljon haittapuoliakin mukanaan.

Minä olin lapsena harvinaisen kaunis, kertoi äitini. Äiti oli kieltänyt ihmisiä kehumasta ulkonäköäni. Meillä ei puhuttu ulkonäöstä ja hiusten harjaaminen riitti kaunistautumiseksi. Olen pitänyt itseäni tavallisen näköisenä/rumana ja nykyäänkin on vaikea uskoa, jos joku sanoo kauniiksi.

Vierailija kirjoitti:

Kauneudesta on myös haittaa. Toisten naisten  ja tyttöjen kateus.  On inhottavaa olla kateuden kohde.

  Kun on reipas ja pukeutuu urheilullisiin peittäviin vaatteisiin niin pärjää ihan hyvin.  Ei meikkaa niin paljoakaan ja pitää tavallisia vaatteita niin pärjää kyllä.  On niin paljon kauniita tyttöjä olemassa.  Ja vanhempien ei pidä niin paljoa kiinnittää ulkonäköön huomiota.

miksi sä jotenkin ajattelet että ulkonäkö määrää kaiken ja on se merkitsevä tekijä?sitäpaitsi kauneus on katsojan silmässä.mä olin ihan suht. sievä lapsi ja mua on silti kiusattu ja oon silti kärsinyt, vain harvat pojat lähestyi.ei kaikkien kauniiden elämä mene saman kaavan mukaan.tää ehkä vähän riippuu toki tuttavapiiristä ja asuinpaikasta.asuin nimittäin syrjäkylässä ja siellä kuuli koko ajan kuinka olen prinsessa ja kuinka meikkaan liikaa jne. ihmiset suurinpiirtein vihasi mua.

Täällä on kateellista porukkaa, eikä niille kannata kertoa tyttären olevan kaunis. Yrittävät lytätä. Ehkä yksi kahdestakymmenestä kuiteski on toisia kauniimpi. Jostain luin, että vain yksi tuhannesta kelpaa malliksi. Kaikki eivät silti halua ja suurin osa näistä kauniista ei edes ymmärrä, jos on symmetrinen naama, viehättävä luuston rakenne kasvoissa tai harvinaisen kauniit silmät, nenä ja leuka.