Aamuäreys ja muu perhe ei ymmärrä

Vierailija kirjoitti:

Kukaan perheestä ei tunnu muistavan, että minua EI kannata lähestyä ennen kun olen kunnolla heräillyt. En vaan ole yhteistyökykyinen ja kärsin siitä itsekin. Muu perhe loukkaantuu, jos ärähdän.

Et voi tyrannisoida koko muuta perhettä vain siksi, että sun on vaikea herätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan perheestä ei tunnu muistavan, että minua EI kannata lähestyä ennen kun olen kunnolla heräillyt. En vaan ole yhteistyökykyinen ja kärsin siitä itsekin. Muu perhe loukkaantuu, jos ärähdän.

Et voi tyrannisoida koko muuta perhettä vain siksi, että sun on vaikea herätä.

Tiedän, kärsin tilanteesta itsekin

Koita sinä oppia käyttäytymään vaikka väkisin. Ei muun perheen tarvii elää kusi sukassa yhden takia.

Samaa mieltä kuin yllä olevat. Kun kerran olet ITSE VALINNUT elää yhdessä muiden kanssa ja ilmeisesti vielä tehnyt lapsia, niin käyttäydy sen mukaan. Aikuisella täytyisi jo olla sen verran itsehillintää, että osaa pitää mölyt mahassaan vaikka tekisikin mieli tiuskaista. Sano vaikka: "jutellaan hetken päästä", kun tulevat siihen hölisemään ja kihiset ärtymystä. Sitten otat kupin kahvia ja mammapalstan esiin ja vetäydyt hetken ja sen jälkeen vastaat perheesi jutteluihin. Heille voit myös kärsivällisesti selittää, että tarvitset oman rauhallisen hetken heti herättyäsi.

Samat aatokset kuin edellisillä, eli se olet sinä joka pitää suunsa supussa ja äreytensä piilossa. Muilla aamut ovat ihan normaalia aikaa, vain sinä olet se tyranni. Joten koska huomaat ongelmasi, niin korjaat sen myös itse.

Mies on myös aamuäreää sorttia. Oikeasti todella rasittava piirre ihmisessä.

Eksä oli juuri samanlainen. Aamut oli kamalia kun ei herraa sopinut edes puhutella, ja lasten kanssa hiivittiin pitkin seinänvierustoja. Päivät lähtivät aina käyntiin ahdistuneena ja vitutuksen vallassa yhden kusipään takia. Ei kuulemma voinut mitään itselleen, ja muut saivat kärsiä. Bullshit. Itsekkyys vei voiton muussakin toiminnassaan. 

Mene aiemmin nukkumaan ja herää ennen perhettä, että aamuäreys ehtii mennä ohi.

Itsekin olen hidas herääjä, kyllä perhe voi sitäkun ominaisuutta kunnioittaa, mutta ei loputtomiin.

Aamullakin täytyy kohdella ihmisiä ja perhettä hyvin.

Täällä aamuäreä, jonka perhe ymmärtää. Eka 0,5-1 tuntia heräämiseni jälkeen mun kannattaa elellä aika lailla omaan tahtiini. Siitä heille iso kiitos <3

Vastaavasti mä tsemppaan iltaisin puolisoni takia, hän on "iltaäreä", eli töiden jälkeen aina nukkumaanmenoon asti häntä noin yleisesti ottaen v-tuttaa kaikki. Siinä saa koko muu perhe olla joka päivä sen 4-5 tuntia varpaillaan.

Sun täytyy nyt vaan kasvaa aikuiseksi. En mä muuta vaihtoehtoa tässä näe.

Vierailija kirjoitti:

Täällä aamuäreä, jonka perhe ymmärtää. Eka 0,5-1 tuntia heräämiseni jälkeen mun kannattaa elellä aika lailla omaan tahtiini. Siitä heille iso kiitos <3

Vastaavasti mä tsemppaan iltaisin puolisoni takia, hän on "iltaäreä", eli töiden jälkeen aina nukkumaanmenoon asti häntä noin yleisesti ottaen v-tuttaa kaikki. Siinä saa koko muu perhe olla joka päivä sen 4-5 tuntia varpaillaan.

Kuulostaa vähemmän kivalta perhe-elämältä.

Aina joku varpaillaan. Tosi rentoa.

Minkälainen sitten olet aamulla? Kuinka räyhäävä ja hyökkäävä olet ja mitä kaikkea rumaa olet suustasi päästellyt? Viskotko tavaroita, huudatko, kävelet kantapäilläsi niin, että joka ikinen saa tietää sinun olevan nyt hel**tin pahalla tuulella?

Miten korjaat asian sen jälkeen? Pyydätkö anteeksi kaikilta aina vai oletko edes ajatellut pyytää anteeksi? Hyvitteletkö muuten "äreyttäsi" myöhemmin vai jääkö tilanne aina selvittämättä? Miten lapsesi sinuun suhtautuvat, pelkäävätkö he jopa sinua? Syytätkö muita sinun rähinästä?

Meillä oli kerran tällainen perhe mökillämme lomaa viettämässä. Oikein ihania ihmisiä muuten mutta tää perheen äiti oli todella aamuäreä. Suorastaan pelottava. Raivosi lapsilleen, jos he vahingossa herättivät äitinsä ja huusi miehelleen että miehen syytä että hän heräsi. Saatiin kuunnella joka aamu tuota keuhkoamista. Toi äiti oli ainoa koko porukasta, joka ei ole aamuvirkku. Ei tarvittu kuin hyttynen inisemään korvan juureen, niin oli koko mamman päivä pilalla ja yhtä kiukkua kaikkia kohtaan.

Itsekin olen aamuäreä, mutta en pura sitä perheeseeni. Mulla on sen verran järkeä päässä, että osaan sanoa "Mä en ole ihan kokonaan vielä herännyt. Jutellaan sitten, kun olen juonut kahvini."

Mut onhan niitä sellaisiakin ihmisiä, jotka kokee oikeudekseen äksyillä, kun ovat aina niin saaneet tehdä. "En mä voi sille mitään!", kyllä voit ellei kyseessä ole Touretten syndrooma. Aina voi olla hiljaa tai sanoa että "Nyt on aamuäreys vielä päällä. Maltatko odottaa hetken niin otetaan alusta ja paremmalla mielellä?"

Minä olen aamuäreä JOS en nuku tarpeeksi pitkään. Eli mene aloittaja aiemmin nukkumaan, herää vähän aiemmin tai aloita päivä pienellä aamureippailulla. Mutta älä pilaa muiden päivää olemalla aamuisin kettumainen muille.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä kuin yllä olevat. Kun kerran olet ITSE VALINNUT elää yhdessä muiden kanssa ja ilmeisesti vielä tehnyt lapsia, niin käyttäydy sen mukaan. Aikuisella täytyisi jo olla sen verran itsehillintää, että osaa pitää mölyt mahassaan vaikka tekisikin mieli tiuskaista. Sano vaikka: "jutellaan hetken päästä", kun tulevat siihen hölisemään ja kihiset ärtymystä. Sitten otat kupin kahvia ja mammapalstan esiin ja vetäydyt hetken ja sen jälkeen vastaat perheesi jutteluihin. Heille voit myös kärsivällisesti selittää, että tarvitset oman rauhallisen hetken heti herättyäsi.

Arvaan että ap:lla ei ole lapsia, vaan hän on perheen lapsi, kiukkuperseteiniangstaaja.

Pitää aikuistua ja oppia hillitsemään tunteitaan. Kukaan muu ei ole syyllinen siihen että jollakin on hankalaa herätä aamulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä aamuäreä, jonka perhe ymmärtää. Eka 0,5-1 tuntia heräämiseni jälkeen mun kannattaa elellä aika lailla omaan tahtiini. Siitä heille iso kiitos <3

Vastaavasti mä tsemppaan iltaisin puolisoni takia, hän on "iltaäreä", eli töiden jälkeen aina nukkumaanmenoon asti häntä noin yleisesti ottaen v-tuttaa kaikki. Siinä saa koko muu perhe olla joka päivä sen 4-5 tuntia varpaillaan.

Kuulostaa vähemmän kivalta perhe-elämältä.

Aina joku varpaillaan. Tosi rentoa.

Jep. Olisiko joku lääkitys paikallaan vai jopa muutto pois kotoa jos kerran on noin vaikeaa. En todellakaan altistaisi lapsiani tuollaiselle.

Yhden aamuäreys pilaa päivän muilta. Aamuäreä valtaa perheen mielialan heti alkajaisiksi ja osoittaa muille, että vain hänen tuulillaan on väliä ja muut sopeutukoot hänen oikkuihinsa. Oksettavaa itsekkyyttä. 

Toivottavasti jäät yksin, saat sitten kiukutella ihan keskenäsi!

Vierailija kirjoitti:

Kukaan perheestä ei tunnu muistavan, että minua EI kannata lähestyä ennen kun olen kunnolla heräillyt. En vaan ole yhteistyökykyinen ja kärsin siitä itsekin. Muu perhe loukkaantuu, jos ärähdän.

Sulla on herätessä alhainen verensokeri. Nappaa jotain pientä makeaa suuhusi  heti herättyäsi ja nouse sängystä vasta kun olet sen syönyt ja tunnet olosi  paranevan.