Maanviljelijät härskejä!
Nyt taas telkkarissa niille haetaan puolisoa.
Kehtaavat ruinata tukiaisia ja vinkua köyhyydestä. Kämpät on hemmetinmoiset kartanot, uudet sikakalliit traktorit ja laitteet pihassa, autoina mersuja ja bemareita.
Ihme ruikuttajia!
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Ei minulla Helsinkiläisenä ole varaa asua kuin vuokralla, samoin työpaikka sellainen, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella olisin työtön.
Pidän maanviljelijöitä ruikuttajina: pitää muistaa, että se velan tarkoitus on kasvattaa kannattavuutta ja pääomaa... Isot, hienot talot löytyy, omaa maata ja pelejä ja vehkeitä, toisin kuin keskituloisella Hesalaisella.
Monet pitävät esim hevosta harrastuksen takia, on usein mökkiä ja rantasaunaa läheisellä järvellä jne. Talvella on rahaa lentää etelään...Mutta maanviljelijät ovat kuten muut yrittäjät; aina muille valittamassa tiukkaa tilannetta mutta omaisuus paljastaa jotain ihan muuta...
Juuri siksi minulla maalaisella on Helsingissä 3 asuntoa, joissa asuu vuokralla väkeä, jolla ei ole varaa ostaa omaa. Kaikki se saavat asumistukea (eli valtio maksaa, että he suostuvat asumaan pääkaupungissa) ja minä saan vuokratuloja 3200 e/kk brutto. Vuodessa pelkkiä vuokratuloja (netto) on noin 23 000 euroa ja vain siksi, että niin moni uskoo, että elämää on vain siellä Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilta heiltä jotka kokevat eeityistä kateutta heitä kohtaan, jotka saavat elantonsa ja toimeentulonsa maataloudesta ksyn, että kuinka paljon olette valmiita siihen, että teidän ruokakorinne hintaa nostetaan? - Lähes jokainen tukieuro, mikä maksetaan mahdollistaa sen, että ruokaa on saatavissa niin halvalla tai niin kalliilla kuin, mitä saa. - Toki myös (mm.) kauppa ja kuljetuskustannukset ottavat välistä. Ja jos tuotettuja raaka-aineita on vielä jatko-jalostettu, kuten leivottu leipää tai tehty rasvatonta maitoa tai jugurttia, niin jaettavan kakun määrä sen kasvaa....
Virossa ei ole mitään kansallisiatukia, eli tuet on murto-osa siitä mitä suomalaisen maaloinen saa kaupassa ruuanhintakin on murto-osa mitä Suomessa. Tosin paljon näkee täällä vielä neuvostoaikaisia traktoreita.
Miten tämän selität? Elintarvike teollisuudessakin on samoja firmoja kuin Suomessa, on Felix, Valio ja Fazer. K-kauppaa eikä Lidliä täällä ei ole Prismat on.
Jostain syystä pienemmillä tuilla samat firmat täällä vaan pystyvät tuottamaan halvemmalla. Elintarviketyöläinen saattaa täällä saada palkkaa 3€ tunnissa. Eli maajuudakset vois tulla tänne kuorimaan vaikka vihanneksia Felixille tai vaivaamaan takinaa Fazerille, kolminkertainen palkka verrattuna siihen, kun tukirahoja kylvätte maahan.Ruuan hinta saattaa olla murto-osa Suomen hinnoista, mutta yllättävää kyllä tuottajalle maksettava hinta on Virossa Suomea korkeampi. Yhtälö selittynee sillä elintarviketyöläisen 3 euron tuntipalkalla.
Siinä sulle selitystä. Eli väärät faktasi korjattuna.
Lisäksi pääosin Virolaisilla tiloilla on suhteellisen uusi ja kallis konekanta. Korjataan nyt sekin fakta vielä. On täällä Suomessakin monia tiloja vielä "neuvostoliiton aikaisella" konekannalla.
Historiallisista syistä tilakoko on hyvin erilailla kehittynyt Suomessa ja Virossa. 30 luvulla suomalaiset kävivät Virosta hakemassa oppia. Sodan jälkeen rakennettiin Suomessa paljon pieniä käytännössä jo silloin elinkelvottomia tiloja johon lohkastiin muutama hehtaari peltoa joltain suurtilalta.
Virossa taas tehtiin valtavia kolhooseja, joissa saattoi olla satoja ihmisiä töissä.
Virossa ainakaan tietämilläni seuduilla ei juuri ole perinteisiä perhetiloja. Ihmiset maalla kasvattavat lähinnä omaan käyttöönsä kasviksia ja pitävät kanoja. Aika tärkeä osa ravintoa kun eläke voi olla sata euroa kuussa.
Varsinaiset maatilat ovat järjestään osakeyhtiöitä. Atriallakin on täällä isot tuotantolaitokset. Nämä firmat on kyllä koneistettu hyvin ja automaatio pelaa. Monina vuosina peltoa jää kylvämättä ja viime syksynä porkkanoita jäi paljon peltoon koska nostaminen ei kannattanut.Nämä Suomalaiset muutaman hehtaarin tilat eivät olleet tiloja vaan torppia. Niiden ei ollut koskaan tarkoitus olla itsessään kannattavia maatiloja.
Totta on kuitenkin, että Viron tilakoko on Suomea huomattavasti suurempi. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomen perhetilat ( joitakin kymmeniä hehtaareja, ei hehtaareja) ovat olleet kannattavia vuosisatojen ajan, aina tuonne 1980- luvulle saakka. Ne eivät ole olleet kannattamattomia jo syntyessään.
Missä ihmeessä olit historiantunneilla? Torpparilaitos lakkautettiin 20-luvulla ja 1940-luvulla asutustoimintana jaettiin evakoille ja sodassa olleille asutus- ja rintamamiestiloja. Maata muutama hehtaari ja tarkoitus elättää se perhe ja tarjota kausityövoimaa metsätalouteen.
Vierailija kirjoitti:
Olispa nähty velan määrä.
Velkaanutunut maanjussi ottaa siis lisää velkaa ja ostaa pihan täyteen Bemareita ja Mersuja. Et usko itsekään tuota
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilta heiltä jotka kokevat eeityistä kateutta heitä kohtaan, jotka saavat elantonsa ja toimeentulonsa maataloudesta ksyn, että kuinka paljon olette valmiita siihen, että teidän ruokakorinne hintaa nostetaan? - Lähes jokainen tukieuro, mikä maksetaan mahdollistaa sen, että ruokaa on saatavissa niin halvalla tai niin kalliilla kuin, mitä saa. - Toki myös (mm.) kauppa ja kuljetuskustannukset ottavat välistä. Ja jos tuotettuja raaka-aineita on vielä jatko-jalostettu, kuten leivottu leipää tai tehty rasvatonta maitoa tai jugurttia, niin jaettavan kakun määrä sen kasvaa....
Virossa ei ole mitään kansallisiatukia, eli tuet on murto-osa siitä mitä suomalaisen maaloinen saa kaupassa ruuanhintakin on murto-osa mitä Suomessa. Tosin paljon näkee täällä vielä neuvostoaikaisia traktoreita.
Miten tämän selität? Elintarvike teollisuudessakin on samoja firmoja kuin Suomessa, on Felix, Valio ja Fazer. K-kauppaa eikä Lidliä täällä ei ole Prismat on.
Jostain syystä pienemmillä tuilla samat firmat täällä vaan pystyvät tuottamaan halvemmalla. Elintarviketyöläinen saattaa täällä saada palkkaa 3€ tunnissa. Eli maajuudakset vois tulla tänne kuorimaan vaikka vihanneksia Felixille tai vaivaamaan takinaa Fazerille, kolminkertainen palkka verrattuna siihen, kun tukirahoja kylvätte maahan.Ruuan hinta saattaa olla murto-osa Suomen hinnoista, mutta yllättävää kyllä tuottajalle maksettava hinta on Virossa Suomea korkeampi. Yhtälö selittynee sillä elintarviketyöläisen 3 euron tuntipalkalla.
Siinä sulle selitystä. Eli väärät faktasi korjattuna.
Lisäksi pääosin Virolaisilla tiloilla on suhteellisen uusi ja kallis konekanta. Korjataan nyt sekin fakta vielä. On täällä Suomessakin monia tiloja vielä "neuvostoliiton aikaisella" konekannalla.
Historiallisista syistä tilakoko on hyvin erilailla kehittynyt Suomessa ja Virossa. 30 luvulla suomalaiset kävivät Virosta hakemassa oppia. Sodan jälkeen rakennettiin Suomessa paljon pieniä käytännössä jo silloin elinkelvottomia tiloja johon lohkastiin muutama hehtaari peltoa joltain suurtilalta.
Virossa taas tehtiin valtavia kolhooseja, joissa saattoi olla satoja ihmisiä töissä.
Virossa ainakaan tietämilläni seuduilla ei juuri ole perinteisiä perhetiloja. Ihmiset maalla kasvattavat lähinnä omaan käyttöönsä kasviksia ja pitävät kanoja. Aika tärkeä osa ravintoa kun eläke voi olla sata euroa kuussa.
Varsinaiset maatilat ovat järjestään osakeyhtiöitä. Atriallakin on täällä isot tuotantolaitokset. Nämä firmat on kyllä koneistettu hyvin ja automaatio pelaa. Monina vuosina peltoa jää kylvämättä ja viime syksynä porkkanoita jäi paljon peltoon koska nostaminen ei kannattanut.Nämä Suomalaiset muutaman hehtaarin tilat eivät olleet tiloja vaan torppia. Niiden ei ollut koskaan tarkoitus olla itsessään kannattavia maatiloja.
Totta on kuitenkin, että Viron tilakoko on Suomea huomattavasti suurempi. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomen perhetilat ( joitakin kymmeniä hehtaareja, ei hehtaareja) ovat olleet kannattavia vuosisatojen ajan, aina tuonne 1980- luvulle saakka. Ne eivät ole olleet kannattamattomia jo syntyessään.
Missä ihmeessä olit historiantunneilla? Torpparilaitos lakkautettiin 20-luvulla ja 1940-luvulla asutustoimintana jaettiin evakoille ja sodassa olleille asutus- ja rintamamiestiloja. Maata muutama hehtaari ja tarkoitus elättää se perhe ja tarjota kausityövoimaa metsätalouteen.
Niin. Nut kyllä mennään aidanseipäisiin itse aidasta. Miten tämä näsäily nyt liittyy mihinkään. Historian tunnit on kyllä käytynä. En kuitenkaan nyt enää tiedä mistä tässä enää puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei ne köyhyydestä mitään tiedä.
Kyllä tällä kylällä on moni tila joutunut vasaran alle.
Niin semmoset harrastelijat joilla on 10 mullia ja 10 hehtaaria peltoa.
Kannattaa vilkaista oikeiden maatilojen liikevaihto. Asun itse kahden tilan välissä, toisella paukkuu 2 miljoonan liikevaihto (useampi osakeyhtiö samalla) ja toisella millin liikevaihto. Ei pankit anna paljon aitä velkaa jos ei ole tuloja.
Vierailija kirjoitti:
CRITICAL! SHTF INBOUND!
Venäjä vehnän suurin vientimaa... oli?
Nämä Suomalaiset muutaman hehtaarin tilat eivät olleet tiloja vaan torppia. Niiden ei ollut koskaan tarkoitus olla itsessään kannattavia maatiloja.
Totta on kuitenkin, että Viron tilakoko on Suomea huomattavasti suurempi. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomen perhetilat ( joitakin kymmeniä hehtaareja, ei hehtaareja) ovat olleet kannattavia vuosisatojen ajan, aina tuonne 1980- luvulle saakka. Ne eivät ole olleet kannattamattomia jo syntyessään.