Lue keskustelun säännöt.
Aamuäreys ja muu perhe ei ymmärrä
22.09.2016 |
Kukaan perheestä ei tunnu muistavan, että minua EI kannata lähestyä ennen kun olen kunnolla heräillyt. En vaan ole yhteistyökykyinen ja kärsin siitä itsekin. Muu perhe loukkaantuu, jos ärähdän.
Kommentit (38)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas täällä vastenmielisiä ihmisiä kommentoimassa.
Kukaan ei huvikseen tai kiusallaan ole aamulla äreä.
Se on täyttä helvettiä kun ei ole energiaa ja voimia, ja siinä toiset vaan hyppivät silmillä ja ovat vaatimassa.
Voisi varmaan ne aamuvirkutkin opetella kunnioittamaan toisten rajoja.
Jättäkää aamuäreät ihmiset rauhaan älkääkä itse olko itsekkäitä ja muka "oikeampia" ihmisiä.
Ette tekään aina jaksa olla energisiä ja ystävällisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan perheestä ei tunnu muistavan, että minua EI kannata lähestyä ennen kun olen kunnolla heräillyt. En vaan ole yhteistyökykyinen ja kärsin siitä itsekin. Muu perhe loukkaantuu, jos ärähdän.
Et voi tyrannisoida koko muuta perhettä vain siksi, että sun on vaikea herätä.
Tiedän, kärsin tilanteesta itsekin
No siinä tapauksessa mene lääkäriin. Sulla voi olla heittoa vaikka verensokerissa tai sitten päässä.
Sinulla on vikaa ja heittoa päässä.
On ihan tutkittu juttu että osa ihmisistä on aamuvirkkuja ja YHTÄ ISO OSA iltavirkkuja.
Jos ei tuota tajua, on idiootti paskaperse.
Iltavirkkuus ei johda aamuäreyteen. Eivät ole sidoksissa toisiinsa. Myös aikaisin heräävä ns. aamuvirkku voi olla aamuisin äreä.
Ei tarvitse olla aamuvirkku, mutta sitä äreyttä ja happamuutta ei tarvitse purkaa muihin.
On ihan eri asia olla uninen ja väsynyt, kuin äristä ja tiuskia muille.
Iltavirkkuus ja aamuäreys ei ole sama asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemusta on, olen itekkin aamuäreä jos joku herättää minut, mutta olen aamuvirkku jos herään itse. Siis vähän kuin mulla ois joku herätyskello aivoissani... Kuitenkin asiaan.
Tämän jutun avulla hieman kerron kokemuksesta:
Isosisko teininä on aina aamuäreä... Jos on vessassa kun se haluaa sinne, raivo tulee... Jos herättää, raivo tulee.
Ratkaisuja on monta... Esim. Pidä vaikka yöpöydällä (jos on) jotain sokeripitoista. Alhainen verensokeri voi aiheuttaa helkkarinmoisen olon.
Sitten, jos ei yllä oleva auta, voit myös herätä hiukan aikaisemmin, jos haluat ns. Instant-ratkaisun.
Myös aiemmin nukkumaanmeno ja riittävä sokeri (ei ihan liikaa) ja ruoka voi olla avuksi.
Yritä laajentaa uniaikaa ja myös verensokeria. Yritä myös olla rauhallinen aamuisin.
Miten joku voi sekottaa noin pahasti? Ei iltavirkkuus ole synonyymi aamuäreydelle. Olen iltavirkku, mutta en kärsi aamuäreydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä vastenmielisiä ihmisiä kommentoimassa.
Kukaan ei huvikseen tai kiusallaan ole aamulla äreä.
Se on täyttä helvettiä kun ei ole energiaa ja voimia, ja siinä toiset vaan hyppivät silmillä ja ovat vaatimassa.
Voisi varmaan ne aamuvirkutkin opetella kunnioittamaan toisten rajoja.
Jättäkää aamuäreät ihmiset rauhaan älkääkä itse olko itsekkäitä ja muka "oikeampia" ihmisiä.
Ette tekään aina jaksa olla energisiä ja ystävällisiä.
No höpö höpö. Vaikka tämä kävikin luonnollesi ja raskaasti kävikin, niin sinä voit pitää äreytesi kurissa helposti. Jos et osaa olla aamuisin normaali muille perheenjäsenille, niin onko se muiden ongelma vai sinun ongelma? Muiden aamu olisi ihan kiva ilman sinun räyhäämistä ja naaman vääntelyä, joten muidenko pitää sinun äreytesi kärsiä? Lastenkin? Siinä missä mitä ilmeisemmin rähähdät muille aamulla niin voisitkin olla hiljaa ja väistellä muita, tai herätä muita varttia ennen ja tyynnyttää itsesi normaaliksi.
Kerropa muuten minkälainen olet aamuisin. Mitä muut niskaansa saavat? Oletko pyytänyt käytöstäsi anteeksi vai pitääkö muiden vain sietää sinua ja olla jopa pelätä? Kauheaa on kuitenkin jos syytät muita omasta veemäisestä olostasi.
Raivoatko päivälläkin kaikille työpaikan ääliöillekin jotka ärsyttää vai osaatko käyttäytyä? Jos osaat, niin todellakin voit asialle jotain ja on ihan vaan itsekästä oman navan tuijotusta aamulla rähistä perheelle.
Mä oon myös aamuäreä, mutta en pidä sitä tekosyynä olla ämmä lapsille ja miehelle tai edes kissalleni. Sanon, että juon nyt teetä ja ennen kuin oon juonut sen käsken lasten etsiä itse sen puuttuvan sukkansa ja ottaa itse sen mukin minkä tahtoo, koska en jaksa kitinää, että annoin Tikrun ja pitäis olla Olaf.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki muu menettelee aamuisin vaikka äreä olenkin, mutta mies haluaa aina kiivaan suudelman ennen töihin lähtöä. Yyhh, ei kiinnosta aamulla. 23v. yhdessä.
Onpa täällä äreitä kommentoijia! Olisiko teillä reseptiä ja haukkumasanoja myös nettikiukuttelijoita varten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies on myös aamuäreää sorttia. Oikeasti todella rasittava piirre ihmisessä.
Kaikki äreysjutut on ärsyttäviä.
Meillä miehestä tulee hirveän kiukkuinen jos ei ole syönyt kunnolla. Ja yhdellä lapsista on sama ominaisuus.
Ovat kumpikin rasittavia kiukkuillessaan. Elämää on kuitenkin kovasti helpottanut se että ollaan huomattu mistä äreys johtuu ja osataan nykyään komentaa syömään kun kiukkuilevat.
Mä oon siinä mielessä aamuäreä etten jaksa heti jutella ja tehdä mitään. Haluan vain nousta keittämään kahvia ja syödä aamupalan, sen jälkeen voin jutella. Ei tosiaan olisi energiaa tiuskia kenellekään.
Ymmärrän kyllä ap:n ongelman, itse en tykkää käydä missään yökylässä juuri siksi etten jaksa olla sosiaalinen heti herättyäni. Etenkin vanhempieni luona alkaa välitön pulputus kun herää. Kotona toki 4-vuotias vaatii huomiota, mutta vastaan hänelle tyylillä "mmh". Olen jo aika tottunut siihen etten saa herätä rauhassa, suosittelen samaa hiljaista hyväksyntää ap:lle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon siinä mielessä aamuäreä etten jaksa heti jutella ja tehdä mitään. Haluan vain nousta keittämään kahvia ja syödä aamupalan, sen jälkeen voin jutella. Ei tosiaan olisi energiaa tiuskia kenellekään.
Ymmärrän kyllä ap:n ongelman, itse en tykkää käydä missään yökylässä juuri siksi etten jaksa olla sosiaalinen heti herättyäni. Etenkin vanhempieni luona alkaa välitön pulputus kun herää. Kotona toki 4-vuotias vaatii huomiota, mutta vastaan hänelle tyylillä "mmh". Olen jo aika tottunut siihen etten saa herätä rauhassa, suosittelen samaa hiljaista hyväksyntää ap:lle.
No niin äreät - tässä teille vastaus. Eli vaikka olisitte kuin persuksiin ammuttuja karhuja aamulla, niin silloinkin on mahdollista olla hiljaa. Tai vain mumista ja sen muminankin voi helposti tehdä ystävälliseen sävyyn. Edelliselle kirjoittajalle se ei ollut ylivoimaista, tuskin muillekaan. Toki jos haluaa olla minä minä -ihminen, niin silloin huomio pitää kääntää itseen hyvällä tai pahalla, mutta sellaiset ihmiset toivottavasti tajuavat elää yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä vastenmielisiä ihmisiä kommentoimassa.
Kukaan ei huvikseen tai kiusallaan ole aamulla äreä.
Se on täyttä helvettiä kun ei ole energiaa ja voimia, ja siinä toiset vaan hyppivät silmillä ja ovat vaatimassa.
Voisi varmaan ne aamuvirkutkin opetella kunnioittamaan toisten rajoja.
Jättäkää aamuäreät ihmiset rauhaan älkääkä itse olko itsekkäitä ja muka "oikeampia" ihmisiä.
Ette tekään aina jaksa olla energisiä ja ystävällisiä.
No höpö höpö. Vaikka tämä kävikin luonnollesi ja raskaasti kävikin, niin sinä voit pitää äreytesi kurissa helposti. Jos et osaa olla aamuisin normaali muille perheenjäsenille, niin onko se muiden ongelma vai sinun ongelma? Muiden aamu olisi ihan kiva ilman sinun räyhäämistä ja naaman vääntelyä, joten muidenko pitää sinun äreytesi kärsiä? Lastenkin? Siinä missä mitä ilmeisemmin rähähdät muille aamulla niin voisitkin olla hiljaa ja väistellä muita, tai herätä muita varttia ennen ja tyynnyttää itsesi normaaliksi.
Kerropa muuten minkälainen olet aamuisin. Mitä muut niskaansa saavat? Oletko pyytänyt käytöstäsi anteeksi vai pitääkö muiden vain sietää sinua ja olla jopa pelätä? Kauheaa on kuitenkin jos syytät muita omasta veemäisestä olostasi.
Kerroppa muuten minkälainen olet aamuisin? Voi hyvä jeesus sinun kanssasi.
On ihan turha kertoa, kun olet jo päättänyt puolestani millainen olen.
Voin kertoa että olet erittäin väärässä siinä mielikuvassasi.
Aamuisin en jaksa rupatella tai vastailla mihinkään turhiin kysymyksiin. En jaksa hymyillä, enkä ole sellainen tekohymyileväinen ihminen muutenkaan.
En etenkään jaksa huutaa ja tiuskia.
Olen vain väsynyt ja en jaksa puhua.
Minulla on läheisissäni sen verta järkevää porukkaa, että ymmärtävät sen jos aamulla en jaksa sirkutella ja lirkutella.
Tässä ketjussa on sankoin joukoin jotain todella itsekkäitä persereikä ihmisiä, joille näyttäisi olevan elämää suurempi asia pitää oikeudestaan runnoa jokainen aamulla ei niin sosiaalinen ihminen maan rakoon.
Toivottavasti ette koskaan missään tilanteissa ole kenellekään epäystävällisiä.
Toivottavasti vaaditte myös itseltänne ettette milloinkaan näytä hapanta naamaa kenellekään.
Olen aika varma rakkaat aamuihmiset että osaatte tekin äksyillä ja olla vittumaisia, se ei vaan teillä ole aamu.
Minä en usko että yksikään tähän ketjuun lässyttänyt ihminen jaksaisi aina olla pirteä ja ystävällinen.
Menkäähän peilin eteen miettimään.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ette koskaan missään tilanteissa ole kenellekään epäystävällisiä.
Toivottavasti vaaditte myös itseltänne ettette milloinkaan näytä hapanta naamaa kenellekään.
Olen aika varma rakkaat aamuihmiset että osaatte tekin äksyillä ja olla vittumaisia, se ei vaan teillä ole aamu.
Minä en usko että yksikään tähän ketjuun lässyttänyt ihminen jaksaisi aina olla pirteä ja ystävällinen.
Menkäähän peilin eteen miettimään.
Voi tsiisus miten nolo olet! XD
No siinä tapauksessa mene lääkäriin. Sulla voi olla heittoa vaikka verensokerissa tai sitten päässä.