Onko sinulla väärän sukupolven nimi? Olet esim. 80-luvulla syntynyt Marja-Liisa tai 70-luvulla syntynyt Jessica?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

60-luvun lopussa syntynyt Petra. Lapsena en tiennyt kenestäkään samannimisestä, 80- ja 90-luvulla Petroja kastettiin vähän enemmän.

Itse taas miellän Petrat juuri sun ikäisiksi. On kyllä pelkkää mutua.

Tarkoitin edellisen vastauksen kommenttina tähän. T. Petra vm. -80

Tunnen 70-luvulla syntyneen Sepon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla syntynyt Tuula.

Tuula täälläkin. Kaimat on mummo-iässä :)

Täällä myös 70- luvulla syntynyt Tuula! Melkonen mummonimi 😅

Meidän koulussa alemmilla luokilla oli Tuula, syntynyt 1985 tai 1986. Mun äidin paras ystävä on Tuula, syntynyt 1940-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Anniina 58 v täällä, moi.

Tämä Anniina onkin jännä tapaus. Minä olen aina mieltänyt sen uusvanhaksi nimeksi. Siis, että nämä 90-luvun Anniinat olisivat saaneet "isomummuiltaan" sen nimen, mutta näin ei olekaan asianlaita. Sinun syntymävuoteesi mennessä (oletan sen olevan 1960), koko Suomen tilastoidussa nimihistoriassa Anniina nimen oli saanut vain 71 tyttöä ja niistäkin suurin osa vasta 1950 luvulla. Sitä ennen Anniinoja oli nimetty vain kolmena vuonna muutama tyttö, ensimäisen kerran vuonna 1929.

Sinunkin syntymävuonna Anniinoja nimettiin alle kymmenen, eikä tahti kiihtynyt siitä yhtään sen jälkeenkään 60-luvulla, eikä vielä 70-luvun alussakaan. Ensimmäisen kerran yli 10 Anniinaa nimettiin vasta vuonna 1974, jolloin nimen sai 12 tyttöä. Siitä se lähti sitten hiljalleen nousuun ja huippuvuosi oli 1995, jolloin nimen sai 207 tyttöä. Siitä se taas lähti jo parin vuoden päästä aika nopeaan laskuun ja taas viime vuosina on nimetty vain yksittäisiä Anniinoja. Ei siis mikään kovin suosittu nimi ole ollut koskaan, mutta ei todellakaan vuonna 1960, eikä varsinkaan sitä ennen, vaikka toisin voisi luulla, tai ainakin minä luulin sen huippuvuosien ajoittuvan jonnekin maailmansotien välille.

t: T.I.Lasto

Minun 2011 syntyneen tyttäreni luokalla (ekaluokkalainen) on Päivi niminen tyttö. :D Mun mielestä jotenkin hauska ja erilainen näiden kaikkien muotinimien joukossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla syntynyt Tarja. Ei ollut kiva, kun teininä sai aina kuulla olevansa samanniminen kuin luokkakavereiden äidit. Omien lasteni nimet ovat vahvasti tätä päivää ja eri ikäluokan kaimat hautausmaalla.

Olet varmaan syntynyt 70-luvun lopulla? Muistan että oli vielä oman ikäisiäni Tarjoja kun olin koulussa, suurin osa ehkä joitain vuosia vanhempia kuitenkin.

Vm -73

Tarja kohtuullisen suosittu nimi vielä 70-luvullakin, vaikka suurin suosio osuikin sinne 60-luvun alkupuolelle. Tarjoja toki kohtuullisesti myös suurissa ikäluokissa, mutta eniten ehdottomasti 50-luvun lopulla ja 60-luvulla. Noin 2500 tyttöä sai 70-luvulla nimekseen Tarja ja vielä 80-luvun alussakin ihan kohtuullisesti tyttöjä Tarjoiksi nimettiin, joten missään nimessä ei 70-luvun lapset Tarjoina mitään kummajaisia olleet.

t: T.I.Lasto

Nimissä on alueellisia eroja, joita väestörekisterikeskuksen tilastot eivät kerro. Tarja oli meilläpäin edellisten ikäpolvien nimi 70-luvulla, jolloin itsekin synnyin. Itse asiassa minullakin on Tarja-täti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla syntynyt Tuula.

Tuula täälläkin. Kaimat on mummo-iässä :)

Täällä myös 70- luvulla syntynyt Tuula! Melkonen mummonimi 😅

Meidän koulussa alemmilla luokilla oli Tuula, syntynyt 1985 tai 1986. Mun äidin paras ystävä on Tuula, syntynyt 1940-luvulla.

Tuula olikin melko pitkään suosiossa. Sen huippuvuosi osui suurille ikäluokille vuoteen 1946, jolloin Tuula nimen sai 1956 tyttöä. Peesissä tulivat Ritva 1670, Marja 1439 ja Pirkko 1316. 

Tuula tosiaan jatkoi suosiotaan 40-luvun jälkeenkin ja paukutteli vuosi toisensa jälkeen pöytään yli tonnin lukemia aina vuoteen 1962 asti, jolloin sen suosio vihdoin lähti laskuun. Mutta ei se kyllä 70-luvullakaan mikään kovin harvinainen nimi ollut, nimittäin kyseisellä vuosikymmenelläkin Tuula nimen sai vielä yli tuhat tyttöä. 80-luvulla toki jo harvinaisempi. Kasarilla Tuula nimen sai vuosittain enää muutama kymmenen tyttöä ja 90-luvulla ja 2000-luvulla sitten enää nimettiin vain yksittäisiä Tuula neitosia ja useampana vuonna ei ainuttakaan.

t: T.I.Lasto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla syntynyt Henna täällä. Muutamaan oman ikäluokkani Hennaan olen törmännyt, ei se nyt tavattoman harvinainen nimi ollut, mutta 1990-luvulla oli ihan suosituimpia tyttöjen nimiä.

Minusta Henna on juuri 70-luvun nimi. Kovin nuoria Hennoja en edes tiedä. Tuskin oli kovin suosittu 90-luvulla.

Tarkistin, väärässä olin. Hennan suursuosio ajoittuu vuosille 1980-1999.

Kyllä se suurin suosio oli vasta 90-luvulla, vaikka näköjään jo 80-luvulla vähitellen yleistyi. Tutkailin tarkempia tilastoja. Ehkä siinäkin on paikallisia eroja, koska minä muistan että enemmän alkoi tulla Hennoja vasta silloin 90-luvun puolivälissä. Henna Meriläinen valittiin missiksi 1994 ja nimi Henna oli top-10:ssä 1995, joten oletin, että tämä nykyään aika totaalisen unohduksiin jäänyt missä nosti aikoinaan nimen esiin ja siten lisäsi sen suosiota. En muista, että aiemmin olisi ollut ketään julkkikseksi laskettua Henna-nimistä.

Nimeni on Bella, jep, ihan virallisesti Bella. Olen aina ollut hyvin tyytyväinen nimeeni, sillä se erottuu muista aikalailla :) Nimestäni voi päätellä, että olen syntynyt 2000-luvulla.. :D "Oikealla" luvulla siis hiihdetään, mutta monia ystäviä on joilla on vanhanaikaisia nimiä. Esim. 17-vuotiaat Aili ja Carola, kauniita nimiä ovat tietenkin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla syntynyt Tarja. Ei ollut kiva, kun teininä sai aina kuulla olevansa samanniminen kuin luokkakavereiden äidit. Omien lasteni nimet ovat vahvasti tätä päivää ja eri ikäluokan kaimat hautausmaalla.

Olet varmaan syntynyt 70-luvun lopulla? Muistan että oli vielä oman ikäisiäni Tarjoja kun olin koulussa, suurin osa ehkä joitain vuosia vanhempia kuitenkin.

Vm -73

Tarja kohtuullisen suosittu nimi vielä 70-luvullakin, vaikka suurin suosio osuikin sinne 60-luvun alkupuolelle. Tarjoja toki kohtuullisesti myös suurissa ikäluokissa, mutta eniten ehdottomasti 50-luvun lopulla ja 60-luvulla. Noin 2500 tyttöä sai 70-luvulla nimekseen Tarja ja vielä 80-luvun alussakin ihan kohtuullisesti tyttöjä Tarjoiksi nimettiin, joten missään nimessä ei 70-luvun lapset Tarjoina mitään kummajaisia olleet.

t: T.I.Lasto

Nimissä on alueellisia eroja, joita väestörekisterikeskuksen tilastot eivät kerro. Tarja oli meilläpäin edellisten ikäpolvien nimi 70-luvulla, jolloin itsekin synnyin. Itse asiassa minullakin on Tarja-täti.

Jonkun verran alueellisiakin eroja varmaankin, varsinkin nykyään (lähiöt vs eliittialueet) ja etenkin joskus aiemmin akraariyhteiskunnan aikaan, mutta tuskimpa enää isommin 60-70 luvuilla, jolloin televisiokin oli jo lähes joka pirtissä ja sieltähän ne vaikutteet pääasiassa tuolloin otettiin. En kuitenkaan tuosta lähde isommin kinaamaan, kun ei ole tilastoja oletukseni tueksi. Jos sinulla on niin lyö toki pöytään.

Mutta siis kirjoitukseni pointtihan oli, että missään nimessä Tarja ei vielä 70-luvulla ollut mikään mummo, eikä edes äitinimi, vaikka siis tätisi Tarja onkin. Kuten tuossa ihan selvällä suomen kielellä lainaamassasi viestissä kerroin, Tarjan huippuvuodet osui 50-60 luvun taitteeseen, mutta vielä 70-luvullakin Tarja nimen sai useat tytöt. Ehkä juuri sinun kaveripiirissäsi ei Tarjoja ollut, mutta melkoisen juntteja kavereita kuitenkin jos vielä 70-luvullakin kohtuullisen yleisestä tyttöjen nimestä kuittailivat.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen 87-syntyneen Irman :)

Täällä -77 syntynyt Irma. En lapsena voinut käsittää vanhempiani, miksi antoivat tämän nimen. Olisin halunnut olla Sari tai Mari :). Aikuisenakin olen saanut ihmetystä osakseni mummo-nimestä. Mutta olen jo sinut tämän kanssa....

Vierailija kirjoitti:

Minun 2011 syntyneen tyttäreni luokalla (ekaluokkalainen) on Päivi niminen tyttö. :D Mun mielestä jotenkin hauska ja erilainen näiden kaikkien muotinimien joukossa.

Musta on nimenomaan mukava huomata se, että näitä vanhoja nimiä annetaan nykyään  myös  muotisyklien ulkopuoleltakin. Viime vuosikymmeninähän on tainnut mennä niin, että vanhan nimen uuteen tulemiseen on mennyt  noin 80-100 ja Päivin huiputhan on jossain 50-60 luvun taitteessa ja on parhaillaan siellä aallon pohjalla ja nykysyklin mukaan sen uusi tuleminen olisi vasta jossain 20-30 vuoden päässä.

Niin uskomattomalta kuin se nyt tuntuukin, niin jossain vaiheessa taas Päivit, Sirpat, Jaanat, Arit, Jarit ja Karit on kuuminta hottia lasten niminä ja sitä ennen tulee vielä Ritvat, Pirkot ja kenties Jormatkin (no ehkei sentään Jormat ;)).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen 87-syntyneen Irman :)

Täällä -77 syntynyt Irma. En lapsena voinut käsittää vanhempiani, miksi antoivat tämän nimen. Olisin halunnut olla Sari tai Mari :). Aikuisenakin olen saanut ihmetystä osakseni mummo-nimestä. Mutta olen jo sinut tämän kanssa....

Sun punaposkes hehkuivat kuin marjat mansikan

Ja katsees poltti kuumemmin kuin hehku tupakan

Sä jäykästäkin miehestä teit pelkkää taikinaa

Mä velttona vain oottelin nyt lemmen leipojaa

Oi irma, oi irma, kaipaan lemmenlääkintää

Mä tositarkoituksin etsin syömmenystävää

Jos oisit syntynyt 10 vuotta aiemmin, niin oisit saattanut useinkin kuulla kuittailua kyseisestä biisistä naapurin janttereilta. Sinun sukupolvellesi ei ehkä kuitenkaan niinkään tuttu biisi.

Mutta joo, musta Irma on ihan makee nimi. Johtuu ehkä juuri tosta Irwinin biisistä ;) Oltiin pikkupoikina serkun kanssa tulossa sokerijuurikkaita harventamasta, kun kuultiin matkalla yhdestä autotallista bändin soittoa. Treenasivat juuri kyseistä biisiä. Jäätiin siihen tielle sitten kuuntelemaan kyseistä soitantaa, kun siihen aikaan jo jonkin bändin soitto kuulosti jotenkin jännältä ja eksoottiselta. Siihen aikaan kun ei todellakaan joka jampalla ollut soittokamoihin varaa. Autotallista tuli hetken päästä meidän mittapuulla meitä vanhempi jäppinen ulos (joku vähä alle parikymppinen). Joku huusi sisältä, että "ketä siellä, on pyydä messiin", johon ulkona kävijä vastas, että "eikun nää on pentuja vaan" ja meni takasin sisään ja meitä 14 vuotiaita harmitti :D

Mutta joo, siitä asti on aina näihin päiviin asti kyseinen biisi on jäänyt mulle jonkunlaiseksi korvamadoksi ja alkaa aina silloin tällöin soimaan päässä :)

Mä olen syntynyt 1990 ja sain nimen, joka siihen aikaan oli todella harvinainen, enemmän 1800-lukua. Koen että mua jopa kiusattiin ja syrjittiin nimen takia ja siihen liittyi mulla todella negatiiviset mielikuvat, joten parikymppisenä vaihdoin etunimeni.

Nykyään tulee välillä vastaan pieniä lapsia joilla on tämä kyseinen nimi, ja kylmät väreet kulkee edelleen, kun sen kuulee.

Äitini on 59-vuotias Hilkka, ei ollut enää tuohon aikaan suosittu nimi

Tunnen 29-vuotiaan Päivin, vuotta nuoremman Riitan sekä 25-vuotiaan Markun

Isäni on 56-vuotias Mikko ja mieheni 25-vuotias Reino. Moni sekoittaa usein, että kumpi onkaan kumpi.

Peruskoulussa minulla oli myös luokkakaveri nimeltä Väinö. Niihin aikoihin hänen kaimansa olivat muiden isoisiä, nykyään tarhaikäisiä

Vierailija kirjoitti:

Veera 38v. Varsin usein käännän pääni kun äidit huutavat lapsiaan!

Veeroja alkoi olla ysärin puolivälissä yhtäkkiä lähes joka perheessä, sitä ennen ei juuri missään. Enpä ole, kuin ehkä kerran tavannut itseäni selvästi vanhemman kaiman

Onko hyväksyttävää antaa oman sisaruksen nimi lapselle, siis lapsen tädin, sedän tai enon kaimaksi?

Vierailija kirjoitti:

Mä olen syntynyt 1990 ja sain nimen, joka siihen aikaan oli todella harvinainen, enemmän 1800-lukua. Koen että mua jopa kiusattiin ja syrjittiin nimen takia ja siihen liittyi mulla todella negatiiviset mielikuvat, joten parikymppisenä vaihdoin etunimeni.

Nykyään tulee välillä vastaan pieniä lapsia joilla on tämä kyseinen nimi, ja kylmät väreet kulkee edelleen, kun sen kuulee.

Mikähän kumma tämä nimi voi olla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla syntynyt Tarja. Ei ollut kiva, kun teininä sai aina kuulla olevansa samanniminen kuin luokkakavereiden äidit. Omien lasteni nimet ovat vahvasti tätä päivää ja eri ikäluokan kaimat hautausmaalla.

Olet varmaan syntynyt 70-luvun lopulla? Muistan että oli vielä oman ikäisiäni Tarjoja kun olin koulussa, suurin osa ehkä joitain vuosia vanhempia kuitenkin.

Vm -73

Tarja kohtuullisen suosittu nimi vielä 70-luvullakin, vaikka suurin suosio osuikin sinne 60-luvun alkupuolelle. Tarjoja toki kohtuullisesti myös suurissa ikäluokissa, mutta eniten ehdottomasti 50-luvun lopulla ja 60-luvulla. Noin 2500 tyttöä sai 70-luvulla nimekseen Tarja ja vielä 80-luvun alussakin ihan kohtuullisesti tyttöjä Tarjoiksi nimettiin, joten missään nimessä ei 70-luvun lapset Tarjoina mitään kummajaisia olleet.

t: T.I.Lasto

Nimissä on alueellisia eroja, joita väestörekisterikeskuksen tilastot eivät kerro. Tarja oli meilläpäin edellisten ikäpolvien nimi 70-luvulla, jolloin itsekin synnyin. Itse asiassa minullakin on Tarja-täti.

Jonkun verran alueellisiakin eroja varmaankin, varsinkin nykyään (lähiöt vs eliittialueet) ja etenkin joskus aiemmin akraariyhteiskunnan aikaan, mutta tuskimpa enää isommin 60-70 luvuilla, jolloin televisiokin oli jo lähes joka pirtissä ja sieltähän ne vaikutteet pääasiassa tuolloin otettiin. En kuitenkaan tuosta lähde isommin kinaamaan, kun ei ole tilastoja oletukseni tueksi. Jos sinulla on niin lyö toki pöytään.

Mutta siis kirjoitukseni pointtihan oli, että missään nimessä Tarja ei vielä 70-luvulla ollut mikään mummo, eikä edes äitinimi, vaikka siis tätisi Tarja onkin. Kuten tuossa ihan selvällä suomen kielellä lainaamassasi viestissä kerroin, Tarjan huippuvuodet osui 50-60 luvun taitteeseen, mutta vielä 70-luvullakin Tarja nimen sai useat tytöt. Ehkä juuri sinun kaveripiirissäsi ei Tarjoja ollut, mutta melkoisen juntteja kavereita kuitenkin jos vielä 70-luvullakin kohtuullisen yleisestä tyttöjen nimestä kuittailivat.

Kuka on puhunut kuittailusta? Tarja oli meillä 50-luvun nimi ja 70-luvun lapsella vanhanaikainen. Ei se siitä jankuttamalla muutu.