Kuinka moni äiti saa levätä kotona kun on kipeä, eli auttaako mies kotitöissä ja lasten kanssa?
Käsi sydämelle; Kuinka moni äiti saa levätä kotona kun on kipeä, eli auttaako mies kotitöissä ja lasten kanssa? Meillä välillä, mutta yhtäkkiä sit homma lopahtaa ja mies valahtaa sohvalle. Mun pitäis olla oikeasti näkyvästi todella kipeä eli pää kainalossa. Kun mikään sairaus ei näy ulospäin, en saa koskaan oikeastaan lepoa. Mietin että mikä auttais.. Pelkään että sairastun pahasti kun en saa levätä..
Kommentit (51)
Auttaa??? Miten niin! Samalla tavalla mun mies tekee kotitöitä ja hoitaa lapsia kuin minäkin, olin kipeä tai en. Tai tottakai se hoitaa enemmän silloin kun olen kipeä. Samoin minä jos mies on kipeä. En mä kyllä mistään auttamisesta puhuisi. Ei eletä enää 1800-luvulla.
Yleensä muut sairastuivat ensin ja minä hoidin ne terveeksi. Hankin ja valmistin ruuat, ostin lääkkeet, kannoin safkat jopa äijälle sänkyyn.
Kun he tervehtyivät, sairastuin minä. Jääkaappi tyhjä, lääkkeet lopussa. Ja koulusta ja töistä tultua odottivat, että ruoka on valmiina.
Tämä oli ihan perseestä.
Joten nyt on erottu ja jokainen hoitaa itse itsensä. Suosittelen kaikille nuorille naisille: älkää ryhtykö kenenkään kynnysmatoksi ja kodinkoneeksi. Älkää tehkö yhtään enempää kuin se äijäkään ja sanokaa se sille selkokielellä. Maailma ei muuten paremmaksi muutu.
Meillä mies kyllä ottaa vetovastuun, tekee ruoat, kotityöt, nukuttaa lapset, hoitaa harrastukset, käy kaupassa ja kyselee voinnit. Silti muuttuu hieman äkäiseksi lapsille ja jotenkin rasittuneeksi eikä oikein yrittämällä yrittänyt pitää esimerkiksi taaperoa poissa kimpustani. Itse huolehdin, että mies saa levätä sairaana ja ettei kukaan häiritse.
No, onneksi lapset ovat jo koululaisia ja huolehtivat minusta ja ruoasta itse, jos olen kipeänä ja mies on työreissulla. Viimeksikin oli hellyyttävää kuunnella, kun vanhemmat sisarukset huolehtivat ekaluokkalaisen ruoasta ja läksyistä. Itse olin kovassa kuumeessa.
Vierailija kirjoitti:
Auttaa??? Miten niin! Samalla tavalla mun mies tekee kotitöitä ja hoitaa lapsia kuin minäkin, olin kipeä tai en. Tai tottakai se hoitaa enemmän silloin kun olen kipeä. Samoin minä jos mies on kipeä. En mä kyllä mistään auttamisesta puhuisi. Ei eletä enää 1800-luvulla.
Minäkin autan miestäni tekemällä kotitöitä. Teen enemmän kotitöitä ja huolehdin enemmän lapsista, jotta miehellä olisi mahdollisuus tehdä rakastamaansa työtä, johon kuuluu paljon matkustelua. Hän ei voisi, jos en auttaisi häntä.
En saanut aikoinaan ollenkaan levätä, vaikka olin sairaana. Hirveen vatsataudin kourissa vein ja hain lapsen tarhasta ja lämmitin valmisruokia kun en muuhun pystynyt. Sit kun olin jo niin kuiva että oli lähdettävä sairaalaan, niin ei voinut heittää, koska oli kiire töihin. Menin sitte taksilla ja konttasin autosta suoraan osastolle.
Kyllä lentäisi ukko pihalle ja äkkiä, jos hän suuttuisi sairastumisestani. En katsoisi päivääkään sellaista, että oksennan vessan lattialla tai makaan kuumeessa ja mies tulee ulisemaan nälkäänsä. Samaten tuollainen tekosairastuminen on yököttävää. Miehen tehtävä ei ole AUTELLA kotitöissä vaan hoitaa ne siinä missä naisenkin.
Miksi te alistutte tuollaiseen?
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle; Kuinka moni äiti saa levätä kotona kun on kipeä, eli auttaako mies kotitöissä ja lasten kanssa? Meillä välillä, mutta yhtäkkiä sit homma lopahtaa ja mies valahtaa sohvalle. Mun pitäis olla oikeasti näkyvästi todella kipeä eli pää kainalossa. Kun mikään sairaus ei näy ulospäin, en saa koskaan oikeastaan lepoa. Mietin että mikä auttais.. Pelkään että sairastun pahasti kun en saa levätä..
Meillä mies on ottanut itsestäänselvänä vastuunsa koska minulle ei ole luvattu mitään hyvää tai parantumista. Lapset teiniä myöten käyvät köllöttelemässä vieressäni ja luemme sekä hassuttelemme yhdessä.
Ihan tarkoituksella kummankin lapsen kanssa jaettiin vanhempainvapaat ja alusta asti tehtiin asiat yhdessä. Joten kun tehdään asiat suurin piirtein puoliksi niin tietenkin kumpikin saa sairastaa. Jos ollaan kipeinä yhtäaikaa yritetään vuorotellen levätä ja tehdään vaan ihan pakolliset.
Jos olen tulossa kipeksi otan vähän rennommin etten kunnolla sairastu. Jos sairastun kunnolla lepään. Teen kotityöt sitten kun parannun. Lapsi hoita itsensä ja mies saa annettua sille ruuan samalla kuin itselleenkin. Jos ei saa niin minä annan mikroruuan pöytään silloin kun käyn esim juomassa/vessassa eli olen pystyssä sängystä.
En saa. On hoidettava koti ja pienet lapset ihan yksin vaikka olisi kipeänä. Mies menee töihin. Mutta auta armias jos mies on kipeänä niin tekee kuolemaa eikä kykene tekemään mitään lasten eteen tai minkään muunkaan.
Meillä se tekee muulloinkin joka on ensin kotona tai ehtii, ei ne ruuanlaitto ja siivous vain minun hommaani ole. Tällain saadaan molemmat aikaa myös omille harrastuksille. Jos toinen sairastaa on itsestään selvää että toinen hoitaa kodin ja sairas lepää
Mun mies ei "auta" kotitöissä tai lasten kanssa, vaan hän on ihan samalla tavalla vastuussa kodista ja lapsista kuin minäkin. Ja silloin, kun olen sairaana, saan toki levätä.
Juu sen minkä pystyy. Hoitaa lapsia ja kotia. Tekee kotityöt omalla rennolla otteella, siivoilen sitten itse paremmin 😊. Tärkeintä on, että lapset hoitaa ja käy kaupassa/ apteekissa.
Tuollainen auttamispäivä on miehelle palkaton, ei mielellään pyydä töistä vapaata omien asioiden hoitoon.
Jos sairastan niin mies kysyy pärjäänkö jos on menossa töihin. Jos sanon etten pärjää niin mies jää kotiin pekkaselle/etäpäivälle tai miten nyt milloinkin järjestyy. Jos sanon että pärjään kunhan esim hoitaa lapsille lounaan niin menee töihin mutta tuo kaikille lounaan grilliltä ja huolehtii että lapset saa syötyä, tuo minulle juotavaa lääkkeitä jne.
Kotitöistä mies huolehtii kaikki pakolliset kun sairastan jos näkee että en jaksa. Toki jos olen vain hieman sairas jää kotityöt pääosin minulle mutta silloinkin auttaa ilman valittamista jos pyydän.
Samoin itse teen tarvittaessa miehen normaalisti hoitamia kotitöitä jos mies sairaana.
Meillä sovittu yhdessä että kummankin pitäisi osata kaikista kodin asioista vähintään perusteet niin että jos toinen sairaana tai vaikka yllättäen onnettomuudessa ei tavallisista kotihommista tule ongelmia etteikö osattaisi.
Ai mikä auttaisi? No ei varmaan enää yhtään mikään, kun aloittaja luulee että kodin- ja lastenhoito on hänen "auttamistaan" eikä asia, joka kuuluu itsestäänselvästi miehelle. Ja tämän ajattelumallinsa hän on opettanut miehelleen ja lapsilleen.
Ei miehen kuulu auttaa, vaan kantaa vastuu täysivaltaisena vanhempana.
Joo todellakin hoitaa, tosin yleensä ollaan yhtä aikaa sairaita.ja yritetään jotenkin sinnitellä.
Mutta kun mä olen tarpeeksi sairas niin miehellä ei ole vaihtoehtoja, koska mä en vaan tee mitään.
Ihme riitelyä, kiva kun joku on tyytyväinen parisuhteessaan!
-eri