Lue keskustelun säännöt.
Riitaa yliopistovalinnasta vanhempien kanssa.
20.09.2016 |
Hei! Olen 18-vuotias ja seuraavana keväänä valmistumassa. Kovasti haluaisin pitää välivuotta, mutta vanhempani eivät mitenkään anna. Sanovat, että yliopistoon meet ja me tuetaan tai pidät välivuodet, muutat pois ja me ei tueta. Suunnitelmani on myös lukea taidetta, mutta vanhempani haluavat, että minusta tulisi insinööri tai tutkija. Jatkuvasti haukkuvat, että minusta tulisi rahaton hippi. Olen yrittänyt ilmaista, että haluan, että elämässäni on muutakin kuin koulua, mutta he sanovat, että tuolla asenteella minusta ei ikinä tule menestyvää ihmistä. Lukiossakin halusin nyt suorittaa kuvataidediplomin, mutta he kielsivät tämän kokonaan minulta. En tiedä, mitä tehdä. Valokuvaus, maalaaminen jne ovat aina olleet vahvuuksiani, mutta koska tietyt luonnontieteet menevät lukiossa hyvin, pitää kuulemma mennä niille aloille, vaikka en mitenkään haluaisi. Ovat uhanneet, etteivät enää pidä yhteyttä tai puhu minulle, jos menen opiskelemaan taidetta. Miten tulisi toimia?
Kommentit (27)
Teet niinkuin itse sisimmässäsi haluat ja mikä juuri sinusta tuntuu oikealta. Vanhempiesi tulisi tukea sinua myös ajattelemaan näin. Kurjaa, että niin ei ole. Menestyvä ihminen ajattelee itse ja toimii sen mukaan antamatta muiden ohjailla itseään. On toki hyvä kuunnella muiden neuvoja, mutta niitä pitää itse osata punnita ja valita sieltä ne hyvät jutut, joita kannattaa oikeasti kuunnella ja suodattaa itselle ei-hyvät neuvot.
Oletko valmis ottamaan vastuun omasta elämästäsi? Vanhempien tuki on toki arvokas asia, mutta ilmankin sitä pärjää. Monella opiskelijoilla ei ole vanhempien tukea.
Tietysti on hyvä pohtia haaveiden lisäksi realistisia asioita, kuten sitä miten haavealalla työllistyy, mikä palkkataso tyydyttää vanhempanakin ym. Mutta toisaalta aina voi vaihtaa alaa, jos homma ei toimikaan tai miellytä enää. Taidealankin voi yhdistää tarvittaessa moneen, vaikka sosiaalialaan, esim. taideterapiaan ym.
Välivuosi kunnolla käytettynä ei ole mitenkään huono asia, vaan se voi olla arvokaskin juttu ja avata ovia myöhemmin työelämässä. On ihan eri juttu, jos lähtee ulkomaille töihin tai työskentelee kotimaassa ja ehkä löytää unelmiensa alan välivuoden aikana ja saa jo ennen opiskeluja suhteita ja jalkaa ovien väliin. Esim. ulkomailla vietetyn vuoden aikana myös kasvaa aivan hurjasti ihmisenä. Mulle se oli kuin uudesti syntymä, kun pääsin pois painostavasta ja nyt myöhemmin tajuttuna sekasortoisesta kodista. Se oli varmaan oikeasti mun pelastus. Se ei varmasti noin vietettynä ole hukkaan heitettyä aikaa. Sitten taas jos viettää vuoden kotona hengaillen, pleikkaria pelaillen ja kaljoitellen se voikin kyllä mennä hukkaan...
Tee elämästäsi sellainen, ettei vanhana kaduta mikään. Vanha sanonta, mutta harva katuu sitä, mitä on tehnyt, vaan sitä mitä ei tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huom! Nykyisin opintotukea ei saa kovin helposti toiseen tutkintoon. Kannattaa miettiä tarkasti, mille alalle haluaa. Minäkään en pitäisi välivuotta. Kevään kirjoitusten ja syksyn yliopistovuoden alun välissä on monta kuukautta aikaa levätä!
Olen samaa mieltä, että kannattaa tosiaan harkita, mille alalle pyrkii, mutta siihen välivuosi tai pari olisi mielestäni omiaan. Jos suoraan kirjoitusten jälkeen alkaa päntätä pääsykokeisiin, niin ei siinä ole kauheasti miettimisaikaa. Joskus on hyvä istahtaa alas ja miettiä, mitä elämältä oikeasti haluaa. Senkin puoleen, että itsen etsiminen yliopistossa on nykyisten tulospaineiden takia tehty vaikeaksi. Yrityksen ja erehdyksen kautta oppiminen ei enää tahdo enää luonnistua.
En kuitenkaan neuvo ap:ta lojumaan kotona vanhempien passattavana. Parempi olisi mennä vaikka siwan kassalle ja muuttaa omilleen, jos se on mahdollista. Niin ap oppisi, millaista on itsenäinen elämä. Ja kenties yliopistossa pänttääminen sujuisi miellyttävämmin, jos on välillä ollut hiukan taukoa.
Ikävää, että välivuoden pitäminen on monen mielestä (myös päättäjien) kammottava asia. Pitäisi vain tunkea itsensä pikavauhtia koulutusputkesta läpi ja mielellään vielä paiskia töitä ja hankkia lapset samalla. Mä pidin aikoinaan kaksi välivuotta, joiden välissä olin vuoden opiskelemassa ympäristön painostuksesta täysin väärää alaa. Ensimmäisen välivuoden jälkeen olin vielä niin miellyttämisenhaluinen, että otin ammattikorkeakoulupaikan vastaan, koska lähipiiriä ahdisti tulevaisuuteni. Välivuodet auttoivat ymmärtämään, mitä haluan tehdä ja väitän, että olen keskiverto-opiskelijaa motivoituneempi nyt, kun viimein olen yliopistossa ja minua oikeasti kiinnostaa se, mitä teen.
Jos yliopiston ovet eivät ensimmäisellä kerralla aukea, ei hätää! Sinne voi yrittää uudelleen. Enkä suosittele hakeutumaan millekään alalle vain, koska vanhemmat niin tahtovat. On kamalaa opiskella sellaista alaa, joka ei kiinnosta ja ajatella tulevaisuudessa tekevänsä töitä samalla alalla. Mutta jonkinlainen realismi kannattaa kuitenkin säilyttää ja edes yrittää hakeutua sellaiselle alalle, jolta voisi mahdollisesti työllistyä. Tosin sen arpominen on tänä päivänä kovin vaikeaa.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Huom! Nykyisin opintotukea ei saa kovin helposti toiseen tutkintoon. Kannattaa miettiä tarkasti, mille alalle haluaa. Minäkään en pitäisi välivuotta. Kevään kirjoitusten ja syksyn yliopistovuoden alun välissä on monta kuukautta aikaa levätä!
Nimenomaan tämänkin asian takia kannattaa pitää välivuosi ja miettiä tarkkaan, mitä haluaa eikä tuhlata opintotukikuukausia.
Välivuoden kyllä pystyy itse kustantamaan, kun lähtee vaikka sinne ulkomaille töihin.
Välivuosi sopii joillekin. Jos itse en olisi pitänyt sellaista (en edes tehnyt mitään erityistä, kunhan olin töissä ja harrastin), en olisi päätynyt lukemaan sitä ainetta josta myöhemmin luin maisteriksi. Teki minulle todella hyvää ja antoi uusia ajatuksia. Suosittelen kaikille, kunhan on välivuodelle jotain tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö näitä voi yhdistää? Siis insinööritieteitä ja taiteita? Ohjelmointia ja graafista suunnittelua?
Vanhemmillasi on tiettyjä pointteja, mutta he ovat turhan jyrääviä ja lannistavia. Heidän pitäisi auttaa sinua löytämään keinot, joilla pystyt sekä elättämään itsesi että toteuttamaan myös taiteellista puoltasi.
Itse kävin kovan koulun sen suhteen miten käy kun elää muille kuin itselleen. Onneksi tajusin ennenkuin henki meni. Rakensin omannäköiseni elämän. Tee sinäkin niin.