Lesken oikeus edesmenneen puolisonsa vanhempien tulevaan perintöön.

Kyllä, koska lapsia ei ole niin Mirjan aviomies on perinyt Mirjan osuuden äidin (Ainon) perikunnasta.

Periminen on siis jo tapahtunut Mirjan kuoleman jälkeen, vain Mirjan äidin perikunnan ositus on tekemättä. Tämän tiedon pitäisi löytyä Mirjan perukirjasta.

Tietysti on mahdollista, että Ainon testamentissa on pois suljettu tämä vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Ei, vaan perintö jää kuolinpesään ja jaetaan jäljelle jääneiden kahden sisaren kesken.

Koska Mirjalla ei ollut rintaperillisiä ja perintökaaren mukaan hänen periin vanhempansa tai sisarensa tai heidän jälkeläisensä, ellei ole testamenttia.

Lapsettoman henkilön perii hänen aviopuolisonsa, jos ei ole testamenttia. Vanhemmat tai sisaret perivät vasta sitten, jos ko. henkilö ei ollut naimisissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli selvästi tässä koitetaan nyt kusettaa tätä Pirkkaa ja näitä kahtaa lasta jotka ovat vielä elossa. En ole täysin perillä tästä tilanteesta, mutta puhuvat, että Mirjan puolisolla on oikeus lakiosuuteen jonka voisi vaatia halutessaan vaikka heti. Ei vaan kuulosta uskottavalle. Eikä myöskään se, että Pirkan lapset voisivat heti heittää isänsä pois omasta talostaan ja myydä sen ja pitää rahat.

ap

Kyllä ne, jotka "puhuvat, että Mirjan puolisolla on oikeus lakiosuuteen jonka voisi vaatia halutessaan vaikka heti" ovat todennäköisesti osittain oikeassa, jos Ainon testamentissa ei ole suljettu Mirjan puolison avio-oikeutta pois. Lakiosasta ei tosin ole kysymys, vaan puolison kuoleman jälkeen tehtävässä osituksessa saatavasta osasta. Sen sijaan Pirkalla on elinikäinen asumisoikeus siihen asuntoon, jossa hän asui Ainon kuollessa (olettaen, että Pirkka ja / tai Aino omistivat tuon asunno), ellei Pirkka omista jotain toista asuntoa.

Onkos tässä nyt puolisoiden välisestä osituksesta kyse kuitenkaan (pelkästään), vaan ihan perinnöstä? Lapsettoman Mirjan leski perii hänen koko omaisuutensa eli myös osuuden kuolinpesään, jonka Mirka jo omistaa. Mirjan leski ei kuitenkaan tietysti ole oikeutettu sijaisperillisen asemassa Pirkan tulevaan perintöön, mutta tämä perintöosuus, joka Mirjalla jo on niin sen leski perii.

Joo, minulla jäi huomaamatta, että Mirjalla ei ole lapsia. Sen vuoksi kuvittelin, että Mirjan kuoleman jälkeen tehdään ositus.

13

Vierailija kirjoitti:

Leikitään nyt että vanhemmat ovat Pirkka ja Aino. Aino on kuollut. Omaisuutta ei kuitenkaan jaeta niin kauan kun Pirkka on elossa. Pirkalla ja Ainolla on kolme lasta. Nyt heistä yksi kuoli, Mirja. Kun Pirkka on kuollut ja perintö jaetaan niin onko edesmenneen Mirjan puolisolla oikeus Mirjan osuuteen? Lapsia heillä ei ole.

Et sinä peri vaimosi  vanhempia. Niillä voi sitä paitsi olla lapsen puolison poissulkeva testamentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikitään nyt että vanhemmat ovat Pirkka ja Aino. Aino on kuollut. Omaisuutta ei kuitenkaan jaeta niin kauan kun Pirkka on elossa. Pirkalla ja Ainolla on kolme lasta. Nyt heistä yksi kuoli, Mirja. Kun Pirkka on kuollut ja perintö jaetaan niin onko edesmenneen Mirjan puolisolla oikeus Mirjan osuuteen? Lapsia heillä ei ole.

Et sinä peri vaimosi  vanhempia. Niillä voi sitä paitsi olla lapsen puolison poissulkeva testamentti.

Ei peri vanhempia, mutta Mirjan perii ja jos Mirja jo omistaa osuuden kuolinpesään Ainon jälkeen niin sen leski perii nyt jos mitään poissulkemisia ei ole ollut, kuten ilmeisesti ei, jos asiaa pitää kysellä täällä. Pirkalta leski ei toki peri mitään.

Vierailija kirjoitti:

Mihin Mirja kuoli? :(

En se minä ollut...se oli Pirkka.

Ei ole oikeutta tässä tilanteessa. Sisaruksille tai Mirjan lapsille menee.

Mirja on siis kuollut ennen isäänsä Pirkkaa ja liitto on lapseton. Onko Mirja lapseton? Mirjan puoliso ei ylipäänsä ilman testamenttia peri mitään puolisoltaan, vaan saa Mirjan kuolinhetkellä olevaan omaisuuteen hallinta- tai tasinko-oikeuden, jos on vähävaraisempi. Esim. hallinta-oikeuden yhteiseen kotiin. Hänestä ei siis tule mitenkään verisukulaista perintöoikeuksineen. Hän ei peri mitään Mirjan kuoleman jälkeen Mirjan sukulaisilta tulevaa. On pikemminkin niin, että Mirjan sukulaisilla on häneltä saatavaa, eli se hallintaoikeuden alla oleva omaisuus.

(Jos Mirjalla ei ole lapsia, niin hänet perivät hänen vanhempansa, kunhan leski on kuollut. Ja jos vanhempi ehtii  kuolla ennen leskeä, niin Mirjan hallintaoikeudella hallittu perintö mennee sisaruksille. Näistä saa muhevia riitoja....)

Ukin kuolinpesä oli vuosikymmeniä jakamatta. Meillä tehtiin hiljan jako, asianajaja teki sen. Jako oli mutkikas. Mummuni Hildan jäljiltä siis. 6 lasta. Yksi mummon pojista Teppo oli kuollut ja leski elossa, liitto lapseton. Sedällä kuitenkin perillisiä eli lapsia. Yksi mummon lapsista Anna on kuollut naimattomana ja lapsettomana. Kaksi on kuollut niin, että lapsia on. Kaksi Hildan lapsista elossa. Eli Hildalla oli kaksi elävää lasta ja lauma isänsä menettäneitä lastenlapsia sekä naimattomana ja lapsettomana kuollut lapsi.

Annan kuolinpesä oli myös jakamatta, asianajaja sai hikoilla tosissaan.

Meillä siis Tepon leski ei (kuvitelmistaan huolimatta!) perinyt, ja tätini Annan osuus taas periytyi viidelle sisarukselle, joista kuolleiden tilalle tulivat heidän lapsensa. Näin ollen jakolaskupäätä  ja asianajajaa tarvittiin, ja lopputuloksena olen perinyt ukkini, mummoni ja tätini osuuksista pienen murto-osan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikitään nyt että vanhemmat ovat Pirkka ja Aino. Aino on kuollut. Omaisuutta ei kuitenkaan jaeta niin kauan kun Pirkka on elossa. Pirkalla ja Ainolla on kolme lasta. Nyt heistä yksi kuoli, Mirja. Kun Pirkka on kuollut ja perintö jaetaan niin onko edesmenneen Mirjan puolisolla oikeus Mirjan osuuteen? Lapsia heillä ei ole.

Et sinä peri vaimosi  vanhempia. Niillä voi sitä paitsi olla lapsen puolison poissulkeva testamentti.

Tähän poissulkevaan testamenttiin liittyen; jos Ainolla on testamentti joka sulkee puolisot pois, mutta Mirjalla puolisoineen on testamentti joka antaa leskelle täyden omistusoikeuden omaisuuteen, niin kumpi testamenttia noudatetaan? Jos Mirjan toive testamentissaan on, että puoliso perii aivan kaiken, myös hänen perintönsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikitään nyt että vanhemmat ovat Pirkka ja Aino. Aino on kuollut. Omaisuutta ei kuitenkaan jaeta niin kauan kun Pirkka on elossa. Pirkalla ja Ainolla on kolme lasta. Nyt heistä yksi kuoli, Mirja. Kun Pirkka on kuollut ja perintö jaetaan niin onko edesmenneen Mirjan puolisolla oikeus Mirjan osuuteen? Lapsia heillä ei ole.

Et sinä peri vaimosi  vanhempia. Niillä voi sitä paitsi olla lapsen puolison poissulkeva testamentti.

Ei peri vanhempia, mutta Mirjan perii ja jos Mirja jo omistaa osuuden kuolinpesään Ainon jälkeen niin sen leski perii nyt jos mitään poissulkemisia ei ole ollut, kuten ilmeisesti ei, jos asiaa pitää kysellä täällä. Pirkalta leski ei toki peri mitään.

Juuri näin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikitään nyt että vanhemmat ovat Pirkka ja Aino. Aino on kuollut. Omaisuutta ei kuitenkaan jaeta niin kauan kun Pirkka on elossa. Pirkalla ja Ainolla on kolme lasta. Nyt heistä yksi kuoli, Mirja. Kun Pirkka on kuollut ja perintö jaetaan niin onko edesmenneen Mirjan puolisolla oikeus Mirjan osuuteen? Lapsia heillä ei ole.

Et sinä peri vaimosi  vanhempia. Niillä voi sitä paitsi olla lapsen puolison poissulkeva testamentti.

Tähän poissulkevaan testamenttiin liittyen; jos Ainolla on testamentti joka sulkee puolisot pois, mutta Mirjalla puolisoineen on testamentti joka antaa leskelle täyden omistusoikeuden omaisuuteen, niin kumpi testamenttia noudatetaan? Jos Mirjan toive testamentissaan on, että puoliso perii aivan kaiken, myös hänen perintönsä.

Mirjan testamenttia noudatetaan.

Lapseton leski perii puolisonsa. Piste!

Ihan väärää tietoa liikkuu täällä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole oikeutta tässä tilanteessa. Sisaruksille tai Mirjan lapsille menee.

Mirjan puoliso ei ylipäänsä ilman testamenttia peri mitään puolisoltaan, vaan saa Mirjan kuolinhetkellä olevaan omaisuuteen hallinta- tai tasinko-oikeuden, jos on vähävaraisempi. Esim. hallinta-oikeuden yhteiseen kotiin.

Höpö, höpö. Jos Mirjalla ei ole lapsia, niin Mirjan puoliso perii Mirjan omaisuuden kokonaan. Sen sijaan Mirjan kuoleman jälkeen Mirjan suvusta tulevia perintöjä Mirjan leski ei peri. Tässä tapauksessa Aino on kuitenkin kuollut ennen Mirjaa, joten Mirjan leski perii Mirjan osuuden Ainon kuolinpesästä.

On totta, että Mirjan lesken kuollessa hänen Mirjalta perimänsä omaisuus ei mene pelkästään lesken suvulle vaan myös Mirjan suvulle, koska lapsia ei ole. Tossa yllä olevassa esimerkissä ilmeisesti Tepolla oli lapsia, joten he automaattisesti perivät tietysti.

Mutta minusta tässä ketjussa jo väliin sekoittuu kaksi asiaa: nyt jo peritty ja otsikon mukainen tuleva perintö. Jos Mirja jo nyt omistaa osuuden jostain, siis on sen jo perinyt, on tämä omaisuutta, jonka leski perii. Tuleva omaisuus eli Pirkan kuoleman jälkeen perittäväksi tuleva omaisuus sen sijaan ei tule Mirjan leskelle.

Esimerkki Mirjan varallisuus on tällä hetkellä 300 000, joista 100 000 on osuus kuolinpesästä (Ainon jälkeen). Tämän 300 000 leski perii, mutta lesken kuoleman jälkeen siitä palautuu myös Mirjan suvulle, jos on jotain jäljellä. Se onko kuolinpesä jaettu vai ei, ei sinällään vaikuta siihen, mitkä on lesken oikeudet siinä tilanteessa, että Mirjan perunkirjasta käy ilmi hänen nyt jo omistavan tietyn osuuden. Pirkan kuollessa leskellä ei ole oikeuksia Mirjan osuuteen Pirkan perinnöstä, koska Mirja on kuollut ennen Pirkkaa eikä leski ole Mirjan sijaisperillinen toisin kuin rintaperilliset olisivat.

Ap kirjoitti, että Pirkkaa ehkä yritetään huijata sillä, että leski voisi vaatia osuuttaan ts. Ainon kuolinpesää jaettavaksi niin kyllähän se pitää jakaa, jos yksikin sitä vaatii eli periaatteessa ei ole huijausta, vaan ihan totta. Kuitenkin niin, että Pirkan lesken hallintaoikeuden piiriin kuuluvaa asuntoa ei voi realisoida ilman Pirkan omaa halua.

Ehto kirjoitti:

Jos Pirkalla ja Ainolla on keskinäinen testamentti, jossa sanotaan, että LATEN PUOLISOILLA EI OLE OIKEUTTA PERINTÖÖN, niin silloin ei saa.

En usko että pitää paikkansa. Omaisuus on nimittäin Laten ja Late tekee omaisuudellaan mitä haluaa. Mainitsemasi ehto ei suinkaan jää ikuisiksi ajoiksi rasittamaan ehdon alaista omaisuutta.

Toisekseen koko otsikko on kirjoitettu ihan väärin. Siinä sanotaan "oikeus tulevaan perintöön", mutta eihän perintö mitään tulevaa ole vaan se on jo syntynyt, sitä vaan ei ole jaettu.

Lompakkoloinen raaputtaa päätään. Raaps raaps!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikitään nyt että vanhemmat ovat Pirkka ja Aino. Aino on kuollut. Omaisuutta ei kuitenkaan jaeta niin kauan kun Pirkka on elossa. Pirkalla ja Ainolla on kolme lasta. Nyt heistä yksi kuoli, Mirja. Kun Pirkka on kuollut ja perintö jaetaan niin onko edesmenneen Mirjan puolisolla oikeus Mirjan osuuteen? Lapsia heillä ei ole.

Et sinä peri vaimosi  vanhempia. Niillä voi sitä paitsi olla lapsen puolison poissulkeva testamentti.

Tähän poissulkevaan testamenttiin liittyen; jos Ainolla on testamentti joka sulkee puolisot pois, mutta Mirjalla puolisoineen on testamentti joka antaa leskelle täyden omistusoikeuden omaisuuteen, niin kumpi testamenttia noudatetaan? Jos Mirjan toive testamentissaan on, että puoliso perii aivan kaiken, myös hänen perintönsä.

Noudatetaan tietysti molempia testamentteja, eli ensin Mirja perii Ainon niin että puolisolla ei ole avio-oikeutta omaisuuteen ja Mirjan kuollessa puoliso taas perii koko Mirjan omaisuuden perintöineen. Tässä ei ole mitään ristiriitaa.

miesasiamies vuosimallia 1952 kirjoitti:

Lompakkoloinen raaputtaa päätään. Raaps raaps!

Siis kuka on lompakkoloinen? Mirjan mieskö, siis Mirjan leski?

Jaaaa vielä selvennän vähän eli kun Mirjasta aika jättää niin Mirjan ja puolison omaisuus ositetaan. Testamentillä peritty omaisuus ei kuulu avio-oikeuden mukaan tähän ositukseen vaan jää Mirjan pesään. Mirjan puoliso taas perii Mirjan pesän kokonaisuudessaan.

Oikeastaan näillä testamenteillä ei ole vaikutusta kuin mahdollisesti perittävän perintöveron määrään.