Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Hei! Olen 18-vuotias ja seuraavana keväänä valmistumassa. Kovasti haluaisin pitää välivuotta, mutta vanhempani eivät mitenkään anna. Sanovat, että yliopistoon meet ja me tuetaan tai pidät välivuodet, muutat pois ja me ei tueta. Suunnitelmani on myös lukea taidetta, mutta vanhempani haluavat, että minusta tulisi insinööri tai tutkija. Jatkuvasti haukkuvat, että minusta tulisi rahaton hippi. Olen yrittänyt ilmaista, että haluan, että elämässäni on muutakin kuin koulua, mutta he sanovat, että tuolla asenteella minusta ei ikinä tule menestyvää ihmistä. Lukiossakin halusin nyt suorittaa kuvataidediplomin, mutta he kielsivät tämän kokonaan minulta. En tiedä, mitä tehdä. Valokuvaus, maalaaminen jne ovat aina olleet vahvuuksiani, mutta koska tietyt luonnontieteet menevät lukiossa hyvin, pitää kuulemma mennä niille aloille, vaikka en mitenkään haluaisi. Ovat uhanneet, etteivät enää pidä yhteyttä tai puhu minulle, jos menen opiskelemaan taidetta. Miten tulisi toimia?

Sivut

Kommentit (27)

Vierailija

Mene lukemaan historiaa ja erikoistut siellä vaikka johonkin maalaustaiteeseen. Tai sitten vaikka arkkitehdiksi, jossa saat myös toteuttaa luovia taipumuksiasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Yliopistoon hakeminen tarkoittaa joka tapauksessa, että olet ahne ja itsekäs rahan perässä juoksija, joten miksi välität vanhempien mielipiteestä?

Vierailija

Sinun elämäsihän se on. Olen samaa mieltä vanhempiesi kanssa, että välivuotta ei kannata pitää. Siinä ajassa menettää helposti lukurutiinin eikä tulekaan mentyä kouluun. Mutta hakisin lukemaan tasan siihen opinahjoon, joka itseäni kiinnostaa. Pitäisin huolen, että olisin kesätöissä kaikki kesät ja keräisin rahaa talvea varten, jos mahdollista tekisin opintojen ohessa samalla keikkatöitä sinne kesätyöpaikkaan. Tällöin en olisi vanhempien avun varassa.

Itse opiskelin ensin ns. kunniallisen ammatin - vanhempieni mielestä. Olin sen alan töissä 2 vuotta, en viihtynyt, koulun toki selvitin helposti. Hain opiskelemaan alun pitäen haluamalleni alalle, jätin vakityön sinne päästyäni, ja opiskelin omaan unelma-ammattiini. Vanhempani kauhistelivat, mutteivät juuri muuta voineet, elätin itse itseni.

Kertaakaan en ole katunut alan vaihtoa, harmittaa ne menetetyt vuodet, jotka tuhlasin ekaan tutkintoon.

Vierailija

Mitäs sitten, jos haet kouluun etkä pääse ensiyrittämällä (niinkuin monelle hyvällekin hakijalle käy)? Heitetäänkö sut sittenkin ulos kotoa?

Vierailija

Vanhempasi selvästi pelkäävät, että joutuvat elättämään sinua vielä aikuisenakin, jos lähdet taidealoille. Minusta aikuisena on ihan oikein, että eivät maksa elatustasi, koska olet 18 v. Tee niinkuin sinua huvittaa, mutta valmistaudu itsesi elättämiseen. Saatko edes työttömyyskorvausta, jos sinulla ei ole mitään ammattitutkintoa? Millä kustantaisit välivuoden?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon hakeminen tarkoittaa joka tapauksessa, että olet ahne ja itsekäs rahan perässä juoksija, joten miksi välität vanhempien mielipiteestä?

Miksi itsekäs?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Enpä minäkään huuhaaopintoja haluaisi rahoittaa.

Vanhemmat päättivät tehdä mukulan, joten vanhemmilla on myös velvollisuus huolehtia mukulastaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon hakeminen tarkoittaa joka tapauksessa, että olet ahne ja itsekäs rahan perässä juoksija, joten miksi välität vanhempien mielipiteestä?

Miksi itsekäs?

Juoksee rahan perässä.

Vierailija

Menet tietysti opiskelemaan sitä, minkä koet omaksi alaksesi ja mistä olet kiinnostunut. Voit pitää välivuodenkin jos haluat. Sinun elämästäsi tässä on kyse.

(Itse menin suoraan lukiosta yliopistoon ja vaikka kaikki sujuikin hyvin, olen sitä mieltä, ettei olisi ollut haitaksi pitää välivuotta tai paria ja oppia vähän enemmän elämästä, itsenäistymisestä ja sen sellaisesta. Olisin ehkä saanut niin opiskeluista enemmän irti alusta alkaen.)

Mutta älä oleta, että vanhempasi kustantaisivat elämäsi, kun olet täysi-ikäinen. Osa aikuistumista on se, että oppii pitämään huolen itsestään ja tulemaan toimeen omillaan.

En usko, että vanhempasi laittavat välejä poikki, vaikka pitäisitkin oman pääsi. Kuulostaa minulta perinteiseltä uhkailulta, mutta ei sen kummemmalta. Ja jos oikeasti tuleekin välirikko, niin ehkei se ole niin suuri tragedia, kun vanhempasi ovat siinä tapauksessa aikamoisia urpoja.

Vierailija

Huom! Nykyisin opintotukea ei saa kovin helposti toiseen tutkintoon. Kannattaa miettiä tarkasti, mille alalle haluaa. Minäkään en pitäisi välivuotta. Kevään kirjoitusten ja syksyn yliopistovuoden  alun välissä on monta kuukautta aikaa levätä!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Enpä minäkään huuhaaopintoja haluaisi rahoittaa.

Vanhemmat päättivät tehdä mukulan, joten vanhemmilla on myös velvollisuus huolehtia mukulastaan.

Olet käsittänyt vähän väärin: velvollisuus kyllä huolehtia, muttei velvollisuutta tukea typeryyksiä.

Vierailija

Minä antaisin vanhempana pitää välivuoden, pidin itsekin ja sitten menin yliopistoon. Ja antaisin mennä opiskelemaan taidetta. Olisivat onnellisia puolestasi. Iso suru minulle on se kun yksi lapsistani jätti toisen asteen opinnot kesken ja ei saa nyt mitään aikaiseksi, syrjäytyy. Vanhempasi toimivat todella inhottavasti.

Vierailija

Mitään sellaista ei pidä lähteä opiskelemaan, mikä tuntuu vastenmieliseltä. Puhun kokemuksesta. Olen itse tehnyt tuon virheen. Opiskelu vie kuitenkin niin monta vuotta, että väärin tehty valinta on monella tavalla kallis ja kauaskantoinen ratkaisu. 

Tietysti pitää kuitenkin pitää mielessä myös opintoalan työllisyysnäkymät. 

Kaikenlaisia aloja on niin paljon, että niistä varmasti löytyy sellainen vaihtoehto, joka on sinulle sekä mieluisa että suurella todennäköisyydellä työllistävä.

Vanhempiesi asenne on liian jyrkkä, sydämetön. Haluaisin uskoa, että olet keksinyt tämän aloituksen, koska on kurja lukea vanhemmista, jotka eivät kuuntele lastaan, uhkailevat erilaisilla menetyksillä jne. 

Vierailija

Sinun pitää hankkia ammatti, josta olet itse kiinnostunut. Muuten käy niin, että viet turhaan opiskelupaikan toiselta, joka oikeastikin on kiinnostunut sinulle vähemmän kiinnostavasta alasta. Valitettavasti näitä tapauksia on paljon ja ne maksavat yhteiskunnalle paljon...

Toisaalta on myös sellaisiakin vanhempia, jotka eivät arvosta muuta kuin taiteita ja pakottavat lapsensa soittamaan pianoa, tanssimaan tms. koska vanhempien oma itsetunto kaipaa kohennusta. Osasta näistäkin tulee huippuja, koska harjoittelun osuus on useimmiten enemmän kuin pelkkä lahjakkuus.

Mene taiteiden tielle ja kokeile. Voihan se olla niin, että huomaat, että ei se ollutkaan sitä, mitä kuvittelit. Presidentti Halonenkin opiskeli ensin taidehistoriaa, mutta vaihtoi myöhemmin oikeustieteelliseen...ja onhan hän ollut aika menestynyt nainen :-)

Taideteollinen korkeakoulu olisi yksi vaihtoehto ja siellä voi valita useita eri linjoja... Entä kuvaamataidon opettajaksi: ensin opettaja ja sitten erikoistuminen ja taiteiden harrastus vakavamminkin.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla