Nelikymppiset, oletteko tehneet jo oman testamentin?

Tottakai, tehtiin jo 3-kymppisinä kun ostettiin yhteinen talo AVOpuolison kanssa.

Päivitettiin, kun lapsi tuli kuvioon mukaan ja päivitettiin kun sain perintöä. Seuraavan kerran päivitetään kun lapsi lähestyy täysi-ikäisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi tehdä? Olen avoliitossa ja on kaksi lasta. Minulla on omaisuutta, miehellä ei. Omaisuuteni menee lapsille puoliksi. En minä halua alkaa määräilemään, kumpi ottaa mitäkin. Jaossa on sen verran, että kumpikin saa.

Jos teet testamentin niin voit sillä poissulkea heidän puolisonsa avio-oikeuden perintöösi.

Toisena meillä ainakin on testamentissa myös kohta jossa kerrotaan kenelle testamenttaamaan omaisuutemme jos kuolemme niin ettei meillä ole elossa olevia lapsia tai heidän jälkeläisiään.

Kolmantena onko sinulla ja miehelläsi avioehto? Ellei niin puolet omaisuudestasi lasketaan hänelle avio-oikeuden perusteella. Lisäksi leskellä on oikeus asua teidän yhteisessä kodissa. Onko perinnönjako edelleen helppoa? Vai maksavatko lapset esim talosta perintöverot mutta miehesi asuu siinä vielä kymmeniä vuosia kuolemasi jälkeen?

Verosuunnittelu?

Niin ja hei tuokin on mielenkiintoinen kohta, että kelle testamentataan, jos lapsetkaan eivät olisi enää elossa, hmmm.... Minkäslainen lakimies teillä oikein on, kun on osannut noin hyviä neuvoja antaa? Kysyn tosissani, olisin hyvää vailla? Pankin, yksityinen, olette itse lakimiehiä tai joku suvusta? :)

35

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En, teen vasta vanhempieni kuoltua. Siihen saakka he saavat osan perinnöstäni ja loput puolisolle. Ei ole lapsia.

Ilman testamenttia puolisosi ei peri yhtään mitään.

Jos olet lapsettomana avioliitossa, ilman testamenttia vanhemmat eivät peri mitään vaan kaikki menee puolisolle.

Jos olet lapsettomana avoliitossa, ilman testamenttia puoliso ei peri mitään vaan kaikki menee vanhemmille.

En. Meillä on kaikki omaisuus puoliksi ja kolme lasta, joille kaiken pitäisi mennäkkin. Mies on edunsaajana mun henkivakuutuksessa, vielä toistaiseksi. Kun lapset on täysi-ikäisiä siirrän senkin lapsille. 

Tein jo kolmikymppisenä, kun ainoa lapseni syntyi. Säädin, että hänen tulevalla puolisollaan ei ole avio-oikeutta minulta perittyyn omaisuuteen.

Testamentti nimenomaan pitää tehdä, kun vielä elää... Kun on jo kuollut, on myöhäistä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi tehdä? Olen avoliitossa ja on kaksi lasta. Minulla on omaisuutta, miehellä ei. Omaisuuteni menee lapsille puoliksi. En minä halua alkaa määräilemään, kumpi ottaa mitäkin. Jaossa on sen verran, että kumpikin saa.

Jos teet testamentin niin voit sillä poissulkea heidän puolisonsa avio-oikeuden perintöösi.

Toisena meillä ainakin on testamentissa myös kohta jossa kerrotaan kenelle testamenttaamaan omaisuutemme jos kuolemme niin ettei meillä ole elossa olevia lapsia tai heidän jälkeläisiään.

Kolmantena onko sinulla ja miehelläsi avioehto? Ellei niin puolet omaisuudestasi lasketaan hänelle avio-oikeuden perusteella. Lisäksi leskellä on oikeus asua teidän yhteisessä kodissa. Onko perinnönjako edelleen helppoa? Vai maksavatko lapset esim talosta perintöverot mutta miehesi asuu siinä vielä kymmeniä vuosia kuolemasi jälkeen?

Verosuunnittelu?

Niin ja hei tuokin on mielenkiintoinen kohta, että kelle testamentataan, jos lapsetkaan eivät olisi enää elossa, hmmm.... Minkäslainen lakimies teillä oikein on, kun on osannut noin hyviä neuvoja antaa? Kysyn tosissani, olisin hyvää vailla? Pankin, yksityinen, olette itse lakimiehiä tai joku suvusta? :)

35

Ihan insinöörilogiikalla mietittiin kaikki vaihtoehdot ja selvitettiin mitä halutaan. Sitten käytiin pankin asianajajalla teettämässä paperit (vanheneville bonuksilla). Samalla teetettiin edunvalvotavaltuutus asiakirjatkin. Ne tosin tehtiin itse myöhemmin uusiksi kun haluttiin yksi lisäys joka meistä oli tärkeä.

Ja vinkkinä kaikille testamentin voi tehdä myöhemmin uusiksi jos on siinä kunnossa. Mutta jos makaa vihanneksena niin eipä siinä enää tehdä sitä ensimmäistäkään testamenttia ja edunvalvontavaltuutusta. Molemmat kannattaa tehdä ajoissa ja tarvittaessa uusia jos elämäntilanne muuttuu.

Edunvalvontavaltuutus on tärkeä jos onkin jostain syystä yhtäkkiä siinä kunnossa ettei kykene hoitamaan asioitaan. Onnettomuus, sairaus tai vaikka psyykkinen sairaus. On paljon helpompaa kun on ajoissa tehnyt selväksi kuka hoitaa silloin talous asiat ja miten. Voiko edunvalvoja esim lahjoittaa joka vuosi lapselle synttärilahjaksi tililtäsi x euroa vai hillotaanko rahasi siihen asti että kuolet ja lapsi saa vasta sitten (joskus ihmiset voivat elää todella kauankin edunvalvonnan alaisina esim koomassa) ja voiko kesämökin myydä tarvittaessa jne.

Valitettavasti en osaa vinkata hyvää asianajajaa mutta tärkeää on ainakin itse ymmärtää mitä tahtoo ja miksi. Sitä ei voi kukaan tietää toisen puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi tehdä? Olen avoliitossa ja on kaksi lasta. Minulla on omaisuutta, miehellä ei. Omaisuuteni menee lapsille puoliksi. En minä halua alkaa määräilemään, kumpi ottaa mitäkin. Jaossa on sen verran, että kumpikin saa.

Jos teet testamentin niin voit sillä poissulkea heidän puolisonsa avio-oikeuden perintöösi.

Toisena meillä ainakin on testamentissa myös kohta jossa kerrotaan kenelle testamenttaamaan omaisuutemme jos kuolemme niin ettei meillä ole elossa olevia lapsia tai heidän jälkeläisiään.

Kolmantena onko sinulla ja miehelläsi avioehto? Ellei niin puolet omaisuudestasi lasketaan hänelle avio-oikeuden perusteella. Lisäksi leskellä on oikeus asua teidän yhteisessä kodissa. Onko perinnönjako edelleen helppoa? Vai maksavatko lapset esim talosta perintöverot mutta miehesi asuu siinä vielä kymmeniä vuosia kuolemasi jälkeen?

Verosuunnittelu?

Niin ja hei tuokin on mielenkiintoinen kohta, että kelle testamentataan, jos lapsetkaan eivät olisi enää elossa, hmmm.... Minkäslainen lakimies teillä oikein on, kun on osannut noin hyviä neuvoja antaa? Kysyn tosissani, olisin hyvää vailla? Pankin, yksityinen, olette itse lakimiehiä tai joku suvusta? :)

35

Mä määräsin myös, että keille rahat menevät, jos ainoa lapseni kuolee. Ja että näiden toissijaisten perijöidenkään puolisoilla ei ole avio-oikeutta omaisuuteeni.

Taidan olla aika perfektionisti, mutta raha-asioilla ei pidä leikkiä. Parempi hoitaa asiat kuntoon ajoissa nuorena, ei sitä tiedä vaikka huomenna jäisi bussin alle.

Meillä on keskinäinen testamentti. Kun ensimmäinen meistä kuolee, toive on, että jäljelle jäävä saa hallintaoikeuden omaisuuteen eikä lapsille jaeta mitään. (Vaatiessaan toki voisivat saada lakiosansa.) Pesä jaettaisiin vasta, kun se jäljelle jäänyt olisi menossa uuteen avo- tai avioliittoon. Samoin perimäni omaisuus on rajattu pois yhteisestä omaisuudesta ja menee vain lapsillemme, myös heidän tulevat puolisonsa on rajattu pois. (Näin toimivat myös vanhempani aikananaan.)

 

Lisäksi meillä on henkivakuutukset, joissa edunsaajana puoliso. Samoin tehtynä edunvalvontasopimus. Helpottavat elämää pahimman sattuessa.

Ja sitten vielä muistutus; aviopuolisot eivät peri toisiaan. Lapset perivät vanhempansa. Puolisolla on vain avio-oikeus puoleen omaisuudesta, jos muuta ei ole sovittu. Keskinäinen testamentti voi todella helpottaa asioiden hoitamista puolison kuoleman jälkeen!  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse tehdä. Kaksi lasta (olen eronnut), joten rahat menevät heille puoliksi kuten kuuluukin.

Jos kuolet ja jos lapset/lapsi sitten kuolee pian niin tämä puoliso josta olet eronnut perii heidät. Tämä ok sinulle?

Entä jos lapsesi kuolevat ennen sinua ( esim auto-onnettomuus) jossa olet sinä ja lapset. Kuka perii? Meneekö kuten haluat?

Millä lailla minä voisin vaikuttaa siihen, miten seuraavassa polvessa perintö menee? Siis menemästä ihan perintökaaren mukaan. Jos lapseni kuolisi lapsettomana ennen kuin entinen mieheni, niin millainen testamentti estäisi entistä miestä perimästä lastaan? Saamasta sitä mikä lapselleni olisi kuulunut, mutta on kuollut siitä välistä?

Testamenttaamaan kaiken omaisuuteni lapsilleni x ja y. Jos he kuolevat lapsettomina niin heidän minulta saamani perintö menköön elossa olevalle sisarukselle x tai y ja jos molemmat kuolleet niin sen jälkeen minulta peritty omaisuus menköön Porvoon kirvahoitolalle. Onnistuisiko mikään tällainen, en todellakaan tiedä. Mutta tuollaisessa tilanteessa kyllä selvittäisin mitä asialle voi tehdä.

Kuolinjärjestys yhdistettynä uusperheisiin voi aiheuttaa mielenkiintoisia seurauksia, oli testamenttia tai ei.

Jos itse eronneena kuolee, niin ok, lapsi perii. Mutta jos lapsi sen jälkeen kuolee lapsettomana, niin silloinhan elossa oleva vanhempi perii, näin ollen exä. Ja niin omaisuus kulkeutuu exän uudelle perheelle. Milläs tämän kiertää?

Paras ettei liikaa mieti näitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi tehdä? Olen avoliitossa ja on kaksi lasta. Minulla on omaisuutta, miehellä ei. Omaisuuteni menee lapsille puoliksi. En minä halua alkaa määräilemään, kumpi ottaa mitäkin. Jaossa on sen verran, että kumpikin saa.

Jos teet testamentin niin voit sillä poissulkea heidän puolisonsa avio-oikeuden perintöösi.

Toisena meillä ainakin on testamentissa myös kohta jossa kerrotaan kenelle testamenttaamaan omaisuutemme jos kuolemme niin ettei meillä ole elossa olevia lapsia tai heidän jälkeläisiään.

Kolmantena onko sinulla ja miehelläsi avioehto? Ellei niin puolet omaisuudestasi lasketaan hänelle avio-oikeuden perusteella. Lisäksi leskellä on oikeus asua teidän yhteisessä kodissa. Onko perinnönjako edelleen helppoa? Vai maksavatko lapset esim talosta perintöverot mutta miehesi asuu siinä vielä kymmeniä vuosia kuolemasi jälkeen?

Verosuunnittelu?

Niin ja hei tuokin on mielenkiintoinen kohta, että kelle testamentataan, jos lapsetkaan eivät olisi enää elossa, hmmm.... Minkäslainen lakimies teillä oikein on, kun on osannut noin hyviä neuvoja antaa? Kysyn tosissani, olisin hyvää vailla? Pankin, yksityinen, olette itse lakimiehiä tai joku suvusta? :)

35

Ihan insinöörilogiikalla mietittiin kaikki vaihtoehdot ja selvitettiin mitä halutaan. Sitten käytiin pankin asianajajalla teettämässä paperit (vanheneville bonuksilla). Samalla teetettiin edunvalvotavaltuutus asiakirjatkin. Ne tosin tehtiin itse myöhemmin uusiksi kun haluttiin yksi lisäys joka meistä oli tärkeä.

Ja vinkkinä kaikille testamentin voi tehdä myöhemmin uusiksi jos on siinä kunnossa. Mutta jos makaa vihanneksena niin eipä siinä enää tehdä sitä ensimmäistäkään testamenttia ja edunvalvontavaltuutusta. Molemmat kannattaa tehdä ajoissa ja tarvittaessa uusia jos elämäntilanne muuttuu.

Edunvalvontavaltuutus on tärkeä jos onkin jostain syystä yhtäkkiä siinä kunnossa ettei kykene hoitamaan asioitaan. Onnettomuus, sairaus tai vaikka psyykkinen sairaus. On paljon helpompaa kun on ajoissa tehnyt selväksi kuka hoitaa silloin talous asiat ja miten. Voiko edunvalvoja esim lahjoittaa joka vuosi lapselle synttärilahjaksi tililtäsi x euroa vai hillotaanko rahasi siihen asti että kuolet ja lapsi saa vasta sitten (joskus ihmiset voivat elää todella kauankin edunvalvonnan alaisina esim koomassa) ja voiko kesämökin myydä tarvittaessa jne.

Valitettavasti en osaa vinkata hyvää asianajajaa mutta tärkeää on ainakin itse ymmärtää mitä tahtoo ja miksi. Sitä ei voi kukaan tietää toisen puolesta.

Kiitos!