Lue keskustelun säännöt.
Miksi kukaan enää ottaa ÄO:ää tosissaan?
20.09.2016 |
ÄO sisältää mm. avaruudellisen hahmottamisen. Miksi avaruudellinen hahmottaminen on ratkaisevampaa kuin esim moniälykkyysteoriaan sisältyvä inteapsyykkinen älykkyys (kyky ymmärtää itseään syvällisesti)? Onko syynä vain se, ettei jälkimmäistä ole helppoa määritellä tai mitata? Kyky ymmärtää itseään on myös tärkeämpää elämässä kuin avaruudellinen hahmotuskyky, riippuen tietysti yksilön ammatinvallinnasta.
En väitä etteikö ÄO:llä olisi mitään luotettavuutta, kyllä sillä on. ÄO korreloi myös erilaisen menestymisen kanssa vahvasti, toisaalta tunneäly (EQ) korreloi tutkitusti vielä vahvemmin. En vain ymmärrä miksi tuo luku kiinnostaa niin monia, kun se on lopulta hyvin ahdas käsitys ihmisen kyvyistä. Vähän sama kuin joku ilmoittaisi pituudekseen 154 cm, mutta olisi mitannut vain olkapäähän asti. Aika monta senttiä jää tuolloin mittaamatta. Joku voi tietysti kysyä, että miten voimme määritellä älykkyyden, jos kösitettä jatkuvasti kierrellään ja käännellään, mutta eipä sen rajaaminen yhteen ahtaaseen lokeroon vie meitä yhtään lähemmäksi totuutta. Enkä myöskään väitä että kaikki ovat jollain tavalla älykkäitä, se ei pidä paikkaansa, jotkut eivät osaa mitään, kun jotkut saattavat olla kaikessa hyviä.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos henkilöllä on vaikeuksia matematiikassa ja ei siksi saa hyviä pisteitä ÄO-testeistä? Sehän kun mittaa vain matemaattista älykkyyttä, ei esimerkiksi kielellistä lahjakkuutta. Ja on todella outoa miten niin monet saavat Mensan testistä tyyliin 120 pistettä vaikka keskiverto ÄO on Suomessa 100. Minusta nämä älykkyystestit eivät vain ole tarpeeksi luotettavia.
Mitä ensimmäisellä lauseella tarkoitat? Jos henkilöllä on vaikeuksia matematiikassa eikä saa äo-testistä hyviä pisteitä niin sitten henkilö ei ole matemaattisesti lahjakas. Ei kaikki ole. Mikä on muuten tuo "monet", jotka saavat 120 pistettä Mensan testissä? Jos pisteden ka on 100 niin kyllähän sehän nimenomaan tarkoittaakin sitä, että aika monet saavat vaikka tuon 120 pistettä.
Kirjoitin tuon viestini vielä unenpöpperössä ollessani, sanavalinnat olivat aika ontuvia. Tuolla lauseellani viittasin siis moniälykkyysteoriaan, jonka mukaan on useita eri älykkyyden osa-alueita joissa henkilö voi olla lahjakas. ÄO-testit siis mittaavat matemaattista älyä ja henkilöt jotka niissä pärjäävät, omaavat siis matemaattis-loogista päättelykykyä, mikä ei ole huono asia ollenkaan, mutta moni pitää sitä ainoana oikeana älykkyyden muotona. Tästä ketjustakin tulee ilmi miten moniälykkyysteoriasta mitään ymmärtämättömät vähättelevät muita älykkyyden muotoja ja pitävät tunneälyä omaavina lähestulkoon tyhminä. Se on aika yksipuolinen ja kapea kuva älykkyydestä, joka ei kerro henkilön todellisista, potentiaalisista kyvyistä yhtään mitään. Täällä taannoin oli ketju, jossa käytiin paikoittain kiivastakin keskustelua virallisen, Mensan älykkyystestin validisuudesta, jokainen (kirjaimellisesti) siihen ketjuun vastannut henkilö omasi keskivertoa korkeamman ÄO:n. Heistä jokaisella oli ÄO vähintäänkin 110, ei yhtään alle. Monilla oli 120 tai 130. Aika erikoista, täytyy todeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos henkilöllä on vaikeuksia matematiikassa ja ei siksi saa hyviä pisteitä ÄO-testeistä? Sehän kun mittaa vain matemaattista älykkyyttä, ei esimerkiksi kielellistä lahjakkuutta. Ja on todella outoa miten niin monet saavat Mensan testistä tyyliin 120 pistettä vaikka keskiverto ÄO on Suomessa 100. Minusta nämä älykkyystestit eivät vain ole tarpeeksi luotettavia.
Ei ne varmasti luotettavilta vaikuta, koska et ole koskaan käynyt missään älykkyystestissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos henkilöllä on vaikeuksia matematiikassa ja ei siksi saa hyviä pisteitä ÄO-testeistä? Sehän kun mittaa vain matemaattista älykkyyttä, ei esimerkiksi kielellistä lahjakkuutta. Ja on todella outoa miten niin monet saavat Mensan testistä tyyliin 120 pistettä vaikka keskiverto ÄO on Suomessa 100. Minusta nämä älykkyystestit eivät vain ole tarpeeksi luotettavia.
Ei ne varmasti luotettavilta vaikuta, koska et ole koskaan käynyt missään älykkyystestissä.
Ja tämän tiedät mistä? Luepa mitä tahansa nettifoorumia, jossa keskustellaan ÄO-testeistä ja niissä kaikki julistavat omaavansa neron älykkyysosamäärän, tämä tarkoittaen niitäkin keskustelupalstoja jotka eivät ole Mensalaisille edes suunnattu. Ihmiset valehtelevat ja pahasti, suurin osa on älyllisesti keskitasoa, sen pystyy jokainen havaitsemaan ihan elävästä elämästäkin.
Mua kiinnostaisi älykkyydessä ja ÄO:ssa eniten se, miten luovuus liittyy aiheeseen; onko kaikki älykkyys aina luovuutta, jonkinkokoinen osa sitä vai aivan oma prosessinsa?
Äkkisältään ÄO testejä katsottaessa tulee mieleen, että niitä voi ratkoa joko sillä, että näkee säännönmukaisuuden koska on törmännyt siihen aiemminkin (hyvä muisti ja osaa soveltaa oppimaansa) tai koska keksii lennosta säännönmukaisuuden (luovuus).
Tieteellisiä ja teknologisia saavutuksia voi niitäkin ratkoa joko kovalla työllä (iterointia, tutkimista) tai oivaltamalla jotakin mitä muut eivät ole oivaltaneet olemalla luova tiedonyhdistelijä.
Mistä kertoo ihmisen halu mittauttaa omaa älykkyyttään?
Minusta se kertoo vain halusta kilpailla ja halusta olla parempi kuin muut, entäs jos tulos onkin 95? Olet pärjännyt elämässä ihan hyvin, sinulla on työ, jossa olet hyvä, osallistut ja harrastat, lapsesi olet kasvattanut kunnon veronmaksajiksi. Madennutko täysin?
Ainakin minä saisin tulokseksi korkeintaan 65, kyllästyisi kesken testin edes yrittämään ja piirtelisin kukkia jatkoksi, mikä ihme siinä on ettei laatikon jatko voisi olla kukkaketo?
Epäilen kyllä suurimpien keksintöjen olevan pieniä, eli ensin keksittiin pyörä ja aika paljon myöhemmin akseli, saati laakerit ja jouset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos henkilöllä on vaikeuksia matematiikassa ja ei siksi saa hyviä pisteitä ÄO-testeistä? Sehän kun mittaa vain matemaattista älykkyyttä, ei esimerkiksi kielellistä lahjakkuutta. Ja on todella outoa miten niin monet saavat Mensan testistä tyyliin 120 pistettä vaikka keskiverto ÄO on Suomessa 100. Minusta nämä älykkyystestit eivät vain ole tarpeeksi luotettavia.
Joka kymmenes ihminen on 120 ÄO tai yli, joten ei kai siinä mitään ihmeellistä ole, jos tälläkin palstalla on vaikka tuhansia 120+ ihmisiä, joista aika moni haluaa asianlaidan tuoda ilmi. Ja palstan keskiarvokin saattaa olla jonkin verran tuon yli (eli ehkä vaikka joka kahdeksas täällä olisi yli 120), jos ne 60 ÄO laitostuneet ihmiset eivät osaa nettiä edes käyttää ja 80 ÄO heput ovat kaljalla.
Minä en noihin mensan perustesteihin usko ollenkaan.
Niihinhän voi harjoitella. Ajatellaan, että joku tyyppi on tehnyt kolme viikkoa samankaltaisia tehtäviä ja saa tuloksen 115. Joku toinen unohtaa koko testin ja juoksee sinne viime minuuteilla ja saa saman tuloksen. Kumpi heistä nyt sitten on "älykkäämpi"? Onko sillä väliä, kun molemmilta kirjataan sama tulos?
Kaikenlaista älykkyyttä voi harjoittaa. Kuka jaksaa, kuka ei. Viime kädessä ne muut ominaisuudet vaan merkkaa paljon enemmän kaikilla elämän alueilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi kirjoittaa "ÄO:ää" tai se tarkoittaa ääooää..
Voit kirjoittaa "ÄO:ta" tai "Älykkyysosamäärää".
Moniälykkyysteoria on ihan kiva tietysti mutta kun siinä on yhtenä älykkyyden lajina mm. liikunnallinen lahjakkuus, herää kysymys, onko koko älykkyyden käsite määritelty uudelleen lahjakkuudeksi, jolloin ei enää ole kyse älystä vaan lahjoista eri aloille. ÄO-testi mittaa ns. g-faktoria eli yleisälykkyyttä. Ei tarvitse olla lainkaan matemaattisesti lahjakas pärjätäkseen älykkyystestissä.
"Yleisälykkyydellä tarkoitetaan sitä älykkyystestauksessa havaittua säännönmukaisuutta, että henkilöiden tulokset erityyppisiä älyllisiä kykyjä mittaavissa testeissä korreloivat yleensä positiivisesti keskenään. Yleisälykkyyden toi esiin ensimmäisenä englantilainen psykologi ja tilastotieteilijä Charles Spearman vuonna 1904. Hän havaitsi, että koululaisten arvosanat toisiinsa liittymättömissä kouluaineissa näyttivät olevan keskinäisessä riippuvuussuhteessa siten, että kukin oppilas sai eri aineista tyypillisesti samantasoisia arvosanoja. Spearman selitti havainnon niin, että henkilön älyllinen suoritus riippuu kahdesta yhtäaikaisesti vaikuttavasta tekijästä: ensinnäkin kaikenlaisiin älykkyyttä vaativiin tehtäviin liittyvästä laajasta ja yleisestä kyvystä ja toiseksi vain tietynlaiseen älykkyystyyppiin (esimerkiksi verbaalinen tai matemaattinen älykkyys) liittyvästä erityiskyvystä. Edelliselle hän antoi nimeksi general intelligence eli g, suomeksi yleisälykkyys. Myöhemmin yleisälykkyyden käsite on saanut laajan hyväksynnän älykkyystutkimuksessa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos henkilöllä on vaikeuksia matematiikassa ja ei siksi saa hyviä pisteitä ÄO-testeistä? Sehän kun mittaa vain matemaattista älykkyyttä, ei esimerkiksi kielellistä lahjakkuutta. Ja on todella outoa miten niin monet saavat Mensan testistä tyyliin 120 pistettä vaikka keskiverto ÄO on Suomessa 100. Minusta nämä älykkyystestit eivät vain ole tarpeeksi luotettavia.
Joka kymmenes ihminen on 120 ÄO tai yli, joten ei kai siinä mitään ihmeellistä ole, jos tälläkin palstalla on vaikka tuhansia 120+ ihmisiä, joista aika moni haluaa asianlaidan tuoda ilmi. Ja palstan keskiarvokin saattaa olla jonkin verran tuon yli (eli ehkä vaikka joka kahdeksas täällä olisi yli 120), jos ne 60 ÄO laitostuneet ihmiset eivät osaa nettiä edes käyttää ja 80 ÄO heput ovat kaljalla.
Juu, paitsi että kaikki siinä ketjussa omasivat sen korkean älykkyysosamäärän, ei joka kymmenes :D Minäkin muistan ihan elävästi sen ketjun ja täytyi ihan naurahtaa ääneen koska niin huvittavaa se minun mielestäni on, ei voi mitään. Kukaanhan ei tietenkään myöntäisi omaavansa alle 110:n tai 100:n olevaa ÄO tulosta, se kun on niin "noloa" olla ihan tavallinen, kaikki haluavat olla jotakin spesiaalia tai parempia kuin muut, kuten joku tuolla edellä jo totesikin, kilpailuasetelma on aina läsnä tässäkin asiassa. Mutta realiteetit tosiaan ovat ihan asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Moniälykkyysteoria on ihan kiva tietysti mutta kun siinä on yhtenä älykkyyden lajina mm. liikunnallinen lahjakkuus, herää kysymys, onko koko älykkyyden käsite määritelty uudelleen lahjakkuudeksi, jolloin ei enää ole kyse älystä vaan lahjoista eri aloille. ÄO-testi mittaa ns. g-faktoria eli yleisälykkyyttä. Ei tarvitse olla lainkaan matemaattisesti lahjakas pärjätäkseen älykkyystestissä.
"Yleisälykkyydellä tarkoitetaan sitä älykkyystestauksessa havaittua säännönmukaisuutta, että henkilöiden tulokset erityyppisiä älyllisiä kykyjä mittaavissa testeissä korreloivat yleensä positiivisesti keskenään. Yleisälykkyyden toi esiin ensimmäisenä englantilainen psykologi ja tilastotieteilijä Charles Spearman vuonna 1904. Hän havaitsi, että koululaisten arvosanat toisiinsa liittymättömissä kouluaineissa näyttivät olevan keskinäisessä riippuvuussuhteessa siten, että kukin oppilas sai eri aineista tyypillisesti samantasoisia arvosanoja. Spearman selitti havainnon niin, että henkilön älyllinen suoritus riippuu kahdesta yhtäaikaisesti vaikuttavasta tekijästä: ensinnäkin kaikenlaisiin älykkyyttä vaativiin tehtäviin liittyvästä laajasta ja yleisestä kyvystä ja toiseksi vain tietynlaiseen älykkyystyyppiin (esimerkiksi verbaalinen tai matemaattinen älykkyys) liittyvästä erityiskyvystä. Edelliselle hän antoi nimeksi general intelligence eli g, suomeksi yleisälykkyys. Myöhemmin yleisälykkyyden käsite on saanut laajan hyväksynnän älykkyystutkimuksessa."
ongelmahan juuri on ettei ihmiset tiedä mitä älykkyys tarkoittaa. Kuvitellaan sen olevan universaali paremmuuden mittari ja sitten koitetaan lisätä älykkyyden alle kaikki munan mitasta empatiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ongelmahan juuri on ettei ihmiset tiedä mitä älykkyys tarkoittaa. Kuvitellaan sen olevan universaali paremmuuden mittari ja sitten koitetaan lisätä älykkyyden alle kaikki munan mitasta empatiaan.
Vierailija kirjoitti:
Voit olla oikeassa että tunneäly -käsitettä käytetään lohdutuspalkintona, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että sitä on myös tutkittu ja sen on todettu korreloivan menestymisen kanssa enemmän kuin äo.
Ap
Ei sillä että epäilisin, mutta voisitko laittaa lähdeviitteen tähän tutkimukseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei kai kukaan mene julistamaan nettiin, että ääooni on 90, jee jee! Ei ne ysikympitkään ihan NIIN tyhmiä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos henkilöllä on vaikeuksia matematiikassa ja ei siksi saa hyviä pisteitä ÄO-testeistä? Sehän kun mittaa vain matemaattista älykkyyttä, ei esimerkiksi kielellistä lahjakkuutta. Ja on todella outoa miten niin monet saavat Mensan testistä tyyliin 120 pistettä vaikka keskiverto ÄO on Suomessa 100. Minusta nämä älykkyystestit eivät vain ole tarpeeksi luotettavia.
Mitä ensimmäisellä lauseella tarkoitat? Jos henkilöllä on vaikeuksia matematiikassa eikä saa äo-testistä hyviä pisteitä niin sitten henkilö ei ole matemaattisesti lahjakas. Ei kaikki ole. Mikä on muuten tuo "monet", jotka saavat 120 pistettä Mensan testissä? Jos pisteden ka on 100 niin kyllähän sehän nimenomaan tarkoittaakin sitä, että aika monet saavat vaikka tuon 120 pistettä.
Kirjoitin tuon viestini vielä unenpöpperössä ollessani, sanavalinnat olivat aika ontuvia. Tuolla lauseellani viittasin siis moniälykkyysteoriaan, jonka mukaan on useita eri älykkyyden osa-alueita joissa henkilö voi olla lahjakas. ÄO-testit siis mittaavat matemaattista älyä ja henkilöt jotka niissä pärjäävät, omaavat siis matemaattis-loogista päättelykykyä, mikä ei ole huono asia ollenkaan, mutta moni pitää sitä ainoana oikeana älykkyyden muotona. Tästä ketjustakin tulee ilmi miten moniälykkyysteoriasta mitään ymmärtämättömät vähättelevät muita älykkyyden muotoja ja pitävät tunneälyä omaavina lähestulkoon tyhminä. Se on aika yksipuolinen ja kapea kuva älykkyydestä, joka ei kerro henkilön todellisista, potentiaalisista kyvyistä yhtään mitään. Täällä taannoin oli ketju, jossa käytiin paikoittain kiivastakin keskustelua virallisen, Mensan älykkyystestin validisuudesta, jokainen (kirjaimellisesti) siihen ketjuun vastannut henkilö omasi keskivertoa korkeamman ÄO:n. Heistä jokaisella oli ÄO vähintäänkin 110, ei yhtään alle. Monilla oli 120 tai 130. Aika erikoista, täytyy todeta.
Tuota noin...tämän palstan perusteella ei kyllä liiemmin kannata tehdä johtopäätöksiä ihmisten älykkyysosamääristä. jos joku täällä väittää omaavansa äo 150, niin se ei välttämättä ole totta.
Moniälykkyysteoria on toki kiehtova, mutta minusta ontuu aika pahasti siinä että se sekoittaa iloisesti älyykkyyden ja lahjakkuuden keskenään. Se myös erottelee älykkyyden lajeja aika kategorisesti toisistaan. Esim. musiikillinen ja liikunnallinen älykkyys olisivat eri juttuja, mutta minusta noissa molemmissa on pohjana matemaattista lahjakkuutta (matematiikan lainalaisuudet pätevät aika paljon myös musiikissa ja liikunnallinen lahjakkuudessa korostuu hyvä tilan ja avaruuden hahmotuskyky). Se uusimpana joukkoon lisätty luonnon ymmärtämisen älykkyys kuulostaa jo suoraan sanottuna ihan huuhaalta.
Siinä moniälykkyysteoriassa on kyse erilaisista lahjakkuudenlajeista. Lahjakkuus ja älykkyys ovat eri asioita. Lahjakas sattuu vain luonnostaan osaamaan jotain, ilman että sitä tarvitsee liiemmin harjoitella tai miettiä. Suoritus tulee tavallaan automaattisesti. Älykkyydessä on mun mielestä kyse soveltamisesta ja omien tietojen ja taitojen valjastamisesta erilaisissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos henkilöllä on vaikeuksia matematiikassa ja ei siksi saa hyviä pisteitä ÄO-testeistä? Sehän kun mittaa vain matemaattista älykkyyttä, ei esimerkiksi kielellistä lahjakkuutta. Ja on todella outoa miten niin monet saavat Mensan testistä tyyliin 120 pistettä vaikka keskiverto ÄO on Suomessa 100. Minusta nämä älykkyystestit eivät vain ole tarpeeksi luotettavia.
Joka kymmenes ihminen on 120 ÄO tai yli, joten ei kai siinä mitään ihmeellistä ole, jos tälläkin palstalla on vaikka tuhansia 120+ ihmisiä, joista aika moni haluaa asianlaidan tuoda ilmi. Ja palstan keskiarvokin saattaa olla jonkin verran tuon yli (eli ehkä vaikka joka kahdeksas täällä olisi yli 120), jos ne 60 ÄO laitostuneet ihmiset eivät osaa nettiä edes käyttää ja 80 ÄO heput ovat kaljalla.
Juu, paitsi että kaikki siinä ketjussa omasivat sen korkean älykkyysosamäärän, ei joka kymmenes :D Minäkin muistan ihan elävästi sen ketjun ja täytyi ihan naurahtaa ääneen koska niin huvittavaa se minun mielestäni on, ei voi mitään. Kukaanhan ei tietenkään myöntäisi omaavansa alle 110:n tai 100:n olevaa ÄO tulosta, se kun on niin "noloa" olla ihan tavallinen, kaikki haluavat olla jotakin spesiaalia tai parempia kuin muut, kuten joku tuolla edellä jo totesikin, kilpailuasetelma on aina läsnä tässäkin asiassa. Mutta realiteetit tosiaan ovat ihan asia erikseen.
Ohis, mutta tuo joka kymmenes viittaa siis kaikkiin suomalaisiin, ei kaikkiin täällä palstaileviin. Kuten täällä on tuotu ilmi, niin ei tämän palstan perusteella kannata tehdä johtopäätöksiä SUOMALAISTEN äo:n keskiarvoista. Tuskinpa monikaan alle 100 äo:n omaava tulee tulostaan oikein nettipalstoille huutamaan. Moni ei varmaan edes tiedä äo:taan tai availe aihetta koskevia ketjuja. On se ihan mahdollista että niihin älykkyysosamäärä keskusteluihin liittyvät ja kommentoivat tavallista korkeamman äo:n omaavat ihmiset. Enemmän mua huvittaa tällainen ajattelutapa, että jotkut kuvittelevat tämän palstan olevan joku läpileikkaus kaikista suomalaisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos henkilöllä on vaikeuksia matematiikassa ja ei siksi saa hyviä pisteitä ÄO-testeistä? Sehän kun mittaa vain matemaattista älykkyyttä, ei esimerkiksi kielellistä lahjakkuutta. Ja on todella outoa miten niin monet saavat Mensan testistä tyyliin 120 pistettä vaikka keskiverto ÄO on Suomessa 100. Minusta nämä älykkyystestit eivät vain ole tarpeeksi luotettavia.
Mitä ensimmäisellä lauseella tarkoitat? Jos henkilöllä on vaikeuksia matematiikassa eikä saa äo-testistä hyviä pisteitä niin sitten henkilö ei ole matemaattisesti lahjakas. Ei kaikki ole. Mikä on muuten tuo "monet", jotka saavat 120 pistettä Mensan testissä? Jos pisteden ka on 100 niin kyllähän sehän nimenomaan tarkoittaakin sitä, että aika monet saavat vaikka tuon 120 pistettä.
Kirjoitin tuon viestini vielä unenpöpperössä ollessani, sanavalinnat olivat aika ontuvia. Tuolla lauseellani viittasin siis moniälykkyysteoriaan, jonka mukaan on useita eri älykkyyden osa-alueita joissa henkilö voi olla lahjakas. ÄO-testit siis mittaavat matemaattista älyä ja henkilöt jotka niissä pärjäävät, omaavat siis matemaattis-loogista päättelykykyä, mikä ei ole huono asia ollenkaan, mutta moni pitää sitä ainoana oikeana älykkyyden muotona. Tästä ketjustakin tulee ilmi miten moniälykkyysteoriasta mitään ymmärtämättömät vähättelevät muita älykkyyden muotoja ja pitävät tunneälyä omaavina lähestulkoon tyhminä. Se on aika yksipuolinen ja kapea kuva älykkyydestä, joka ei kerro henkilön todellisista, potentiaalisista kyvyistä yhtään mitään. Täällä taannoin oli ketju, jossa käytiin paikoittain kiivastakin keskustelua virallisen, Mensan älykkyystestin validisuudesta, jokainen (kirjaimellisesti) siihen ketjuun vastannut henkilö omasi keskivertoa korkeamman ÄO:n. Heistä jokaisella oli ÄO vähintäänkin 110, ei yhtään alle. Monilla oli 120 tai 130. Aika erikoista, täytyy todeta.
Tuota noin...tämän palstan perusteella ei kyllä liiemmin kannata tehdä johtopäätöksiä ihmisten älykkyysosamääristä. jos joku täällä väittää omaavansa äo 150, niin se ei välttämättä ole totta.
Moniälykkyysteoria on toki kiehtova, mutta minusta ontuu aika pahasti siinä että se sekoittaa iloisesti älyykkyyden ja lahjakkuuden keskenään. Se myös erottelee älykkyyden lajeja aika kategorisesti toisistaan. Esim. musiikillinen ja liikunnallinen älykkyys olisivat eri juttuja, mutta minusta noissa molemmissa on pohjana matemaattista lahjakkuutta (matematiikan lainalaisuudet pätevät aika paljon myös musiikissa ja liikunnallinen lahjakkuudessa korostuu hyvä tilan ja avaruuden hahmotuskyky). Se uusimpana joukkoon lisätty luonnon ymmärtämisen älykkyys kuulostaa jo suoraan sanottuna ihan huuhaalta.
En sanonutkaan että teen tämän palstan perusteella päätelmiä, älä laita sanoja suuhuni, ainoastaan ihmettelin miten jollekin satunnaiselle, ei itsessään juuri älykkyyteen liittyvälle palstalle, kerääntyi juuri täsmälleen samaan aikaa yksilöitä joilla KAIKILLA oli keskivertoa huomattavasti korkeampi ÄO. Olenko todella ainoa ihminen joka tätä ihmettelee ihan tosissaan? Siis yhtään niiden ihmisten, joilla sitä kapasitteettia todella on, älykkyyttä yhtään vähättelemättä.
.