Mikä erityiskoulu sopisi lapselleni?
Oppi 3-vuotiaana lukemaan ja nyt 5-vuotiaana osaa mm. prosenttilaskut. Kolmannella olisi tarkoitus mennä sykkiin, mutta mihin ennen sitä? En haluaisi laittaa lähikouluunkaan. Mikä erityiskoulu pk-seudulta olisi sopiva?
Kommentit (53)
Tiedän perheen, jonka kaksi lasta opiskelivat kuudennella lukion matematiikkaa oman opettajan johdolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan varhainen lukemaan oppiminen ei korreloi älykkyyden kanssa. Tutkimusten mukaan vähemmän koulutettujen vanhempien lapset muuten oppivat lukemaan nuorempina kuin akateemisten. Akateemiset vanhemmat sallivat lastensa viipyä kauemmin leikin, satujen ja mielikuvituksen maailmassa ja eivät tarkoituksella pyri opettamaan lastaan lukemaan. Lukemisen sijaan akateemiset vanhemmat tukevat lastaan hieno- ja karkeamotorisissa liikkumisen taidoissa (piirtäminen, käsityöt, maalaus, pianon soitto, kiipeilu, hyppimine, uinti, juoksu) , tarjoavat monipuolisemman äänimaailman tukemaan musikaalisuuden kehitystä (soitto- ja lauluharrastus ja kuunnellaan musiikkia laidasta laitaan, myös klassista). Musikaalisuus on sidoksissa siihen, että lapsi kehittyy matemaattisissa taidoissaan. Matematiikassa menestyminen korreloikin paremmin älykkyyden kanssa kuin lukemaan oppimisen ikä. Luontaisena ominaisuutena uteliaisuus taitaa olla ylitse muiden. Kun on kiinnostunut vähän kaikesta niin oppii helpoiten. Lähikoulussa lapsi pääsee kenties tutustumaan paremmin erilaisista perhetaustoista tuleviin lapsiin? Suurin syy hakeutua pois lähikoulusta?
En voi ymmärtää, miksi jotkut vanhemmat opettavat alle kouluikäisiä lapsiaan lukemaan. Mitä sillä pyritään saavuttamaan?
Miksi ei antaisi lapsen opetella, jos hän sitä itse haluaa? Ja ainakin yhden edun aikaisesta lukemaan oppimisesta huomasin omien lasteni kohdalla. Kaikki sellaiset tilanteet, joissa piti odottaa lapsen kanssa vähän pidempään suhteellisen hiljaa muuttuivat olennaisesti helpommiksi. Riitti vain, että antoi lapselle käteen jonkin kiinnostavan kirjan. Sitä lukiessa hänellä kului helposti tunti ja toinenkin.
Syk on loistava koulu! Mikäli lapsesi on keskitasoinen tai sitä lahjakkaampi niin Syk sopii mainiosti. Koulussa on haastetta, töitä opitaan tekemään. Opettajat ja oppilaat motivoituneita. Olen todella iloinen, että kaksi lastani ovat kyseiseen opinahjoon päässeet. Kannattaa siis pyrkiä.
Kyllä osaa idioottilasten vanhemmat olla katkeria 😃 Kyllä teidänkin aivokääpiöt saattaa peruskoulun juuri ja juuri rämpiä läpi.
Ei aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan varhainen lukemaan oppiminen ei korreloi älykkyyden kanssa. Tutkimusten mukaan vähemmän koulutettujen vanhempien lapset muuten oppivat lukemaan nuorempina kuin akateemisten. Akateemiset vanhemmat sallivat lastensa viipyä kauemmin leikin, satujen ja mielikuvituksen maailmassa ja eivät tarkoituksella pyri opettamaan lastaan lukemaan. Lukemisen sijaan akateemiset vanhemmat tukevat lastaan hieno- ja karkeamotorisissa liikkumisen taidoissa (piirtäminen, käsityöt, maalaus, pianon soitto, kiipeilu, hyppimine, uinti, juoksu) , tarjoavat monipuolisemman äänimaailman tukemaan musikaalisuuden kehitystä (soitto- ja lauluharrastus ja kuunnellaan musiikkia laidasta laitaan, myös klassista). Musikaalisuus on sidoksissa siihen, että lapsi kehittyy matemaattisissa taidoissaan. Matematiikassa menestyminen korreloikin paremmin älykkyyden kanssa kuin lukemaan oppimisen ikä. Luontaisena ominaisuutena uteliaisuus taitaa olla ylitse muiden. Kun on kiinnostunut vähän kaikesta niin oppii helpoiten. Lähikoulussa lapsi pääsee kenties tutustumaan paremmin erilaisista perhetaustoista tuleviin lapsiin? Suurin syy hakeutua pois lähikoulusta?
En voi ymmärtää, miksi jotkut vanhemmat opettavat alle kouluikäisiä lapsiaan lukemaan. Mitä sillä pyritään saavuttamaan?
Kyse on harvemmin siitä. että lasta opetetaan lukemaan, vaan siitä, että lapsi on kiinnostunut kirjaimista, ja kyselee niistä. Pitäisikö olla vastaamatta niihin kirjaimia ja äänteitä koskeviin kysymyksiin, jos kaikkeen muuhun vastaa? Oma lapsi oppi lukemaan 3-vuotiaana, kun osan kirjain-aanne -vastaavudesta kyseli päiväkodissa, osan kotona, osan mummolassa, osan pihan koulun aloittaneelta kaverilta. Yhden kerran kun kysyi, niin jo muisti sen kirjaimen ja äänteen. yhdisteli ne äänteet ja kirjaimet mielessään. Rupesi kyllä kertolaskujakin laskemaan 4-vuotiaana. Oli kuullut sanan kertolasku, ja päätteli itse, mitä se tarkoittaa. Se on kumma, kun lapsi saa 3-vuotiaana osata uida mestarillisesti, pyöräillä yksipyöräisellä jne, mutta jos lapsi oppii lukemaan ja laskemaan varhain, niin silloin on aina vanhemmissa jotain vikaa. Mikä tahansa muu asia on hienoa, jos lapsi oppii, mutta noita perustavaa laatua olevat akateemiset taidot aiheuttavat huonon vanhemmuuden.
Meillä ei ollut ongelmia lähikoulun suhteen. Lukemisen opettelussa olivat eri tasoryhmissä, samoin matematiikassa oli tehty ryhmiä osaamisen suhteen. Muutenkin kun olivat erilaisissa ryhmissä, niin eivät edes erottuneet joukosta, noiden osaamisten suhteen. Jossain vaiheessa joku kaveri huomasi, että meidän lapset ovat kaikissa ryhmissä niissä parhaiten osaavien joukossa, mutta lapseni osasivat ihan itse sanoa, että kukin kehittyy omassa tahdissa :)
Erityiskoulut ovat nimike, joka tarkoittaa oppimisen/sosiaalisen käytöksen takia erityistä tukea tarvitsevia oppijoita. Ei erityislahjakkaita. Toki erityisluokillakin voi olla lapsia, joilla ei ole oppimisen suhteen vaikeuksia, vaan ovat jopa lahjakkaita, kuten minun as-lapseni, joka oppii kielten sanoja kertavilkaisulla ja on matemaattisesti lahjakas - mutta sosialisesti täysi tumpula ja oman toiminnan ohjauksen suhteen onneton.
Mutta älä siis puhu ap erityiskouluista, jos tarkoitat lahjakkaille lapsille suunniteltua opinahjoa. Sellaisia ei Suomessa ole, mutta kuten jotkut tuossa ehdottivatkin, kielikylpyopetus voisi antaa vähän sopivaa lisähaastetta lapsellesi.
Alaluokilla - siis tavallisillakin - ollaan kyllä totuttu siihen, että lapset ovat eritasoisia mitä tulee lukemiseen ja laskemiseen. Tuo minun assinikin luki ja kirjoitti sujuvati kouluun mennessään ja osasi parinumeroisten lukujen kertolaskun päässä. Mutta opettaja antoi hänen tehdä luetunummärryksen tehtäviä ja lukea kielioppia siinä, kun muut luokalla pänttäsivät kirjaimia. Ja joo, käsialanharjoitukset tulivat motorisesti kömpelölle lapselle tarpeen.
Kannattaa siis - jos ette päädy kielikylpyluokkaan - olla suoraan yhteydessä lähikouluun, jos lapsi menee sinne. Kertoa voivottelematta ja liikaa kehuskelematta lapsen tiedollisesta tasosta. Opettajalla on aivan varmasti keinonsa eriyttää opetusta, koska hänenkin kannaltaan on hyötyä siitä, ettei yksi oppilaista pitkästy luokassa ja ala häröillä.
Joku tuossa jo antoi viisaan neuvon: kannattaa kehua lapsen työn tekoa ja ponnistelua, ei lahjakkuutta. Se on lastenpsykiatrien neuvo, jota noudattamalla lapsi oppii opiskelemaan eikä alisuoriudu. Eli "teit töitä kokeen eteen ja sait siksi hyvän numeron, hienoa!" sen sijaan että kehut "olet niin lahjakas matematiikassa, siinä se taas nähtiin".
Pelkkä lahjakkuus kun ei kauas kanna, ennen pitkää lapsen pitää oikeasti myös lukea ja tehdä kotitehtäviä. Jos hänet on opetettu uskomaan, että kaikki luonnistuu häneltä kuin vettä vaan, ponnistelematta, niin homma alkaa mättää viimeistään yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista koulua Suomessa ei olekaan, jossa lapsi voisi tehdä alakoulussa lukion pitkän matematiikan tehtäviä. Jos jotain sellaista haluat, niin ainoa mahdollisuus on ottaa lapsi kotiopetukseen tai muuttaa ulkomaille. Toisaalta myös koulu latistaa aika hyvin lapsen normaaliin muottiin. Kun koulun matematiikan tunneilla joutuu etenemään tuskastuttavan hitaaseen tahtiin, niin harvalla lapsella riittää enää kotona intoa siihen, että opiskelisi uusia asioita samaan tahtiin kuin ennen kouluikää.
Sinänsä en näe mitään estettä siihen, että esim. minä olisin pystynyt opiskelemaan joskus 4. luokalla lukion pitkän matematiikan juttuja, jos olisin siihen asti saanut edetä omaa tahtiani. Ei siinä lukion pitkässä matematiikassa ole käsitteellisesti mitään kovin vaikeaa. Esim. derivaatta ja integraali ovat hyvin suoraviivaisia juttuja, kunhan on ymmärtänyt funktion käsitteen.
Kurja kuulla :/ oikeastaan riittäisi, että lapsi voisi tehdä oman tasoisiaan tehtäviä luokassa ja saisi opettajalta tarvittaessa apua. Jos opettaja ei osaa/halua auttaa, otan mieluummin lapsen kotiopetukseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista koulua Suomessa ei olekaan, jossa lapsi voisi tehdä alakoulussa lukion pitkän matematiikan tehtäviä. Jos jotain sellaista haluat, niin ainoa mahdollisuus on ottaa lapsi kotiopetukseen tai muuttaa ulkomaille. Toisaalta myös koulu latistaa aika hyvin lapsen normaaliin muottiin. Kun koulun matematiikan tunneilla joutuu etenemään tuskastuttavan hitaaseen tahtiin, niin harvalla lapsella riittää enää kotona intoa siihen, että opiskelisi uusia asioita samaan tahtiin kuin ennen kouluikää.
Sinänsä en näe mitään estettä siihen, että esim. minä olisin pystynyt opiskelemaan joskus 4. luokalla lukion pitkän matematiikan juttuja, jos olisin siihen asti saanut edetä omaa tahtiani. Ei siinä lukion pitkässä matematiikassa ole käsitteellisesti mitään kovin vaikeaa. Esim. derivaatta ja integraali ovat hyvin suoraviivaisia juttuja, kunhan on ymmärtänyt funktion käsitteen.
Kurja kuulla :/ oikeastaan riittäisi, että lapsi voisi tehdä oman tasoisiaan tehtäviä luokassa ja saisi opettajalta tarvittaessa apua. Jos opettaja ei osaa/halua auttaa, otan mieluummin lapsen kotiopetukseen
Älä nyt ainakaan äidinkieltä opeta lapsellesi, kun et sitä itsekään osaa. Viimeiseenkin lauseeseen nimittäin kuuluu piste, jonka olet jättänyt jokaisessa viestissä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan varhainen lukemaan oppiminen ei korreloi älykkyyden kanssa. Tutkimusten mukaan vähemmän koulutettujen vanhempien lapset muuten oppivat lukemaan nuorempina kuin akateemisten. Akateemiset vanhemmat sallivat lastensa viipyä kauemmin leikin, satujen ja mielikuvituksen maailmassa ja eivät tarkoituksella pyri opettamaan lastaan lukemaan. Lukemisen sijaan akateemiset vanhemmat tukevat lastaan hieno- ja karkeamotorisissa liikkumisen taidoissa (piirtäminen, käsityöt, maalaus, pianon soitto, kiipeilu, hyppimine, uinti, juoksu) , tarjoavat monipuolisemman äänimaailman tukemaan musikaalisuuden kehitystä (soitto- ja lauluharrastus ja kuunnellaan musiikkia laidasta laitaan, myös klassista). Musikaalisuus on sidoksissa siihen, että lapsi kehittyy matemaattisissa taidoissaan. Matematiikassa menestyminen korreloikin paremmin älykkyyden kanssa kuin lukemaan oppimisen ikä. Luontaisena ominaisuutena uteliaisuus taitaa olla ylitse muiden. Kun on kiinnostunut vähän kaikesta niin oppii helpoiten. Lähikoulussa lapsi pääsee kenties tutustumaan paremmin erilaisista perhetaustoista tuleviin lapsiin? Suurin syy hakeutua pois lähikoulusta?
En voi ymmärtää, miksi jotkut vanhemmat opettavat alle kouluikäisiä lapsiaan lukemaan. Mitä sillä pyritään saavuttamaan?
Miksi ei antaisi lapsen opetella, jos hän sitä itse haluaa? Ja ainakin yhden edun aikaisesta lukemaan oppimisesta huomasin omien lasteni kohdalla. Kaikki sellaiset tilanteet, joissa piti odottaa lapsen kanssa vähän pidempään suhteellisen hiljaa muuttuivat olennaisesti helpommiksi. Riitti vain, että antoi lapselle käteen jonkin kiinnostavan kirjan. Sitä lukiessa hänellä kului helposti tunti ja toinenkin.
On meillä omatkin lapset oppineet lukemaan reilusti ennen koulua, mutta siis ilman opettamista tai tuputtamista. Tuttavapiiriin kuuluu sellaisia ihmisiä, jotka opettavat nelivuotiaitaan lukemaan, vaikka lapsen kiinnostus lukemiseen on lähellä nollaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista koulua Suomessa ei olekaan, jossa lapsi voisi tehdä alakoulussa lukion pitkän matematiikan tehtäviä. Jos jotain sellaista haluat, niin ainoa mahdollisuus on ottaa lapsi kotiopetukseen tai muuttaa ulkomaille. Toisaalta myös koulu latistaa aika hyvin lapsen normaaliin muottiin. Kun koulun matematiikan tunneilla joutuu etenemään tuskastuttavan hitaaseen tahtiin, niin harvalla lapsella riittää enää kotona intoa siihen, että opiskelisi uusia asioita samaan tahtiin kuin ennen kouluikää.
Sinänsä en näe mitään estettä siihen, että esim. minä olisin pystynyt opiskelemaan joskus 4. luokalla lukion pitkän matematiikan juttuja, jos olisin siihen asti saanut edetä omaa tahtiani. Ei siinä lukion pitkässä matematiikassa ole käsitteellisesti mitään kovin vaikeaa. Esim. derivaatta ja integraali ovat hyvin suoraviivaisia juttuja, kunhan on ymmärtänyt funktion käsitteen.
Kurja kuulla :/ oikeastaan riittäisi, että lapsi voisi tehdä oman tasoisiaan tehtäviä luokassa ja saisi opettajalta tarvittaessa apua. Jos opettaja ei osaa/halua auttaa, otan mieluummin lapsen kotiopetukseen
Miljoona kertaa kirjoitettu tässä ketjussa että opettajat ovat antaneet lahjakkaille vaikeampia lisätehtäviä. Eiköhän sinunkin lapsesi opettajakin anna, etenkin jos sinä ja lapsi niitä pyydetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista koulua Suomessa ei olekaan, jossa lapsi voisi tehdä alakoulussa lukion pitkän matematiikan tehtäviä. Jos jotain sellaista haluat, niin ainoa mahdollisuus on ottaa lapsi kotiopetukseen tai muuttaa ulkomaille. Toisaalta myös koulu latistaa aika hyvin lapsen normaaliin muottiin. Kun koulun matematiikan tunneilla joutuu etenemään tuskastuttavan hitaaseen tahtiin, niin harvalla lapsella riittää enää kotona intoa siihen, että opiskelisi uusia asioita samaan tahtiin kuin ennen kouluikää.
Sinänsä en näe mitään estettä siihen, että esim. minä olisin pystynyt opiskelemaan joskus 4. luokalla lukion pitkän matematiikan juttuja, jos olisin siihen asti saanut edetä omaa tahtiani. Ei siinä lukion pitkässä matematiikassa ole käsitteellisesti mitään kovin vaikeaa. Esim. derivaatta ja integraali ovat hyvin suoraviivaisia juttuja, kunhan on ymmärtänyt funktion käsitteen.
Kurja kuulla :/ oikeastaan riittäisi, että lapsi voisi tehdä oman tasoisiaan tehtäviä luokassa ja saisi opettajalta tarvittaessa apua. Jos opettaja ei osaa/halua auttaa, otan mieluummin lapsen kotiopetukseen
Miljoona kertaa kirjoitettu tässä ketjussa että opettajat ovat antaneet lahjakkaille vaikeampia lisätehtäviä. Eiköhän sinunkin lapsesi opettajakin anna, etenkin jos sinä ja lapsi niitä pyydetty.
Nykyään on vaikea saada sitä ylöspäin eriyttämistä. Sen sijaan ne lahjakkaat päätyy apuopettajiksi eli heidät valjastetaan kaitsemaan niitä heikompia. Näin ainakin minun lapselleni käy koko ajan. Kolme vuotta olen nyt mm jankannut englantiin ylöspäin eriyttämistä mutta ei ole kuulunut.
Lasten luontainen uteliaisuus ja sen tukeminen. Joillain se liittyy lukemiseen ja joillain johonkin muuhun