Epäilen, että eräs ihminen on asperger
Kertokaa te jotka joko olette itse tai tunnette jonkun joka on, minkälaiset tunnusmerkit aspergeriin liittyy, niin tiedän tehdä kyökkipsykologidiagnoosin...
Kommentit (79)
Tässä eräs tutkimus, jossa aspergerlapsi voidaan silmän liikkeistä tunnistaa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23668935
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikkeava katsekontakti (puuttuu tai liian tiivis), ei hahmota sopivaa fyysistä etäisyyttä (liian kaukana tai liian lähellä). Ruumiinkieli voi olla persoonallista, karkeamotoriikan (ei jotenkin liiku koko keholla) tai hienomotoriikan suhteen. Puheessa voi olla erilainen sointi (saattaa esimerkiksi puhua nenäänsä) ja voi olla poikkeava intonaatio. Vaikeuksia hahmottaa keskustelussa, koska on kenenkin vuoro puhua. Vaikeuksia seurata useita meneillään olevia keskusteluja ja puhetta melua vasten. Vaikeuksia valita puheenaiheita seuraan sopiviksi. Rehellisiä ja älyllisesti rehellisiä, valkoiset valheet puuttuvat. Suuri kiinnostus yksityiskohtiin, oikesti hyvin suurella tarkkuudella. Sosiaaliset tilanteet voivat pitkään jatkuessaan myös voimakkaasti väsyttää em. syiden vuoksi. Aistiherkkyydet voivat heijastua pukeutumiseen, voi olla säähän nähden paljon tai vähän päällä, vaatteet voivat olla mukavia (saumat, laput) ja ei välttämättä konformistisia, siis voivat olla omaperäisiä. Voi olla tilanteeseen nähden yli- tai alipukeutumista. Voi olla myös add-tyyppisiä oireita, jonkun esineen hypistelyä tai vaikeutta keskittyä johonkin asiaan, vaikka keskusteluun, pitkäksi aikaa. Jotkut, erityisesti naiset, voivat olla myös todella hyviä peittelemään piirteitään. Silloin voi olla opeteltua, näennäisesti sosiaalisesti sujuvaa käytöstä, josta puuttuu kuitenkin punainen lanka, persoonallisuudesta ei saa otetta.
Oikeasti maallikko ei pysty dg:a tekemään, se on ammattilaisten heiniä.
Apua, mullahan on asperger. :O
Aspergerista puhutaan vain, jos nämä asiat jollain tavalla oikeasti olisivat iso haitta sinun elämässäsi. On typerää laittaa omia persoonallisuuspiirteitään diagnoosiin, jos ne eivät rajoita elämää tai rajoittavat hyvin vähän. Silloin kannattaa vain työtää niitä osa-alueita, joita pystyy.
Kehittää pakkomielteitä jopa täysin tuntemattomiin ihmisiin, stalkkaa ja häiriköi näitä. Kuvittelee, että toimintansa on täysin normaalia.
Vähän ohi asian, mutta voi että mua on alkanut ärsyttää nämä ihmiset jotka julistavat olevansa hyviä ihmistuntijoita ja "näkevänsä toisten läpi" - moni näistä on nyt myös erityisherkkä kun termi on suosittu. Nämä ihmisekspertit tekevät ihan älyttömiä ja pieleenmeneviä analyysejä sitten toisista ihmisistä, ja vielä pahimmillaan levittelevät niitä totuuksina tai antavat analyysiensä vaikuttaa ammatilliseen toimintaan, huoh. Itseäni tällainen ihmistuntija lähestyi aikoinaan ties millä syytöksillä mitä olin tehnyt, ja oli ollut vielä opettajani (olimme molemmat aikuisia), kiva juttu. Olin häntä kohtaan aina ollut korrekti ja ystävällinen, mutta näköjään hän sitten "näki tämän läpi" ja väitti minun panetelleen itseään, mitä en todellakaan ollut tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikkeava katsekontakti (puuttuu tai liian tiivis), ei hahmota sopivaa fyysistä etäisyyttä (liian kaukana tai liian lähellä). Ruumiinkieli voi olla persoonallista, karkeamotoriikan (ei jotenkin liiku koko keholla) tai hienomotoriikan suhteen. Puheessa voi olla erilainen sointi (saattaa esimerkiksi puhua nenäänsä) ja voi olla poikkeava intonaatio. Vaikeuksia hahmottaa keskustelussa, koska on kenenkin vuoro puhua. Vaikeuksia seurata useita meneillään olevia keskusteluja ja puhetta melua vasten. Vaikeuksia valita puheenaiheita seuraan sopiviksi. Rehellisiä ja älyllisesti rehellisiä, valkoiset valheet puuttuvat. Suuri kiinnostus yksityiskohtiin, oikesti hyvin suurella tarkkuudella. Sosiaaliset tilanteet voivat pitkään jatkuessaan myös voimakkaasti väsyttää em. syiden vuoksi. Aistiherkkyydet voivat heijastua pukeutumiseen, voi olla säähän nähden paljon tai vähän päällä, vaatteet voivat olla mukavia (saumat, laput) ja ei välttämättä konformistisia, siis voivat olla omaperäisiä. Voi olla tilanteeseen nähden yli- tai alipukeutumista. Voi olla myös add-tyyppisiä oireita, jonkun esineen hypistelyä tai vaikeutta keskittyä johonkin asiaan, vaikka keskusteluun, pitkäksi aikaa. Jotkut, erityisesti naiset, voivat olla myös todella hyviä peittelemään piirteitään. Silloin voi olla opeteltua, näennäisesti sosiaalisesti sujuvaa käytöstä, josta puuttuu kuitenkin punainen lanka, persoonallisuudesta ei saa otetta.
Oikeasti maallikko ei pysty dg:a tekemään, se on ammattilaisten heiniä.
Apua, mullahan on asperger. :O
Aspergerista puhutaan vain, jos nämä asiat jollain tavalla oikeasti olisivat iso haitta sinun elämässäsi. On typerää laittaa omia persoonallisuuspiirteitään diagnoosiin, jos ne eivät rajoita elämää tai rajoittavat hyvin vähän. Silloin kannattaa vain työtää niitä osa-alueita, joita pystyy.
Niin, tämähän oli tarkoitettu juuri vitsiksi persoonallisuuspiirteistä ja omista diagnooseista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaankin lievästi asperger. Olen herkkä, joten väsähdän paikoissa, joissa on liikaa ihmisiä ja virikkeitä. Olen myös hyvä ihmistuntija, koska pystyn tosi nopeasti lukemaan ihmisten kasvoja, näen ns. ihmisten läpi. Kommunikoinnissani nonverbaalinen viestintä merkitsee minulle 80 % ja vastaavasti sanoilla ei ole kovin suurta merkitystä. Enemmän miten ihminen puhuu ja eleet ja ilmeet merkitsevät. Välillä en edes kuuntele mitä toinen sanoo, lähinnä miten sen sanoo.
Useimmat ihmiset ovat teennäisiä, siksi minulla on vain harvoja ystäviä.
Olen hyvin rehellinen ja suorapuheinen, tämä ärsyttää joitain ihmisiä, monet kokevat sen loukkaavana.
Silmiin katsominen on vaikeaa, koska saan siitä liikaa ärsykkeitä. Olen koittanut harjoitella sitä, pälyileminen antaa epäluotettavan vaikutelman.Ei ole epätyypillistä, että nonverbaalinen viestintä on merkitsevin tekijä. Niin se yleensä toimii normaalissa kommunikaatiossa.
Asperger ei ole mikään tietty nimittävä tekijä. Se on vain lääkärin ja potilaan työkalu. Kuvailemasi asiat ovat todennäköisesti vain luonteenpiirteitä. Sitten jos luonteenpiirteitä on niin paljon, että se todella häiritsee elämää, voidaan alkaa epäillä esim AS-syndroomaa, joka auttaa elämänhallinnassa, muttei ole mitään syytä diagnosoida ketään lievästi aspergeriksi, koska se ei anna sinulle mitään konkreettisia toimintaohjeita.
Siinä tuli paljon asiaa. Lapsellani on asperger-piirteitä, ja kun otin ne puheeksi päiväkodissa, lastentarhanopettaja sanoi, että niitä on kaikissa lapsissa, kun riittävän tarkkaan mietitään. Keskeinen kysymys on, pärjääkö niiden kanssa.
Itselläni oli lapsena lukuisia asperger-piirteitä. Sain esimerkiksi hirveän kilarin, jos salaatti meni sekaisin lämpimän ruoan kanssa. Tuntui että maailma luhistui, vieläkin puistattaa kun muistelen niitä tunteita. Kasvoin melkein kaikista noista jutuista ulos. Nykyään olen onnellinen ja yhteiskuntakelpoinen aikuinen, joka on tehnyt erityislahjakkuudestaan ammatin. Voin syödä salaatin ja lämpimän ruoan samalta lautaselta, vaikka mielelläni käytänkin erillistä salaattilautasta. Ainoastaan valkoisia valheita en ole oppinut.
Mulla on lievä asperger. Sosiaaliset taidot on huonot, ei kuitenkaan olemattomat ja mun pitää todella keskittyä puhumiseen, koska muuten puhe menee änkyttämiseksi.
M22
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohi asian, mutta voi että mua on alkanut ärsyttää nämä ihmiset jotka julistavat olevansa hyviä ihmistuntijoita ja "näkevänsä toisten läpi" - moni näistä on nyt myös erityisherkkä kun termi on suosittu. Nämä ihmisekspertit tekevät ihan älyttömiä ja pieleenmeneviä analyysejä sitten toisista ihmisistä, ja vielä pahimmillaan levittelevät niitä totuuksina tai antavat analyysiensä vaikuttaa ammatilliseen toimintaan, huoh. Itseäni tällainen ihmistuntija lähestyi aikoinaan ties millä syytöksillä mitä olin tehnyt, ja oli ollut vielä opettajani (olimme molemmat aikuisia), kiva juttu. Olin häntä kohtaan aina ollut korrekti ja ystävällinen, mutta näköjään hän sitten "näki tämän läpi" ja väitti minun panetelleen itseään, mitä en todellakaan ollut tehnyt.
Valitettavasti olen myös erityisherkkä ja ylitulkitsen ihmisiä. Olisi paljon helpompaa olla ilman mitään erityisherkkyyksiä, enkä tuo asiaa esiin. Minulle siitä on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä. En myöskään mielestäni syytä ketään, ylitulkinta aiheuttaa lähinnä sen, että pidän harvoista ihmisistä. Miksi pitäisin ihmisestä, joka ajattelee päinvastaista kuin puhuu?
Sosiaalisuuteen kuuluu valkoiset valheet ja juoruilu, ja syntyy ongelmia, kun ei käyttäydy odotetulla tavalla.
Mitä väliä? Me ihmiset olemme erilaisia.
Toki jos olet niitä, joiden täytyy pelon takia asettaa ihmiset tiettyyn lokeroon...
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaankin lievästi asperger. Olen herkkä, joten väsähdän paikoissa, joissa on liikaa ihmisiä ja virikkeitä. Olen myös hyvä ihmistuntija, koska pystyn tosi nopeasti lukemaan ihmisten kasvoja, näen ns. ihmisten läpi. Kommunikoinnissani nonverbaalinen viestintä merkitsee minulle 80 % ja vastaavasti sanoilla ei ole kovin suurta merkitystä. Enemmän miten ihminen puhuu ja eleet ja ilmeet merkitsevät. Välillä en edes kuuntele mitä toinen sanoo, lähinnä miten sen sanoo.
Useimmat ihmiset ovat teennäisiä, siksi minulla on vain harvoja ystäviä.
Olen hyvin rehellinen ja suorapuheinen, tämä ärsyttää joitain ihmisiä, monet kokevat sen loukkaavana.
Silmiin katsominen on vaikeaa, koska saan siitä liikaa ärsykkeitä. Olen koittanut harjoitella sitä, pälyileminen antaa epäluotettavan vaikutelman.
Ja avot! Tämän kuvailun perusteella minäkin olen assi! Ja ihan todella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikkeava katsekontakti (puuttuu tai liian tiivis), ei hahmota sopivaa fyysistä etäisyyttä (liian kaukana tai liian lähellä). Ruumiinkieli voi olla persoonallista, karkeamotoriikan (ei jotenkin liiku koko keholla) tai hienomotoriikan suhteen. Puheessa voi olla erilainen sointi (saattaa esimerkiksi puhua nenäänsä) ja voi olla poikkeava intonaatio. Vaikeuksia hahmottaa keskustelussa, koska on kenenkin vuoro puhua. Vaikeuksia seurata useita meneillään olevia keskusteluja ja puhetta melua vasten. Vaikeuksia valita puheenaiheita seuraan sopiviksi. Rehellisiä ja älyllisesti rehellisiä, valkoiset valheet puuttuvat. Suuri kiinnostus yksityiskohtiin, oikesti hyvin suurella tarkkuudella. Sosiaaliset tilanteet voivat pitkään jatkuessaan myös voimakkaasti väsyttää em. syiden vuoksi. Aistiherkkyydet voivat heijastua pukeutumiseen, voi olla säähän nähden paljon tai vähän päällä, vaatteet voivat olla mukavia (saumat, laput) ja ei välttämättä konformistisia, siis voivat olla omaperäisiä. Voi olla tilanteeseen nähden yli- tai alipukeutumista. Voi olla myös add-tyyppisiä oireita, jonkun esineen hypistelyä tai vaikeutta keskittyä johonkin asiaan, vaikka keskusteluun, pitkäksi aikaa. Jotkut, erityisesti naiset, voivat olla myös todella hyviä peittelemään piirteitään. Silloin voi olla opeteltua, näennäisesti sosiaalisesti sujuvaa käytöstä, josta puuttuu kuitenkin punainen lanka, persoonallisuudesta ei saa otetta.
Oikeasti maallikko ei pysty dg:a tekemään, se on ammattilaisten heiniä.
Apua, mullahan on asperger. :O
Aspergerista puhutaan vain, jos nämä asiat jollain tavalla oikeasti olisivat iso haitta sinun elämässäsi. On typerää laittaa omia persoonallisuuspiirteitään diagnoosiin, jos ne eivät rajoita elämää tai rajoittavat hyvin vähän. Silloin kannattaa vain työtää niitä osa-alueita, joita pystyy.
Niin, tämähän oli tarkoitettu juuri vitsiksi persoonallisuuspiirteistä ja omista diagnooseista.
Jos se oli vitsi, niin siinä tapauksessa sarkasmi ei tällä kertaa välittynyt hyvästä yrityksestä huolimatta. Täällä on niin moni diagnosoinut itsensä "lievästi aspergeriksi" yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaankin lievästi asperger. Olen herkkä, joten väsähdän paikoissa, joissa on liikaa ihmisiä ja virikkeitä. Olen myös hyvä ihmistuntija, koska pystyn tosi nopeasti lukemaan ihmisten kasvoja, näen ns. ihmisten läpi. Kommunikoinnissani nonverbaalinen viestintä merkitsee minulle 80 % ja vastaavasti sanoilla ei ole kovin suurta merkitystä. Enemmän miten ihminen puhuu ja eleet ja ilmeet merkitsevät. Välillä en edes kuuntele mitä toinen sanoo, lähinnä miten sen sanoo.
Useimmat ihmiset ovat teennäisiä, siksi minulla on vain harvoja ystäviä.
Olen hyvin rehellinen ja suorapuheinen, tämä ärsyttää joitain ihmisiä, monet kokevat sen loukkaavana.
Silmiin katsominen on vaikeaa, koska saan siitä liikaa ärsykkeitä. Olen koittanut harjoitella sitä, pälyileminen antaa epäluotettavan vaikutelman.Ja avot! Tämän kuvailun perusteella minäkin olen assi! Ja ihan todella
Ok. Ehkä en kirjoittanut ihan kaikkea;) Mutta voit toki olla tai kuvitella olevasi ihan mitä haluat.
Tällä voi testata, vaikka ei anna tietenkään 100% varmuutta http://xestia.net/testit/asperger.php
Minä esim. kävin tällaisessa "kanssakäymisenkerhossa" vuonna 2009-2010 (olin jo aikuinen) ja opin niin paljon asioita, ettei kukaan enää tiedä minun olevan AS-henkilö. Yksi parhaista ystävistäni, joka tutustui minuun vasta 2013, ei meinannut millään uskoa sitä, koska hän ei ole koskaan nähnyt sitä puolta.
Missä kerhossa kävit? Mistä tällaisia kerhoja löytää? Olis varmaan tarvetta minunkin osallistua... :)
Vierailija kirjoitti:
Jotkut, erityisesti naiset, voivat olla myös todella hyviä peittelemään piirteitään. Silloin voi olla opeteltua, näennäisesti sosiaalisesti sujuvaa käytöstä, josta puuttuu kuitenkin punainen lanka, persoonallisuudesta ei saa otetta.
Kuulostaa minulta :( Mulla on add, oon aina ajatellut etten voi mitenkään olla asperger, koska osaan jutella ja small talkata ja viihdyn ihmisten seurassa. Moni noista aspergerin ilmenemismuodoista kuitenkin sopii minuun. Joudun aina (vieraammassa) seurassa vähän tsemppaamaan, etten vaikuttaisi oudolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaankin lievästi asperger. Olen herkkä, joten väsähdän paikoissa, joissa on liikaa ihmisiä ja virikkeitä. Olen myös hyvä ihmistuntija, koska pystyn tosi nopeasti lukemaan ihmisten kasvoja, näen ns. ihmisten läpi. Kommunikoinnissani nonverbaalinen viestintä merkitsee minulle 80 % ja vastaavasti sanoilla ei ole kovin suurta merkitystä. Enemmän miten ihminen puhuu ja eleet ja ilmeet merkitsevät. Välillä en edes kuuntele mitä toinen sanoo, lähinnä miten sen sanoo.
Useimmat ihmiset ovat teennäisiä, siksi minulla on vain harvoja ystäviä.
Olen hyvin rehellinen ja suorapuheinen, tämä ärsyttää joitain ihmisiä, monet kokevat sen loukkaavana.
Silmiin katsominen on vaikeaa, koska saan siitä liikaa ärsykkeitä. Olen koittanut harjoitella sitä, pälyileminen antaa epäluotettavan vaikutelman.Ja avot! Tämän kuvailun perusteella minäkin olen assi! Ja ihan todella
En nyt ymmärrä, oletko kateellinen, että on diagsoimaton poikkeavuus? Luuletko, että saa erikoiskohtelua? Olet niin väärässä. Yhteiskunta on suunniteltu perusihmisen mukaan, ja jotka siitä ovesta ei kulje, kärsivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaankin lievästi asperger. Olen herkkä, joten väsähdän paikoissa, joissa on liikaa ihmisiä ja virikkeitä. Olen myös hyvä ihmistuntija, koska pystyn tosi nopeasti lukemaan ihmisten kasvoja, näen ns. ihmisten läpi. Kommunikoinnissani nonverbaalinen viestintä merkitsee minulle 80 % ja vastaavasti sanoilla ei ole kovin suurta merkitystä. Enemmän miten ihminen puhuu ja eleet ja ilmeet merkitsevät. Välillä en edes kuuntele mitä toinen sanoo, lähinnä miten sen sanoo.
Useimmat ihmiset ovat teennäisiä, siksi minulla on vain harvoja ystäviä.
Olen hyvin rehellinen ja suorapuheinen, tämä ärsyttää joitain ihmisiä, monet kokevat sen loukkaavana.
Silmiin katsominen on vaikeaa, koska saan siitä liikaa ärsykkeitä. Olen koittanut harjoitella sitä, pälyileminen antaa epäluotettavan vaikutelman.Ja avot! Tämän kuvailun perusteella minäkin olen assi! Ja ihan todella
En nyt ymmärrä, oletko kateellinen, että on diagsoimaton poikkeavuus? Luuletko, että saa erikoiskohtelua? Olet niin väärässä. Yhteiskunta on suunniteltu perusihmisen mukaan, ja jotka siitä ovesta ei kulje, kärsivät.
No et sit todellakaan ymmärtänyt.
Tarkoitin, että Avot! tuon kuvailun perusteella minäkin olen assi! Ja ihan todella
Tosin en oikein usko, että olen oikeasti asberger, tuo kuvailu sopii moniin ujoilijoihin ja erityisherkkiin tai ihmisiin jotka nyt vaan on oppineet ihmisiä lukemaan, koska vaativat kasvukokemukset tms.
Vierailija kirjoitti:
Minä esim. kävin tällaisessa "kanssakäymisenkerhossa" vuonna 2009-2010 (olin jo aikuinen) ja opin niin paljon asioita, ettei kukaan enää tiedä minun olevan AS-henkilö. Yksi parhaista ystävistäni, joka tutustui minuun vasta 2013, ei meinannut millään uskoa sitä, koska hän ei ole koskaan nähnyt sitä puolta.
Missä kerhossa kävit? Mistä tällaisia kerhoja löytää? Olis varmaan tarvetta minunkin osallistua... :)
Siis jos olet AS-henkilö, niin omaan hoitosuunnitelmaasi varmaan kuuluu joku sosiaalistava toiminta? Voit pyytää, että oma lääkärisi suosittelee jotain paikallista.
Apua, mullahan on asperger. :O