Miksi kielissä on artikkelit. Olkaa kilttejä ja kertokaa. Olen aina ihmetellyt sitä. Ne ovat aivan turhia.
Esimerkiksi saksassa kolme. Niillä ei todellakaan saa mitään selvyyttä asiaan. Hankaloittavat vaan kieltä opettelevia. Itse olen lukenut pitkan saksan. En kyllä silloin lapsena tajunnut, miten hölmön kielen kolmine artikkeleineen valitsin.
Eri maissa, missä on monta artikkelia, pitäisi tehdä päätös artikkelijärjestelmän lopettamiseksi turhana. Saataisiiin lisää opiskelijoita, kun ei vaivattaisi heitä typeryyksillä. (Englannin artikkelijärjestelmä onneksi on helppo.)
Olkaa niin ystävällisiä ja kertokaa, mitä järkeä artikkeleissa on.
Kommentit (6)
Lakkautetaan mekin sijamuodot ja ruvetaan käyttämään prepositioita, niin ei tarvitse tietää mitään sanan vartaloista!
Sijamuodoilla on sentään merkitys, mutta lukuisan määrän artikkeleja näen turhana. Eikö vieraassa kielessä voisi olla aina yksi artikkeli, joka sitten taipuisi niiden sijamuotojen mukaan. Minua kiinnostaakin tietää, miksi niitä artikkeleja täytyy olla turhaan enemmän kuin yksi. Turhaa, en ymmärrä. Ymmärrättekö te?
Meillä on muuttujia paljon enemmän. Mietipä miten monta vartalotyyppiä nomineista löytyy, ja kielenopiskelijaparka opettelee joka ainoan sanan erikseen:
yö, yön, yöt, öiden
vesi, veden, vettä
keihäs, keihään
tuuli, tuulen
tulli, tullin
lapsi lapsen, lasta
kaksi, kahden, kahta
En tarkoita sitä, mitä 5 ajattelee. Ymmärrän kyllä, että artikkeli voi taipua preposition mukaan.
Sitä en ymmärrä miksi esim. saksassa on der, die ja das. Sitten täytyy muistaa, mikä niistä milloinkin on sanan edessä. Miksei päätetä, että kaikki on tästälähin das. Mitään lisäarvoa ei saavuteta artikkeleilla der ja die. Miksi tämä turhuus, miksi?
Nielköön itse turhat artikkelinsa. Tästälähin saksassa on vaan das-artikkeli. Eikös suomalaiset voisi näin päättää. Kai ulkomaalaiset voisivat vähän erivapauksia saada. Kukaan ei mulle selittänyt artikkelien lukuisuutta. ap
niin heistä tämä suomen kielen järjestelmä tuntuu ihan oudolta.