Lapsi nyyhkyttää ja huokailee eikä saa läksyjään tehtyä.
Pyytää apua muttei apu kuitenkaan kelpaa. Joka päivä sama show. Matikka, äikkä, kielet, kaikki samanlaista.
Ei jaksa enää tätä draamaa. Kyseessä poika, 6.lk.
Kommentit (40)
Meillä oli tuota samaa.
Helpotti, kun vanhemmat erosivat ja isä katosi arvostelemasta asiaa.
Samaa jatkuu enää toiset kuusi vuotta, sitten poika ei ole sinun ongelmasi.
Mulla oli lapsena sama meininki. Olin kotona laiminlyöty sekä psyykkisesti sairaan äidin vaihtelevien mielialojen armoilla, ja koulussa hyvin epätoivottua seuraa. Läksyistä kun vielä olisi pitänyt suoriutua, stressinsietokykyni ylittyi täysin ja lamaannuin. Ymmärsin kyllä läksyjen aiheet ym.
En tarkoita, että sun lapsesi kärsisi kotioloista, tää oli vaan tosielämän esimerkki :) Kannattaa miettiä olisko lapsella millä tahansa elämän osa-alueella ongelmia.
Normikoulun kutosluokka on niin helpoo että jos se on oikeasti noin työlästä niin jotain on pahasti vialla.
Onko teillä jumppapalloa? Tuttavani lapsi jaksaa keskittyä tosi hyvin, kun saa samalla venkoilla sen pallon päällä. Kirja lattialla ja makaa siinä pallon päällä, keikkuu, mitä nyt vaan. Mutta lukeminen sujuu tosi hyvin näin.
Toiset jaksaa keskittyä paremmin, kun saa olla liikkeessä. Aiemmin keikkui ruokapöydän tuolilla ja luki :D.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä jumppapalloa? Tuttavani lapsi jaksaa keskittyä tosi hyvin, kun saa samalla venkoilla sen pallon päällä. Kirja lattialla ja makaa siinä pallon päällä, keikkuu, mitä nyt vaan. Mutta lukeminen sujuu tosi hyvin näin.
Toiset jaksaa keskittyä paremmin, kun saa olla liikkeessä. Aiemmin keikkui ruokapöydän tuolilla ja luki :D.
Kinesteettinen oppijatyyppi.
Ihan ensin, rauhoitu ap ja rauhoita tilanne. Minulla olisi muutama ehdotus:
1. Sopikaa tarkka aika, joka varataan läksyille. Se riittää. Jos jää tekemättä niin sitten jää. Ehdottomasti maksimi 1 tunti, minusta puolisen tuntiakin voisi olla hyvä.
- tehkää kotiin kalenteri läksyistä ja vaikka jokaiselle aineelle lappu (niin monta lappua kuin on kertoja viikossa). Auta sinä niin että jokaiselle päivälle on ne sen päivän läksylaput valmiiksi nipuissa.
- nipussa on yleensä seuraavan päivän aineet (joskus voi laittaa jo edelliselle päivälle, jos tulee liian rankkoja). Päättäkää järjestys ja sitten läksyt tehdään siinä järjestyksessä.
2. Tehkää läksypesä, joka vastaa lapsen toiveita. Se voi olla tietty nurkkaus tai pöydän kulma, hiljainen tai radion lähellä, lapsi voi istua lattialla tai tuolilla. Tähän läksypaikkaan pitää sitten varata ne läksylaput, kalenteri, lukkari, kirjoitusvälineet.
3. Sopikaa, mihin aikaan päivästä se sovittu läksyaika tehdään. Esim. välipalan jälkeen. Voi jakaa kahteen osaankin.
4. Kun olette tehneet näin muutaman viikon ajan, mielellään niin että siinä on ollut muutamat kokeetkin, niin teillä on kertynyt tärkeää tietoa:
- ehtiikö lapsi tehdä läksyt sovitussa ajassa
- missä asennossa työ sujuu, missä ei
- auttaako radio/musiikki, vai haittaako
- mikä on jakso jonka jaksaa tehdä (esim. meneekö 40 minuuttia vai onko parempi 2 tai 3 kertaa 15 min)
Jos tuntuu vielä hankalalta, niin olkaa yhteydessä opettajaan. Kertokaa nämä havaintonne.
ÄLÄ HERMOSTU, ÄLÄ PAINOSTA.
Kyse voi olla oppimisen ongelmasta, väsymyksestä, kiusaamisesta. Siitäkin, että joku kavereista on vain yksinkertaisesti parempi.
Eivät ole vaikeita. Ala tehdä niinkuin minä, että opiskelet valmiiksi läksykohdat ja kun lapsi takkuaa, niin sinulla on heti hyvä vinkki tai voit näyttää mistä kohdasta tekstiä vastaus löytyy.
Käyttäjä2628 kirjoitti:
Ihan ensin, rauhoitu ap ja rauhoita tilanne. Minulla olisi muutama ehdotus:
1. Sopikaa tarkka aika, joka varataan läksyille. Se riittää. Jos jää tekemättä niin sitten jää. Ehdottomasti maksimi 1 tunti, minusta puolisen tuntiakin voisi olla hyvä.
- tehkää kotiin kalenteri läksyistä ja vaikka jokaiselle aineelle lappu (niin monta lappua kuin on kertoja viikossa). Auta sinä niin että jokaiselle päivälle on ne sen päivän läksylaput valmiiksi nipuissa.
- nipussa on yleensä seuraavan päivän aineet (joskus voi laittaa jo edelliselle päivälle, jos tulee liian rankkoja). Päättäkää järjestys ja sitten läksyt tehdään siinä järjestyksessä.
2. Tehkää läksypesä, joka vastaa lapsen toiveita. Se voi olla tietty nurkkaus tai pöydän kulma, hiljainen tai radion lähellä, lapsi voi istua lattialla tai tuolilla. Tähän läksypaikkaan pitää sitten varata ne läksylaput, kalenteri, lukkari, kirjoitusvälineet.
3. Sopikaa, mihin aikaan päivästä se sovittu läksyaika tehdään. Esim. välipalan jälkeen. Voi jakaa kahteen osaankin.
4. Kun olette tehneet näin muutaman viikon ajan, mielellään niin että siinä on ollut muutamat kokeetkin, niin teillä on kertynyt tärkeää tietoa:
- ehtiikö lapsi tehdä läksyt sovitussa ajassa
- missä asennossa työ sujuu, missä ei
- auttaako radio/musiikki, vai haittaako
- mikä on jakso jonka jaksaa tehdä (esim. meneekö 40 minuuttia vai onko parempi 2 tai 3 kertaa 15 min)
Jos tuntuu vielä hankalalta, niin olkaa yhteydessä opettajaan. Kertokaa nämä havaintonne.
ÄLÄ HERMOSTU, ÄLÄ PAINOSTA.
Kyse voi olla oppimisen ongelmasta, väsymyksestä, kiusaamisesta. Siitäkin, että joku kavereista on vain yksinkertaisesti parempi.
Oikein hyviä näkökulmia. Ongelma on siinä, että poika ei suostu ottamaan mitään apua, ystävällistäkään, vastaan vaan alkaa samantien heitellä tavaroita ja tiuskia. Minulla on kaksi muutakin lasta jotka tarvitsevat apua/huomiota/ kyytiä/ jne. Käyn itse töissä ja aika on rajallista, valitettavasti.
Nukkuuko riittävästi? Koulupäivän jälkeen jo liian väsynyt keskittymään liian vähän nukutun yön jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Nukkuuko riittävästi? Koulupäivän jälkeen jo liian väsynyt keskittymään liian vähän nukutun yön jälkeen?
Tosiaan, tämä täytyy tsekata. Poika nukkuu illalla n klo 23:00 joskus menee myöhempäänkin.. Aamulla herätys puoli 8.
Munkin poika alkaa helposti tiuskia, kun sillä on läksyjen kanssa ongelmia. Häntä ärsyttää, kun ei osaa ja se purkautuu mulle ärisemisenä. Ollaan aiheesta juteltu, että en minä voi auttaa jos toinen ei edes kuuntele, huutaa vain. Nyt on oppinut käsittelemään vähän noita tunteitaan ja homma alkaa sujumaan. Kyllä hän edelleenkin helposti aloittaa huutaminen, mutta minä lopetan silloin puhumisen. Olen joskus kysynyt, että huudetaanko vai saanko selittää. Usein saan sitten selittää.
Kannattaa ehkä jutella asiasta joskus, kun tilanne ei ole päällä ja yrittää saada lapsi tunnistamaan omia tunteitaan. Siten niitä voi sitten yrittää hallitakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nukkuuko riittävästi? Koulupäivän jälkeen jo liian väsynyt keskittymään liian vähän nukutun yön jälkeen?
Tosiaan, tämä täytyy tsekata. Poika nukkuu illalla n klo 23:00 joskus menee myöhempäänkin.. Aamulla herätys puoli 8.
Väsyneenä niitä tunteitaan on äärimmäisen vaikea hallita ihan aikuisenkin, saati sitten lapsen.
Se ei syö tarpeeksi!!!!Kunnon evästä ennen läksyjä.
Vierailija kirjoitti:
Se ei syö tarpeeksi!!!!Kunnon evästä ennen läksyjä.
Tai jossei se sittenkään hengitä tarpeeksi?!
Jos nyt on noin vaikeaa, niin odotappa yläkoulua. Tunti ei tule mitenkään riittämään läksyjen tekemiseen. ADD oireet luultavasti aiheuttavat tuon ahdistuksen, kun ei saa tehdyksi. Suostuisiko lääkäri kokeilemaan keskittymistä tukevaa lääkitystä edes vähäksi aikaa, jotta kierteestä päästäisiin irti?
Poikasi ei saa riittävästi unta. Samoilla spekseillä korn epäonnistuneeni jos poika on vielä kymmeneltä hereillä. Herätys 7.40. Yleensä meilläkinntuppaa menemään ihan liian myöhään ja asia harmittaa itseänikin. Oikeasti puoli kybän jälkeen pitäisi olla taju kankaalla. Näin kympiltä nukahtaessakin aamulla herääminen on työlästä. Saati sitten myöhempään mitä tapahtuu meilläkin ihan liian usein.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä jumppapalloa? Tuttavani lapsi jaksaa keskittyä tosi hyvin, kun saa samalla venkoilla sen pallon päällä. Kirja lattialla ja makaa siinä pallon päällä, keikkuu, mitä nyt vaan. Mutta lukeminen sujuu tosi hyvin näin.
Toiset jaksaa keskittyä paremmin, kun saa olla liikkeessä. Aiemmin keikkui ruokapöydän tuolilla ja luki :D.
Tämä menee meillä kokeiluun! En ole ap, mutta samanlaista meilläkin. Pääsee jumppapallo uusiokäyttöön, turhaa lojunu nurkissa.
Ei ihmistä ole välttämättä tarkoitettu sellaiseksi karjaksi että lukemalla ja tehtäviä tekemällä oppisi. Peruskoulu on siitä paska että sielä menestyy vain tietty väki ja osa menee haaskuun.
Kuka valopää tätäkin jo peukutti?!