Anopin outo käytös, alzheimerin ensioireitako? Paikalla ketään jonka läheisellä on?

Sääliksi käy sun anoppi. Ei mulla muuta.

Kuulostaisi mahdolliselta. Varaatte ajan terveyskeskuksesta ja kerrot ilmoittautuessa, että epäilette muistisairautta. Omainen mukaan vastaanotolle!

Terv, tk-lääkäri ja alzheimer-mummon lapsenlapsi

Kyllä tuo kuulostaa alkavalta muistisairaudelta.

Terveyskeskukseen yhteys, toki sinä et voi sitä tehdä.

Jos käytös selkeästi muuttunut (niinkuin viestisi antaa ymmärtää), niin yhteys tk-lääkäriin.

Voi olla Alzheimeria hyvinkin.

Ainoa mistä en olisi huolissani on tuo, että poika on kertonut menevänsä kaverille yökylään ja parin tunnin päästä mummo ei tätä muistakaan. Ihmiset (varsinkaan vanhukset) nyt ei vaan aina kiinnitä huomiota toisten puhumisiin.

Voi hyvinkin olla! Mun appiukko oireili mm. niin, että luuli ihmisten varastelevan hänen tavaroitaan. Milloin oli vieraat vieneet kahvikuppeja, milloin kengät tai rahaa. Kerran heitti naapurin ulos, kun oli varma, että tämä oli tullut taas varastamaan jotain. Teki myös poliisille ilmoituksia. Hänellä oli kyllä tuossa vaiheessa ollut jo ainakin pari vuotta selvää muistin huononemista.

Diagnoosin tultua hän sai lääkkeet ja tuo vainoharhaisuus loppui siihen. Mutta sivuvaikutuksena muisti meni erittäin nopeasti todella huonoksi ja kävelystä tuli sellaista töpöttävää, joka kuulemma on yleistä näitä lääkkeitä käyttävillä.

Joku dementia- tai muu sairaus tuossa on taustalla. Ihan tk:sta saa lähetteen muistikokeisiin, ei toki aina helposti.

Saattaa hyvinkin olla Alzheimeria, varsinkin jos veljelläänkin on diagnosoitu sairaus. Joka tapauksessa oireiden syy on tärkeä löytää. Yleislääkärin tutkimuksista on hyvä aloittaa, häneltä saa lähetteen muistilabroihin ja pään-CT -kuvaukseen. Toivottavasti saat anoppisi suostumaan lääkärin vastaanotolle, se on usein ensimmäinen vaikea rasti.

Tuo vainoharhaisuus on muistisairailla todella yleistä.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi on reilu 70-v. ja viime kuukausina on ollut poikkeavaa käytöstä. Kuvittelee että häntä seurataan esim. kaupassa, tuohtuu hirveästi jos mökkitiellä ( useampi mökki saman tien päässä ) tulee autoja vastaan, tietyö on hänen mielestään ilmoitettava poliisille kun on muutaman päivän ollut.

Lapset, teinejä jo siis meidän lapset, sanoo että mummo kiroilee ja valittaa toisista autoista koko ajan liikenteessä ja ei ollut muistanut esim. että poika on menossa kaverille yöksi vaikka poika oli siitä sanonut pari tuntia aiemmin.

Useampi ihminen on myös tullut ihmettelemään kun anoppi kaupassa käydessään sanoo ihmisten häntä seuraavan ja vakoilevan mitä ostaa.

Miestä ei näytä huolestuttavan, mutta muita sukulaisia kyllä. Anopin veljellä ainakin on alzheimerin tauti, kulkeneeko suvuittain, en tiedä.

Onko teillä kokemusta ja jos on niin onko ihan tk-lääkäri se taho mihin ottaa yhteyttä vai joku muistineuvola?

Iäkkäämmillä saattaa esiintyä harhaluuloisuutta, ei se välttämättä tarkoita alzheimeria. Jos on alzheimer, niin etenee omaa tahtiaan. Tuollaisille ei nyt yleensä kauheasti voi mitään. Toisille tulee rajummin, riippuen siitä mistä kohdin aivot alkavat tuhoutua, toiset elävät rappeutuvan toimintakyvyn kanssa vielä 15 vuottakin taudin toteamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Jos käytös selkeästi muuttunut (niinkuin viestisi antaa ymmärtää), niin yhteys tk-lääkäriin.

Voi olla Alzheimeria hyvinkin.

Ainoa mistä en olisi huolissani on tuo, että poika on kertonut menevänsä kaverille yökylään ja parin tunnin päästä mummo ei tätä muistakaan. Ihmiset (varsinkaan vanhukset) nyt ei vaan aina kiinnitä huomiota toisten puhumisiin.

Teinien yökyläilyt ei välttämättä ole mummolle olennaista tietoa, joten muistamattomuus sen suhteen ei yllätä.

Kaupassa seuraavat ihmiset ja muu yllättäen muuttunut käytös viittaavat johonkin terveysongelmaan. Välttämättä kyse ei ole muistisairaudesta, vaikka se onkin todennäköisin syy. Yllättävämpi syy sekavasti käyttäytyvillä vanhuksilla on pitkään hoitamattomana ollut virtsatieinfektio, se voi aiheuttaa harhanäkyjäkin. Lääkäriä tarvitaan joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi on reilu 70-v. ja viime kuukausina on ollut poikkeavaa käytöstä. Kuvittelee että häntä seurataan esim. kaupassa, tuohtuu hirveästi jos mökkitiellä ( useampi mökki saman tien päässä ) tulee autoja vastaan, tietyö on hänen mielestään ilmoitettava poliisille kun on muutaman päivän ollut.

Lapset, teinejä jo siis meidän lapset, sanoo että mummo kiroilee ja valittaa toisista autoista koko ajan liikenteessä ja ei ollut muistanut esim. että poika on menossa kaverille yöksi vaikka poika oli siitä sanonut pari tuntia aiemmin.

Useampi ihminen on myös tullut ihmettelemään kun anoppi kaupassa käydessään sanoo ihmisten häntä seuraavan ja vakoilevan mitä ostaa.

Miestä ei näytä huolestuttavan, mutta muita sukulaisia kyllä. Anopin veljellä ainakin on alzheimerin tauti, kulkeneeko suvuittain, en tiedä.

Onko teillä kokemusta ja jos on niin onko ihan tk-lääkäri se taho mihin ottaa yhteyttä vai joku muistineuvola?

Iäkkäämmillä saattaa esiintyä harhaluuloisuutta, ei se välttämättä tarkoita alzheimeria. Jos on alzheimer, niin etenee omaa tahtiaan. Tuollaisille ei nyt yleensä kauheasti voi mitään. Toisille tulee rajummin, riippuen siitä mistä kohdin aivot alkavat tuhoutua, toiset elävät rappeutuvan toimintakyvyn kanssa vielä 15 vuottakin taudin toteamisesta.

Hei, alzheimerin tautiin on olemassa toimintakykyä kohentava lääkehoito, vaikkakaan ei taudin etenemistä lopullisesti pysty estämään. Ei ole siis ihan sama, selvittääkö asiaa vai ei. Ja ei, vanhukset eivät muutu iän myötä luonnostaan harhaluuloisiksi. Kummallisia juttuja kirjoittelet.

Mahdollisimman pian kannattaa mennä lääkäriin tuon luonteen muuttumisen vuoksi. Läheiselläni meni todella pitkään, pari vuotta, ennen kuin sai alzheimer-diagnoosin. Niin kauan sitä tutkittiin ja jonotettiin.

Vierailija kirjoitti:

Jos käytös selkeästi muuttunut (niinkuin viestisi antaa ymmärtää), niin yhteys tk-lääkäriin.

Voi olla Alzheimeria hyvinkin.

Ainoa mistä en olisi huolissani on tuo, että poika on kertonut menevänsä kaverille yökylään ja parin tunnin päästä mummo ei tätä muistakaan. Ihmiset (varsinkaan vanhukset) nyt ei vaan aina kiinnitä huomiota toisten puhumisiin.

Tästä yökylästä unohdin sanoa sen verran että mummo oli meillä teinien perään katsomassa ja poika silloin yökylään menossa ja sen unohti, eli olisi kyllä pitänyt kuunnella/ huomioida.

Mutta otanpa yhteyttä miehen sisaruksiin jos he kauempana asuvina, ja äitiään siis harvemmin tapaavina, tulisivat käymään. Meillä mies kun päivittäin äitinsä kanssa tekemisissä on ehkä sokea muutokselle.

Mies varmastikin näkee muutoksen, mutta ei halua hyväksyä ja myöntää sitä.

Muistisairaudet on kyllä tosi rankkoja läheisillekin. Juuri samojen asioiden kanssa painitaan kuin ap. tekin...

Anopilla muistisairaus.

Kaikkea muuta tutkittiin ensin kuin oli huimausta ja muuta epämääräistä vaivaa.

Anoppi salasi kaikki muistamisongelmat. Ei kertonut ettei osaa enää leipoa tai kutoa sukkaa. Lopuksi ei osannut käyttää hellakaan eikä tehnyt ruokaa ja laihtui.

Näki harhoja ja pelkäsi. Pää kuvattiin ja löytyi Levyn kappeletauti...plakkeja päässä=muisti menee.

Asui aluksi kotona yksin ja pari kertaa päivässä kävi kotihoito joka huolehti lääkkeet ja ruuan ym.

Mutta sitten lähti ulos ja eksyi ja kaatui...poliisi löysi. Anoppi pääsi onneksi oikein hyvään "vanhainkotiin" jossa on oma huone+wc. Viihtyy siellä mainiosti ja saa hyvää hoitoa.