Ovatko omat vanhempanne ja appivanhempanne tasapuolisia?

Kehtaavat vielä suureen ääneen kuuluttaa tasapuolisuuttaan.

Asia ei vaivaa minua kovin paljon.



Appisten kohdalla kysymys on muutenkin niin kieroutuneista kuvioista etten voi kuin päätäni pudistella, ja omalla puolellani on tavallaan "hyvä syy" tiettyyn suosimiseen. Ensinnäkin sisarellani on vanhempiemme kanssa enemmän yhteistä (esim. harrastuksia), ja toiseksikin hän on huomattavasti pienempipalkkainen kuin minä, joten hänen voi jossain määrin ajatellakin tarvitsevan apua vanhemmiltamme, toisin kuin minun.

kaikki mitä me tehdään on äitini mielestä väärin kun taas veljeni perheineen tekee oikein ja paremmin. Mua jaksaa joka kerta haukkua. Mutta lapset tykkäävät mummostaan joten yritän sinnitellä ja niellä haukut. Lapsia ei hauku eikä mollaa.

Omat vanhempani kohtelevat meitä lapsia (mulla yksi sisko) epätasapuolisesti.

Siskoani suositaan, ja on suosittu aina.

Mutta etenkin lastenlasten kohdalla (siskollani 2 lasta, meillä pian 4 lasta) eron näkee kuin yön ja päivän, kuinka heitä kohdellaan :(

Eli siskoni lapset ovat jotakin suurta ja mahtavaa, erikoista ja hienoa.

Mutta mitäpä meidän lapsistamme... :(

Kyllä aiheuttaa kateutta, ja katkeruuttakin. Sekä riitaakin. Monen mutkan kautta ollaan ajauduttu siihen, ettemme ole siskoni kanssa olleet missään väleissä pariin vuoteen.

Tästä voin kiittää hyvinkin paljon vanhempiamme, mutta myös siskoani, joka nauttii kaikesta perheensä saamasta huomiosta.

Pyrin jättämään omaan arvoonsa moiset, ja keskittymään omaan elämääni.

Harmittaa vaan lasten puolesta, että isovanhemmat ovat kuin pässit narussa, siskoni vietävissä :(

Ehkä vielä joskus tajuavat miten ovat käyttäytyneet, ja toivottavasti korjaavat tilanteen. Asiasta olen sanonut, mutta mitään muutosta ei oo tapahtunut.



Appivanhemmilleni meidän lapset ovat ainoita lapsenlapsia, ainakin toistaiseksi, joten en osaa sanoa miten toimisivatkaan jos lapsenlapsia olisi enemmän.

Anopilleni olen kertonut kuinka omat vanhempani meitä lapsia ja lapsenlapsiaan kohtelevat, ja toivon, että olisi ottanut jo valmiiksi opiksi.

Pahoitellut ja ihmetellyt on, ja yrittänyt omalta osaltaan olla enempi lastemme elämässä läsnä :)

Joskus appivanhemmat liikaakin. Ovat auttaneet miehen siskon perhettä aikoinaan rahallisestikin (esim. maksaneet tyttärelle pianon), ja ovat halunneet tasapuolisuudessaan jakaa saman meillekin. Monena vuonna tuli tukottain joululahjaksi rahaa, nyt ei enää, joten lienemme nykyisin jo tasoissa.