Ville Niinistö haluaa lisää lainaa Suomelle

Vierailija kirjoitti:

Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin yksityisten omistukseen siirtyvät kaikki kannattavat ja voittoa tuottavt, valtion hoidettaviksi jäävät tuottamattomat ja tappiolliset. Mitä järkeä?  Niiden tuottavien avulla voidaan kompensoida tuottamattomia, edellyttäen, että kaikki ovat valtion omistuksessa.

On hyvä että monopolit hajotetaan. Niin se pitää ollakkin.

Suomi on täynnä sairaita monopoleja. On VR:ää, HSL:ää ja muita vastaavia.

Sitten on näitä valtion mahdollistamia monopoleja. Apteekki monopoli, taksimonopoli ja nuohooja monopoli.

Yhteistä noissa on että ne kaikki toimivat aivan surkeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ville Niinistön facebook:

"Valtio saa juuri nyt kiinteäkorkoista lainaa negatiivisella korolla. Eli tienaa sillä. Kyllä. Luit oikein. Juuri nyt otettava laina on koko lainakautensa ajan Suomelle kannattavaa, myös siis tulevaisuudessa.

Tänään HS kirjoitti siitä, että Sipilän hallitus on veivannut ensi vuoden budjetin velanottoa pienemmäksi, koska hallituksella on salaisia suunnitelmia myydä omaisuuttaan.

Herää kysymys. Miksi myydä tuottavaa omaisuutta, jos sen kehittäminen on kannattavampaa valtiolle kuin lainan välttäminen? Ja miksi jättää talouskasvua vauhdittavat, aidosti tuottavaksi todennettavat tulevaisuusinvestoinnit tekemättä?

Juuri nyt kannattaisi korjata homekoulut, investoida kestävään liikenteeseen, vauhdittaa asuntorakentamista, luoda kannustimet energiaremontille. Me vihreätkin haluamme saada valtiontalouden tasapainoon. On ymmärrettävää, että keskipitkällä aikavälillä kannattaa saada pysyvät menot tulojen puitteisiin. Mutta kaikessa tässä auttaisi se, että juuri nyt ei tehtäisi lyhytnäköisiä ja kalliiksi tulevia leikkauksia koulutuksesta ja pienituloisilta. Sen sijaan vauhdittamalla investointeja ja uudistamalla toimintatapojamme saisimme talouden nopeammin ja inhimillisemmin kuntoon. Kun taas omaisuuden myynti pienentää valtion tulevia tuloja.

Ongelma on siis se, että velkaantumista pelkäävä Sipilän hallitus leikkaa tarpeettomasti niin ihmisten hyvinvoinnista kuin talouden tulevaisuudesta ja työpaikoista. Lopputuloksena on se, että sitten sitä velkaa otetaan myöhemmin enemmän kuin vaihtoehdossa, jossa investoidaan työllisyyteen ja tulevaisuuteen."

Milläs maksat ne lainat takaisin? Talouskasvua ei tule kymmeniin vuosiin.

Eli lopulta entistä suurempi osa valtion budjetista menisi velkojen maksuun. Eihän siinä olisi mitään järkeä.

Mitäs, kun kaikki maailman valtiot  ovart velkaantuneita, suurin osa huomattavasti enemmän kuin Suomi? Itse asiassa Suomen tilanne on hyvä, nettovelkamme kuuluu maailman pienimpiin.

Linkin takana voit vertailla EU-maiden velkoja.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkinen-talous/julkisyhtei…

Kuten huomaat, Suomea velkaantuneempia ovat suurin osa läntisistä EU-maista.

Ville Niinistö on oikeassa, mutta silti en anna ääntäni Vihreille.

Länsi-euroopan maat ovat ylivelkaantuneita kaikki. Poislukien kääpiövaltiot.

Joten se että on vähemmän velkaantunut ei ole mikään kehumisen aihe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No näinhän se on; tehottomiin yritystukiin lapataan rahaa, jotta ne tekis sen, mitä valtio vois suoraan tehdä; investoida rakentamiseen ja infraan jne. Mut koska "markkinat hoitaa" jne. uskovaisuuden tasolla oleva lässytys niin mitään ei tapahdu, rahat menee omistavan luokan taskuun, eikä työntekijöille.

Ei valtiolla ole rakennusyhtiöitä eikä rahaa ylläpitää mitään rakennuksia.

Joten valtion pitäisi ostaa yksityisiltä yrityksiltä palveluksia ja myydä rakennukset yksityisille. Siinä ei ole mitään järkeä.

Valtiolla on itse asiassa aika paljon kiinteää omaisuutta, eli kiinteistöjä.   Se, että itse fyysinen rakentaminen ostetaan rakennusalan yhtiöiltä on täysin normaalia toimintaa. Ostaahan valtio kaikkea muutakin, kuten vaikkapa it-palveluja. Aivan verrannollinen asia.

Mutta ne kiinteistöt on tapiollisia. Se on ongelma. Ainoastaan idiootti pitää tappiolsta toimintaa järkevänä

Mistä päättelet, että ne ovat tappiollisia? Tunnusluvut ovat kaiiken nähtävissä netissä.   Tässä tietoa:

Senaatti-kiinteistöjen tulos vuonna 2015 oli 32% liikevaihdosta. Verrataanpa sitä vaikkapa VVO:n tulokseen, liikevoitto - 13,2%. siis miinusta, toisin kuin Senaatti-kiinteistöillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ville Niinistön facebook:

"Valtio saa juuri nyt kiinteäkorkoista lainaa negatiivisella korolla. Eli tienaa sillä. Kyllä. Luit oikein. Juuri nyt otettava laina on koko lainakautensa ajan Suomelle kannattavaa, myös siis tulevaisuudessa.

Tänään HS kirjoitti siitä, että Sipilän hallitus on veivannut ensi vuoden budjetin velanottoa pienemmäksi, koska hallituksella on salaisia suunnitelmia myydä omaisuuttaan.

Herää kysymys. Miksi myydä tuottavaa omaisuutta, jos sen kehittäminen on kannattavampaa valtiolle kuin lainan välttäminen? Ja miksi jättää talouskasvua vauhdittavat, aidosti tuottavaksi todennettavat tulevaisuusinvestoinnit tekemättä?

Juuri nyt kannattaisi korjata homekoulut, investoida kestävään liikenteeseen, vauhdittaa asuntorakentamista, luoda kannustimet energiaremontille. Me vihreätkin haluamme saada valtiontalouden tasapainoon. On ymmärrettävää, että keskipitkällä aikavälillä kannattaa saada pysyvät menot tulojen puitteisiin. Mutta kaikessa tässä auttaisi se, että juuri nyt ei tehtäisi lyhytnäköisiä ja kalliiksi tulevia leikkauksia koulutuksesta ja pienituloisilta. Sen sijaan vauhdittamalla investointeja ja uudistamalla toimintatapojamme saisimme talouden nopeammin ja inhimillisemmin kuntoon. Kun taas omaisuuden myynti pienentää valtion tulevia tuloja.

Ongelma on siis se, että velkaantumista pelkäävä Sipilän hallitus leikkaa tarpeettomasti niin ihmisten hyvinvoinnista kuin talouden tulevaisuudesta ja työpaikoista. Lopputuloksena on se, että sitten sitä velkaa otetaan myöhemmin enemmän kuin vaihtoehdossa, jossa investoidaan työllisyyteen ja tulevaisuuteen."

Milläs maksat ne lainat takaisin? Talouskasvua ei tule kymmeniin vuosiin.

Eli lopulta entistä suurempi osa valtion budjetista menisi velkojen maksuun. Eihän siinä olisi mitään järkeä.

Mitäs, kun kaikki maailman valtiot  ovart velkaantuneita, suurin osa huomattavasti enemmän kuin Suomi? Itse asiassa Suomen tilanne on hyvä, nettovelkamme kuuluu maailman pienimpiin.

Linkin takana voit vertailla EU-maiden velkoja.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkinen-talous/julkisyhtei…

Kuten huomaat, Suomea velkaantuneempia ovat suurin osa läntisistä EU-maista.

Ville Niinistö on oikeassa, mutta silti en anna ääntäni Vihreille.

Länsi-euroopan maat ovat ylivelkaantuneita kaikki. Poislukien kääpiövaltiot.

Joten se että on vähemmän velkaantunut ei ole mikään kehumisen aihe.

Tottakai se on. Valtioiden velkaantumisasteesta voidaan vetää se johtopäätös, että se ei ole nin vaarallinen asia kuin päättäjämme antavat ymmärtää. Valtion velka on aivan eri asia kuin yritysten tai kotitalouksien velka. Tällä hetkellä korot ovat miinusmerkkisiä, eli jos otamme lisää velkaa, meille maksetaan siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kerta kaikkiaan ymmärrä tuota intoa myydä valtion omaisuutta. Siis omaisuutta, joka pitkällä ajalla tuottaa valtiolle rahaa, se siis myydään pois ja joku muu tekee sillä voittoa (ei kai kukaan sitä omaisuutta muuten edes ostaisi, ellei se olisi kannattava sijoitus). Hyvin lyhytnäköistä toimintaa, mutta todennäköisesti ei ole aikomustakaan toimia Suomen parhaaksi, vaan tehdä hallituskauden aikana mahdollisimman paljon rahaa/suotuisat olosuhteet rahanteolle itselleen ja omille verkostoilleen.

Ville Niinistö on fiksu mies ja ihan oikealla asialla tuossa kirjoituksessaan.

Mitäköhän omaisuutta ne nyt on myynyt?

Jos puhut yrityksistä niin ne pitääkin myydä koska ne toimii päin persettä.

Onhan VR:kin muka tuottava yritys. Mutta tavallisten kansalaisten elämää se haittaa huomattavasti. Surkeasti toimiva monopoli jossa mikään ei toimi, minnekkään ei pääse ja hinnat on katossa.

Ja sinäkö ressukka luulet, että siirtämällä toiminta yksityisille tahoille hinnat halpenevat tai toiminta paranee. Vähänpä tiedät.

Britanniassa kiistellään junaliikenteen yksityistämisestä edelleen, yli 20 vuotta päätösten jälkeen. Ihmelääke se ei ole ollut ainakaan lippujen kalleuteen tai valtiontukiin.

Britanniassa koko junaliikenne rataverkosto mukaan lukien yksityistettiin nopeasti 1993 voimaan astuneen lain myötä. Tätä seurasi onnettomuuksien suma, jonka jälkeen rataverkosto siirtyi valtiollisen yhtiön omistukseen. Siis ne kiskot ja niiden ylläpito, koska yksityiset eivät ylläpitäneet niitä, vaan laiminlöivät ja siitä seurasi onnettomuuksia.

Junayhtiöiden järjestön mukaan keskimääräinen lipun hinta on noussut yksityistämisen jälkeen noin kolme prosenttia inflaatioon suhteutettuna.

Puhtaasti vapaa järjestelmä ei ole: työmatkalaisten kuukausilippujen hinnalle on asetettu katto. Lomalainen voi joutua maksamaan pitkän matkan lipusta mitä tahansa.

Lippujen hintoja on vaikea verrata suuren vaihtelun vuoksi. Esimerkiksi Lontoosta Edinburghiin matkatessa lentolippu on useimmiten junaa halvempi, vaikka suoraan keskustaan kulkeva juna olisi kätevämpi.

Aikataulujen yhteensovittaminen monen yhtiön välillä on hankalaa ja matkustaja saattaa joutua odottamaan yhteyttä tuntikaupalla. Myös lippujen varaaminen tuottaa päänvaivaa.  28 eri junayhtiöllä on omat sivustonsa, joihin täytyy luoda käyttäjätunnukset. Yksityinen Trainline-palvelu tarjoaa keskitettyä lipunmyyntiä lisämaksua vastaan.

Tätä se on meilläkin odotettavissa, kunhan Berner saa myyräntyönsä päätökseen.

Junien kuljetuksen pitäisi olla itsessään tuottavaa. Tuollainen tukien maksaminen on sairasta.

Jos Britannia ei maksaisi noita tukia, tarkoittaisi se, että junat pysyisivät laiturilla eivätkä liikkuisi mihinkään. Eikö silloin olisi viisainta pitää toiminta kokonaan valtion hallussa ja yrittää vain tehostaa sitä, taaten kuitenkin samalla ihmisille pääsyn töihin ja lomamatkoille.

Perustele, miksi sinusta Britannia teki järkevästi - ja Suomi tekemässä saman ratkaisun. Minä perustelin jo, miksi ratkaisu ei ollut järkevä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No näinhän se on; tehottomiin yritystukiin lapataan rahaa, jotta ne tekis sen, mitä valtio vois suoraan tehdä; investoida rakentamiseen ja infraan jne. Mut koska "markkinat hoitaa" jne. uskovaisuuden tasolla oleva lässytys niin mitään ei tapahdu, rahat menee omistavan luokan taskuun, eikä työntekijöille.

Ei valtiolla ole rakennusyhtiöitä eikä rahaa ylläpitää mitään rakennuksia.

Joten valtion pitäisi ostaa yksityisiltä yrityksiltä palveluksia ja myydä rakennukset yksityisille. Siinä ei ole mitään järkeä.

Valtiolla on itse asiassa aika paljon kiinteää omaisuutta, eli kiinteistöjä.   Se, että itse fyysinen rakentaminen ostetaan rakennusalan yhtiöiltä on täysin normaalia toimintaa. Ostaahan valtio kaikkea muutakin, kuten vaikkapa it-palveluja. Aivan verrannollinen asia.

Mutta ne kiinteistöt on tapiollisia. Se on ongelma. Ainoastaan idiootti pitää tappiolsta toimintaa järkevänä

Mistä päättelet, että ne ovat tappiollisia? Tunnusluvut ovat kaiiken nähtävissä netissä.   Tässä tietoa:

Senaatti-kiinteistöjen tulos vuonna 2015 oli 32% liikevaihdosta. Verrataanpa sitä vaikkapa VVO:n tulokseen, liikevoitto - 13,2%. siis miinusta, toisin kuin Senaatti-kiinteistöillä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Senaatti-kiinteist%C3%B6t

Senaatti kiinteistöt ovat valtion rakennuksille tarkoitettu. Näin ollen ne on erittäin tappiollisia.

Se että valtio siirtää rahaa toisesta taskusta toiseen ei tee Senaattikiinteistöstä kannattavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kerta kaikkiaan ymmärrä tuota intoa myydä valtion omaisuutta. Siis omaisuutta, joka pitkällä ajalla tuottaa valtiolle rahaa, se siis myydään pois ja joku muu tekee sillä voittoa (ei kai kukaan sitä omaisuutta muuten edes ostaisi, ellei se olisi kannattava sijoitus). Hyvin lyhytnäköistä toimintaa, mutta todennäköisesti ei ole aikomustakaan toimia Suomen parhaaksi, vaan tehdä hallituskauden aikana mahdollisimman paljon rahaa/suotuisat olosuhteet rahanteolle itselleen ja omille verkostoilleen.

Ville Niinistö on fiksu mies ja ihan oikealla asialla tuossa kirjoituksessaan.

Mitäköhän omaisuutta ne nyt on myynyt?

Jos puhut yrityksistä niin ne pitääkin myydä koska ne toimii päin persettä.

Onhan VR:kin muka tuottava yritys. Mutta tavallisten kansalaisten elämää se haittaa huomattavasti. Surkeasti toimiva monopoli jossa mikään ei toimi, minnekkään ei pääse ja hinnat on katossa.

Ja sinäkö ressukka luulet, että siirtämällä toiminta yksityisille tahoille hinnat halpenevat tai toiminta paranee. Vähänpä tiedät.

Britanniassa kiistellään junaliikenteen yksityistämisestä edelleen, yli 20 vuotta päätösten jälkeen. Ihmelääke se ei ole ollut ainakaan lippujen kalleuteen tai valtiontukiin.

Britanniassa koko junaliikenne rataverkosto mukaan lukien yksityistettiin nopeasti 1993 voimaan astuneen lain myötä. Tätä seurasi onnettomuuksien suma, jonka jälkeen rataverkosto siirtyi valtiollisen yhtiön omistukseen. Siis ne kiskot ja niiden ylläpito, koska yksityiset eivät ylläpitäneet niitä, vaan laiminlöivät ja siitä seurasi onnettomuuksia.

Junayhtiöiden järjestön mukaan keskimääräinen lipun hinta on noussut yksityistämisen jälkeen noin kolme prosenttia inflaatioon suhteutettuna.

Puhtaasti vapaa järjestelmä ei ole: työmatkalaisten kuukausilippujen hinnalle on asetettu katto. Lomalainen voi joutua maksamaan pitkän matkan lipusta mitä tahansa.

Lippujen hintoja on vaikea verrata suuren vaihtelun vuoksi. Esimerkiksi Lontoosta Edinburghiin matkatessa lentolippu on useimmiten junaa halvempi, vaikka suoraan keskustaan kulkeva juna olisi kätevämpi.

Aikataulujen yhteensovittaminen monen yhtiön välillä on hankalaa ja matkustaja saattaa joutua odottamaan yhteyttä tuntikaupalla. Myös lippujen varaaminen tuottaa päänvaivaa.  28 eri junayhtiöllä on omat sivustonsa, joihin täytyy luoda käyttäjätunnukset. Yksityinen Trainline-palvelu tarjoaa keskitettyä lipunmyyntiä lisämaksua vastaan.

Tätä se on meilläkin odotettavissa, kunhan Berner saa myyräntyönsä päätökseen.

Junien kuljetuksen pitäisi olla itsessään tuottavaa. Tuollainen tukien maksaminen on sairasta.

Jos Britannia ei maksaisi noita tukia, tarkoittaisi se, että junat pysyisivät laiturilla eivätkä liikkuisi mihinkään. Eikö silloin olisi viisainta pitää toiminta kokonaan valtion hallussa ja yrittää vain tehostaa sitä, taaten kuitenkin samalla ihmisille pääsyn töihin ja lomamatkoille.

Perustele, miksi sinusta Britannia teki järkevästi - ja Suomi tekemässä saman ratkaisun. Minä perustelin jo, miksi ratkaisu ei ollut järkevä.

Toiminnan pitää olla kannattavaa. Kannattamattomat linjat pitää lopettaa ja hintoja nostaa niin että toiminta kannattaa.

Britannia teki osittain oikein. Oikein on että toiminta yksityistettiin. Ongelma on se että sääntelyä ei lopetettu.

Suomi taas elää lähes kommunistisessa tilassa. Kun bussitoiminta vapautettiin niin hinnat ovat tippuneet huomattavasti. Jopa niin että ihmiset obvat siirtyneet junien käyttäjistä bussien käyttäjiksi.

Täällä vaan vieläkin pidetään kiinni siitä että junan pitäisi mennä joka paikkaan. Ei tarvitse.

Vaan tarpeet pitää hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla  ja kustannukset pitää kattaa lipputuloilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ville Niinistön facebook:

"Valtio saa juuri nyt kiinteäkorkoista lainaa negatiivisella korolla. Eli tienaa sillä. Kyllä. Luit oikein. Juuri nyt otettava laina on koko lainakautensa ajan Suomelle kannattavaa, myös siis tulevaisuudessa.

Tänään HS kirjoitti siitä, että Sipilän hallitus on veivannut ensi vuoden budjetin velanottoa pienemmäksi, koska hallituksella on salaisia suunnitelmia myydä omaisuuttaan.

Herää kysymys. Miksi myydä tuottavaa omaisuutta, jos sen kehittäminen on kannattavampaa valtiolle kuin lainan välttäminen? Ja miksi jättää talouskasvua vauhdittavat, aidosti tuottavaksi todennettavat tulevaisuusinvestoinnit tekemättä?

Juuri nyt kannattaisi korjata homekoulut, investoida kestävään liikenteeseen, vauhdittaa asuntorakentamista, luoda kannustimet energiaremontille. Me vihreätkin haluamme saada valtiontalouden tasapainoon. On ymmärrettävää, että keskipitkällä aikavälillä kannattaa saada pysyvät menot tulojen puitteisiin. Mutta kaikessa tässä auttaisi se, että juuri nyt ei tehtäisi lyhytnäköisiä ja kalliiksi tulevia leikkauksia koulutuksesta ja pienituloisilta. Sen sijaan vauhdittamalla investointeja ja uudistamalla toimintatapojamme saisimme talouden nopeammin ja inhimillisemmin kuntoon. Kun taas omaisuuden myynti pienentää valtion tulevia tuloja.

Ongelma on siis se, että velkaantumista pelkäävä Sipilän hallitus leikkaa tarpeettomasti niin ihmisten hyvinvoinnista kuin talouden tulevaisuudesta ja työpaikoista. Lopputuloksena on se, että sitten sitä velkaa otetaan myöhemmin enemmän kuin vaihtoehdossa, jossa investoidaan työllisyyteen ja tulevaisuuteen."

Milläs maksat ne lainat takaisin? Talouskasvua ei tule kymmeniin vuosiin.

Eli lopulta entistä suurempi osa valtion budjetista menisi velkojen maksuun. Eihän siinä olisi mitään järkeä.

Mitäs, kun kaikki maailman valtiot  ovart velkaantuneita, suurin osa huomattavasti enemmän kuin Suomi? Itse asiassa Suomen tilanne on hyvä, nettovelkamme kuuluu maailman pienimpiin.

Linkin takana voit vertailla EU-maiden velkoja.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkinen-talous/julkisyhtei…

Kuten huomaat, Suomea velkaantuneempia ovat suurin osa läntisistä EU-maista.

Ville Niinistö on oikeassa, mutta silti en anna ääntäni Vihreille.

Länsi-euroopan maat ovat ylivelkaantuneita kaikki. Poislukien kääpiövaltiot.

Joten se että on vähemmän velkaantunut ei ole mikään kehumisen aihe.

Tottakai se on. Valtioiden velkaantumisasteesta voidaan vetää se johtopäätös, että se ei ole nin vaarallinen asia kuin päättäjämme antavat ymmärtää. Valtion velka on aivan eri asia kuin yritysten tai kotitalouksien velka. Tällä hetkellä korot ovat miinusmerkkisiä, eli jos otamme lisää velkaa, meille maksetaan siitä.

Valtion velka on "pelottavaa". Koska se velka on maksettava takaisin. Koska talosu tulee huononemaan vaan tulevaisuudessa niin meillä on vaan hemmetisti velkaa eikä mahdollisuutta maksaa velkoja pois.

Vierailija kirjoitti:

Niinistö oli edellisessä hallituksessa panemassa asioita kuntoon. Jos hänellä olisi silloin ollut ryhtiä, nykyhallituksen ei tarvitsiso lainata vaan maksaa vanhoja velkoja pienemmäksi. Kuvitteleeko Niinistö, että vaikka korko on nolla, niin lyhentää ei tarvitse? Taitaa olla niin tyhmä. Jos vihreät menestyvät kuntavaaleissa, sama velakso eläminen siis alkaa kunnissakin. Herra varjele!

'Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.'

Kyllä ne korot siitä ehtivät muuttua vaikka miksi ennenkuin Suomen valtaisa valtionvelka on maksettu.  Asunnonostajia kyllä varoitetaan mahdollisista nousevista koroista, kuka varoittaisi valtiota.  On typeryyttä ottaa vain lisää ja lisää velkaa.  Hyvähän se lapsettomien on sanoa vaikka mitä, tai Niinistön, jonka lasten äiti on ruotsalainen;  lapsethan voivat mennä Ruotsiin; ei tarvitse maksaa Suomen velkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No näinhän se on; tehottomiin yritystukiin lapataan rahaa, jotta ne tekis sen, mitä valtio vois suoraan tehdä; investoida rakentamiseen ja infraan jne. Mut koska "markkinat hoitaa" jne. uskovaisuuden tasolla oleva lässytys niin mitään ei tapahdu, rahat menee omistavan luokan taskuun, eikä työntekijöille.

Ei valtiolla ole rakennusyhtiöitä eikä rahaa ylläpitää mitään rakennuksia.

Joten valtion pitäisi ostaa yksityisiltä yrityksiltä palveluksia ja myydä rakennukset yksityisille. Siinä ei ole mitään järkeä.

Valtiolla on itse asiassa aika paljon kiinteää omaisuutta, eli kiinteistöjä.   Se, että itse fyysinen rakentaminen ostetaan rakennusalan yhtiöiltä on täysin normaalia toimintaa. Ostaahan valtio kaikkea muutakin, kuten vaikkapa it-palveluja. Aivan verrannollinen asia.

Mutta ne kiinteistöt on tapiollisia. Se on ongelma. Ainoastaan idiootti pitää tappiolsta toimintaa järkevänä

Mistä päättelet, että ne ovat tappiollisia? Tunnusluvut ovat kaiiken nähtävissä netissä.   Tässä tietoa:

Senaatti-kiinteistöjen tulos vuonna 2015 oli 32% liikevaihdosta. Verrataanpa sitä vaikkapa VVO:n tulokseen, liikevoitto - 13,2%. siis miinusta, toisin kuin Senaatti-kiinteistöillä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Senaatti-kiinteist%C3%B6t

Senaatti kiinteistöt ovat valtion rakennuksille tarkoitettu. Näin ollen ne on erittäin tappiollisia.

Se että valtio siirtää rahaa toisesta taskusta toiseen ei tee Senaattikiinteistöstä kannattavaa.

Sinusta siis se, että valtio siirtää rahaa yksityisten taskuun, on kannattavaa?

Melko ontuvaa ajattelua edustat. Tai sitten sinulta puuttuu tietoa:

Valtio oli myös Kemiran ja siitä myöhemmin irrotetun lannoitetehdas GrowHow:n suurin omistaja. Valtio päätti luopua GrowHowsta ja myi loput osakkeensa norjalaiselle lannoitejätti Yaralle. Valtio, joka suurimpana omistajana hallitsi yli kolmannesta yhtiöstä, sai GrowHow-osakkeistaan 207 miljoonaa.

 Valtio siis myi Jyri Häkämiehen nimissä 290 miljoonaa 207 miljoonalla – tässä vaiheessa.

Suomen valtio antoi kaupalla Yaralle monopolin Suomen markkinoille. Sen jälkeen lannoitteiden hinnat ovat moninkertaistuneet.

GrowHow-kaupan mukana meni useita tuotantolaitoksia ja mainitut Siilinjärven ja Soklin malmivarat, jälkimmäiset ilmaiseksi kaivosoikeudella. Kun kauppa oli vasta tekeillä, Soklin fosfaatin arvoksi katsottiin Kauppalehden artikkeleissa, joissa haastateltiin GrowHow:n toimitusjohtajaa, 13-14 miljardia. Samaan aikaan hätäiltiin maailman ruokakriisistä, biopolttoaineista ja Kiinan ja muun idän kysynnän vaikutuksesta ruoan hintaan – siis lannoitteidenkin hintaan. Näitä asioita tarjoiltiin jokaisessa mediassa lähes ykkösaiheena, kuten jokainen muistaa.

Vuonna 2003 Kemiran lannoitetuotannosta vastannut liiketoimintayksikkö Kemira Agro muutettiin Kemira GrowHow’ksi. Seuraavana vuonna GrowHow’sta muodostettiin osakeyhtiö. Sen hallitus voi myydä pyytämättä eduskunnalta lupaa. (Näinhän nykyhallituskin tekee)

Kymmeniksi vuosiksi riittävä Soklin malmi on huomattavasti puhtaampaa kuin Euroopassa käytettävä marokkolainen ja malmin fosfaattipitoisuus on korkea. Siilinjärvi toimii erittäin kannattavasti ja sitä laajennetaan 8%:n pitoisuudella mutta Soklissa pitoisuus on 20%. Voi hyvin arvioida, että Siilinjärven ja Soklin malmin arvo on 3-5-kertaistunut ja Siilinjärveä rikkaamman Soklin arvoksi voi laskea laajalla haarukalla ainakin 40 mutta nyt jopa 70 miljardia euroa. Tämä ilman niobia ja uraania.

Yksin ”sotilasmetalli” niobin arvo on noin 5 miljardia euroa. Vielä silloin, kun GrowHow:n myynnistä ei ollut tietoa, Soklin kaivos arveltiin avattavaksi pelkän niobin varaan.  Soklissa on myös uraania ja kaivosta on kaavailtu myös uraanin varaan.

Kun ottaa huomioon Siilinjärven arvon, näyttää siltä, että valtio myi jopa 30 miljardiksi kasvavan osuutensa 207 miljoonalla. Tuolla GrowHown 207 miljoonalla saatiin  juuri ja juuri rakennettua Soneran kanssa myyty viranomaisten tietoverkko (Hups) uudelleen.

Jyri Häkämies vastasi tuolloin valtion omistajaohjauksesta. Hän ei vieläkään myönnä tehneensä virhettä.

Lannoitteiden hinnat ovat Suomessa nousseet lähes 50 prosenttia viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Samaan aikaan muualla EU:ssa hinnat ovat nousseet vain 10–20 prosenttia. Suomen hintakehitys eroaa merkittävästi muiden maiden kehityksestä.  Useassa EU-maassa kuten Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa lannoitteiden hinnat kääntyivät laskuun vuonna 2012, mutta Suomessa hinnat jatkoivat nousuaan.

Talouselämä-lehti kertoi vuonna 2011, että valtion kaupassa käyttämä konsulttiyhtiö Aventum Partners sai kaupasta ”onnistumispalkkiona” 0,6 prosenttia eli noin 1,5 miljoonaa euroa, mikä lisäksi valtio maksoi kaksi kertaa 10 000 euron kuukausipalkkion tehdystä työstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinistö oli edellisessä hallituksessa panemassa asioita kuntoon. Jos hänellä olisi silloin ollut ryhtiä, nykyhallituksen ei tarvitsiso lainata vaan maksaa vanhoja velkoja pienemmäksi. Kuvitteleeko Niinistö, että vaikka korko on nolla, niin lyhentää ei tarvitse? Taitaa olla niin tyhmä. Jos vihreät menestyvät kuntavaaleissa, sama velakso eläminen siis alkaa kunnissakin. Herra varjele!

'Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.'

Kyllä ne korot siitä ehtivät muuttua vaikka miksi ennenkuin Suomen valtaisa valtionvelka on maksettu.  Asunnonostajia kyllä varoitetaan mahdollisista nousevista koroista, kuka varoittaisi valtiota.  On typeryyttä ottaa vain lisää ja lisää velkaa.  Hyvähän se lapsettomien on sanoa vaikka mitä, tai Niinistön, jonka lasten äiti on ruotsalainen;  lapsethan voivat mennä Ruotsiin; ei tarvitse maksaa Suomen velkoja.

Eikä varoitella. Kaikki asiantuntijat ovat ennustaneet asuntolainojen korkojen pysyvän tällä alhaisella tasolla ainakin pitkälle ensi vuosikymmeneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No näinhän se on; tehottomiin yritystukiin lapataan rahaa, jotta ne tekis sen, mitä valtio vois suoraan tehdä; investoida rakentamiseen ja infraan jne. Mut koska "markkinat hoitaa" jne. uskovaisuuden tasolla oleva lässytys niin mitään ei tapahdu, rahat menee omistavan luokan taskuun, eikä työntekijöille.

Ei valtiolla ole rakennusyhtiöitä eikä rahaa ylläpitää mitään rakennuksia.

Joten valtion pitäisi ostaa yksityisiltä yrityksiltä palveluksia ja myydä rakennukset yksityisille. Siinä ei ole mitään järkeä.

Valtiolla on itse asiassa aika paljon kiinteää omaisuutta, eli kiinteistöjä.   Se, että itse fyysinen rakentaminen ostetaan rakennusalan yhtiöiltä on täysin normaalia toimintaa. Ostaahan valtio kaikkea muutakin, kuten vaikkapa it-palveluja. Aivan verrannollinen asia.

Mutta ne kiinteistöt on tapiollisia. Se on ongelma. Ainoastaan idiootti pitää tappiolsta toimintaa järkevänä

Mistä päättelet, että ne ovat tappiollisia? Tunnusluvut ovat kaiiken nähtävissä netissä.   Tässä tietoa:

Senaatti-kiinteistöjen tulos vuonna 2015 oli 32% liikevaihdosta. Verrataanpa sitä vaikkapa VVO:n tulokseen, liikevoitto - 13,2%. siis miinusta, toisin kuin Senaatti-kiinteistöillä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Senaatti-kiinteist%C3%B6t

Senaatti kiinteistöt ovat valtion rakennuksille tarkoitettu. Näin ollen ne on erittäin tappiollisia.

Se että valtio siirtää rahaa toisesta taskusta toiseen ei tee Senaattikiinteistöstä kannattavaa.

Sinusta siis se, että valtio siirtää rahaa yksityisten taskuun, on kannattavaa?

Melko ontuvaa ajattelua edustat. Tai sitten sinulta puuttuu tietoa:

Valtio oli myös Kemiran ja siitä myöhemmin irrotetun lannoitetehdas GrowHow:n suurin omistaja. Valtio päätti luopua GrowHowsta ja myi loput osakkeensa norjalaiselle lannoitejätti Yaralle. Valtio, joka suurimpana omistajana hallitsi yli kolmannesta yhtiöstä, sai GrowHow-osakkeistaan 207 miljoonaa.

 Valtio siis myi Jyri Häkämiehen nimissä 290 miljoonaa 207 miljoonalla – tässä vaiheessa.

Suomen valtio antoi kaupalla Yaralle monopolin Suomen markkinoille. Sen jälkeen lannoitteiden hinnat ovat moninkertaistuneet.

GrowHow-kaupan mukana meni useita tuotantolaitoksia ja mainitut Siilinjärven ja Soklin malmivarat, jälkimmäiset ilmaiseksi kaivosoikeudella. Kun kauppa oli vasta tekeillä, Soklin fosfaatin arvoksi katsottiin Kauppalehden artikkeleissa, joissa haastateltiin GrowHow:n toimitusjohtajaa, 13-14 miljardia. Samaan aikaan hätäiltiin maailman ruokakriisistä, biopolttoaineista ja Kiinan ja muun idän kysynnän vaikutuksesta ruoan hintaan – siis lannoitteidenkin hintaan. Näitä asioita tarjoiltiin jokaisessa mediassa lähes ykkösaiheena, kuten jokainen muistaa.

Vuonna 2003 Kemiran lannoitetuotannosta vastannut liiketoimintayksikkö Kemira Agro muutettiin Kemira GrowHow’ksi. Seuraavana vuonna GrowHow’sta muodostettiin osakeyhtiö. Sen hallitus voi myydä pyytämättä eduskunnalta lupaa. (Näinhän nykyhallituskin tekee)

Kymmeniksi vuosiksi riittävä Soklin malmi on huomattavasti puhtaampaa kuin Euroopassa käytettävä marokkolainen ja malmin fosfaattipitoisuus on korkea. Siilinjärvi toimii erittäin kannattavasti ja sitä laajennetaan 8%:n pitoisuudella mutta Soklissa pitoisuus on 20%. Voi hyvin arvioida, että Siilinjärven ja Soklin malmin arvo on 3-5-kertaistunut ja Siilinjärveä rikkaamman Soklin arvoksi voi laskea laajalla haarukalla ainakin 40 mutta nyt jopa 70 miljardia euroa. Tämä ilman niobia ja uraania.

Yksin ”sotilasmetalli” niobin arvo on noin 5 miljardia euroa. Vielä silloin, kun GrowHow:n myynnistä ei ollut tietoa, Soklin kaivos arveltiin avattavaksi pelkän niobin varaan.  Soklissa on myös uraania ja kaivosta on kaavailtu myös uraanin varaan.

Kun ottaa huomioon Siilinjärven arvon, näyttää siltä, että valtio myi jopa 30 miljardiksi kasvavan osuutensa 207 miljoonalla. Tuolla GrowHown 207 miljoonalla saatiin  juuri ja juuri rakennettua Soneran kanssa myyty viranomaisten tietoverkko (Hups) uudelleen.

Jyri Häkämies vastasi tuolloin valtion omistajaohjauksesta. Hän ei vieläkään myönnä tehneensä virhettä.

Lannoitteiden hinnat ovat Suomessa nousseet lähes 50 prosenttia viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Samaan aikaan muualla EU:ssa hinnat ovat nousseet vain 10–20 prosenttia. Suomen hintakehitys eroaa merkittävästi muiden maiden kehityksestä.  Useassa EU-maassa kuten Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa lannoitteiden hinnat kääntyivät laskuun vuonna 2012, mutta Suomessa hinnat jatkoivat nousuaan.

Talouselämä-lehti kertoi vuonna 2011, että valtion kaupassa käyttämä konsulttiyhtiö Aventum Partners sai kaupasta ”onnistumispalkkiona” 0,6 prosenttia eli noin 1,5 miljoonaa euroa, mikä lisäksi valtio maksoi kaksi kertaa 10 000 euron kuukausipalkkion tehdystä työstä.

Valtiolle ei todellakaan kuulu mitkään lannoitteiden hinnat sen enempää kuin leivan paahtimien hinta.

Valtion tehtäviin kuuluu ihan muut asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinistö oli edellisessä hallituksessa panemassa asioita kuntoon. Jos hänellä olisi silloin ollut ryhtiä, nykyhallituksen ei tarvitsiso lainata vaan maksaa vanhoja velkoja pienemmäksi. Kuvitteleeko Niinistö, että vaikka korko on nolla, niin lyhentää ei tarvitse? Taitaa olla niin tyhmä. Jos vihreät menestyvät kuntavaaleissa, sama velakso eläminen siis alkaa kunnissakin. Herra varjele!

'Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.'

Kyllä ne korot siitä ehtivät muuttua vaikka miksi ennenkuin Suomen valtaisa valtionvelka on maksettu.  Asunnonostajia kyllä varoitetaan mahdollisista nousevista koroista, kuka varoittaisi valtiota.  On typeryyttä ottaa vain lisää ja lisää velkaa.  Hyvähän se lapsettomien on sanoa vaikka mitä, tai Niinistön, jonka lasten äiti on ruotsalainen;  lapsethan voivat mennä Ruotsiin; ei tarvitse maksaa Suomen velkoja.

Eikä varoitella. Kaikki asiantuntijat ovat ennustaneet asuntolainojen korkojen pysyvän tällä alhaisella tasolla ainakin pitkälle ensi vuosikymmeneen.

Se että korot on alhaalla on huono juttu eikä hyvä. Se nostaa asuntojen hintaa paljon enemmän kuin korkojen kulut.

Eli ensiksi maksat ylikalliista asunnoista ja sitten kun korot nousee niin maksat ne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No näinhän se on; tehottomiin yritystukiin lapataan rahaa, jotta ne tekis sen, mitä valtio vois suoraan tehdä; investoida rakentamiseen ja infraan jne. Mut koska "markkinat hoitaa" jne. uskovaisuuden tasolla oleva lässytys niin mitään ei tapahdu, rahat menee omistavan luokan taskuun, eikä työntekijöille.

Ei valtiolla ole rakennusyhtiöitä eikä rahaa ylläpitää mitään rakennuksia.

Joten valtion pitäisi ostaa yksityisiltä yrityksiltä palveluksia ja myydä rakennukset yksityisille. Siinä ei ole mitään järkeä.

Valtiolla on itse asiassa aika paljon kiinteää omaisuutta, eli kiinteistöjä.   Se, että itse fyysinen rakentaminen ostetaan rakennusalan yhtiöiltä on täysin normaalia toimintaa. Ostaahan valtio kaikkea muutakin, kuten vaikkapa it-palveluja. Aivan verrannollinen asia.

Mutta ne kiinteistöt on tapiollisia. Se on ongelma. Ainoastaan idiootti pitää tappiolsta toimintaa järkevänä

Mistä päättelet, että ne ovat tappiollisia? Tunnusluvut ovat kaiiken nähtävissä netissä.   Tässä tietoa:

Senaatti-kiinteistöjen tulos vuonna 2015 oli 32% liikevaihdosta. Verrataanpa sitä vaikkapa VVO:n tulokseen, liikevoitto - 13,2%. siis miinusta, toisin kuin Senaatti-kiinteistöillä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Senaatti-kiinteist%C3%B6t

Senaatti kiinteistöt ovat valtion rakennuksille tarkoitettu. Näin ollen ne on erittäin tappiollisia.

Se että valtio siirtää rahaa toisesta taskusta toiseen ei tee Senaattikiinteistöstä kannattavaa.

Sinusta siis se, että valtio siirtää rahaa yksityisten taskuun, on kannattavaa?

Melko ontuvaa ajattelua edustat. Tai sitten sinulta puuttuu tietoa:

Valtio oli myös Kemiran ja siitä myöhemmin irrotetun lannoitetehdas GrowHow:n suurin omistaja. Valtio päätti luopua GrowHowsta ja myi loput osakkeensa norjalaiselle lannoitejätti Yaralle. Valtio, joka suurimpana omistajana hallitsi yli kolmannesta yhtiöstä, sai GrowHow-osakkeistaan 207 miljoonaa.

 Valtio siis myi Jyri Häkämiehen nimissä 290 miljoonaa 207 miljoonalla – tässä vaiheessa.

Suomen valtio antoi kaupalla Yaralle monopolin Suomen markkinoille. Sen jälkeen lannoitteiden hinnat ovat moninkertaistuneet.

GrowHow-kaupan mukana meni useita tuotantolaitoksia ja mainitut Siilinjärven ja Soklin malmivarat, jälkimmäiset ilmaiseksi kaivosoikeudella. Kun kauppa oli vasta tekeillä, Soklin fosfaatin arvoksi katsottiin Kauppalehden artikkeleissa, joissa haastateltiin GrowHow:n toimitusjohtajaa, 13-14 miljardia. Samaan aikaan hätäiltiin maailman ruokakriisistä, biopolttoaineista ja Kiinan ja muun idän kysynnän vaikutuksesta ruoan hintaan – siis lannoitteidenkin hintaan. Näitä asioita tarjoiltiin jokaisessa mediassa lähes ykkösaiheena, kuten jokainen muistaa.

Vuonna 2003 Kemiran lannoitetuotannosta vastannut liiketoimintayksikkö Kemira Agro muutettiin Kemira GrowHow’ksi. Seuraavana vuonna GrowHow’sta muodostettiin osakeyhtiö. Sen hallitus voi myydä pyytämättä eduskunnalta lupaa. (Näinhän nykyhallituskin tekee)

Kymmeniksi vuosiksi riittävä Soklin malmi on huomattavasti puhtaampaa kuin Euroopassa käytettävä marokkolainen ja malmin fosfaattipitoisuus on korkea. Siilinjärvi toimii erittäin kannattavasti ja sitä laajennetaan 8%:n pitoisuudella mutta Soklissa pitoisuus on 20%. Voi hyvin arvioida, että Siilinjärven ja Soklin malmin arvo on 3-5-kertaistunut ja Siilinjärveä rikkaamman Soklin arvoksi voi laskea laajalla haarukalla ainakin 40 mutta nyt jopa 70 miljardia euroa. Tämä ilman niobia ja uraania.

Yksin ”sotilasmetalli” niobin arvo on noin 5 miljardia euroa. Vielä silloin, kun GrowHow:n myynnistä ei ollut tietoa, Soklin kaivos arveltiin avattavaksi pelkän niobin varaan.  Soklissa on myös uraania ja kaivosta on kaavailtu myös uraanin varaan.

Kun ottaa huomioon Siilinjärven arvon, näyttää siltä, että valtio myi jopa 30 miljardiksi kasvavan osuutensa 207 miljoonalla. Tuolla GrowHown 207 miljoonalla saatiin  juuri ja juuri rakennettua Soneran kanssa myyty viranomaisten tietoverkko (Hups) uudelleen.

Jyri Häkämies vastasi tuolloin valtion omistajaohjauksesta. Hän ei vieläkään myönnä tehneensä virhettä.

Lannoitteiden hinnat ovat Suomessa nousseet lähes 50 prosenttia viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Samaan aikaan muualla EU:ssa hinnat ovat nousseet vain 10–20 prosenttia. Suomen hintakehitys eroaa merkittävästi muiden maiden kehityksestä.  Useassa EU-maassa kuten Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa lannoitteiden hinnat kääntyivät laskuun vuonna 2012, mutta Suomessa hinnat jatkoivat nousuaan.

Talouselämä-lehti kertoi vuonna 2011, että valtion kaupassa käyttämä konsulttiyhtiö Aventum Partners sai kaupasta ”onnistumispalkkiona” 0,6 prosenttia eli noin 1,5 miljoonaa euroa, mikä lisäksi valtio maksoi kaksi kertaa 10 000 euron kuukausipalkkion tehdystä työstä.

Valtiolle ei todellakaan kuulu mitkään lannoitteiden hinnat sen enempää kuin leivan paahtimien hinta.

Valtion tehtäviin kuuluu ihan muut asiat.

Valtiolle ei kuulu lannoitteiden hinnat??? Onpa yksinkertaista ajattelua taas. Valtio maksaa valtavia määriä maataloustukia ja tukien tarpeen nousu johtuu suurelta osin lannoitteiden hinnan noususta tuon Kemira-kaupan jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No näinhän se on; tehottomiin yritystukiin lapataan rahaa, jotta ne tekis sen, mitä valtio vois suoraan tehdä; investoida rakentamiseen ja infraan jne. Mut koska "markkinat hoitaa" jne. uskovaisuuden tasolla oleva lässytys niin mitään ei tapahdu, rahat menee omistavan luokan taskuun, eikä työntekijöille.

Ei valtiolla ole rakennusyhtiöitä eikä rahaa ylläpitää mitään rakennuksia.

Joten valtion pitäisi ostaa yksityisiltä yrityksiltä palveluksia ja myydä rakennukset yksityisille. Siinä ei ole mitään järkeä.

Valtiolla on itse asiassa aika paljon kiinteää omaisuutta, eli kiinteistöjä.   Se, että itse fyysinen rakentaminen ostetaan rakennusalan yhtiöiltä on täysin normaalia toimintaa. Ostaahan valtio kaikkea muutakin, kuten vaikkapa it-palveluja. Aivan verrannollinen asia.

Mutta ne kiinteistöt on tapiollisia. Se on ongelma. Ainoastaan idiootti pitää tappiolsta toimintaa järkevänä

Mistä päättelet, että ne ovat tappiollisia? Tunnusluvut ovat kaiiken nähtävissä netissä.   Tässä tietoa:

Senaatti-kiinteistöjen tulos vuonna 2015 oli 32% liikevaihdosta. Verrataanpa sitä vaikkapa VVO:n tulokseen, liikevoitto - 13,2%. siis miinusta, toisin kuin Senaatti-kiinteistöillä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Senaatti-kiinteist%C3%B6t

Senaatti kiinteistöt ovat valtion rakennuksille tarkoitettu. Näin ollen ne on erittäin tappiollisia.

Se että valtio siirtää rahaa toisesta taskusta toiseen ei tee Senaattikiinteistöstä kannattavaa.

Sinusta siis se, että valtio siirtää rahaa yksityisten taskuun, on kannattavaa?

Melko ontuvaa ajattelua edustat. Tai sitten sinulta puuttuu tietoa:

Valtio oli myös Kemiran ja siitä myöhemmin irrotetun lannoitetehdas GrowHow:n suurin omistaja. Valtio päätti luopua GrowHowsta ja myi loput osakkeensa norjalaiselle lannoitejätti Yaralle. Valtio, joka suurimpana omistajana hallitsi yli kolmannesta yhtiöstä, sai GrowHow-osakkeistaan 207 miljoonaa.

 Valtio siis myi Jyri Häkämiehen nimissä 290 miljoonaa 207 miljoonalla – tässä vaiheessa.

Suomen valtio antoi kaupalla Yaralle monopolin Suomen markkinoille. Sen jälkeen lannoitteiden hinnat ovat moninkertaistuneet.

GrowHow-kaupan mukana meni useita tuotantolaitoksia ja mainitut Siilinjärven ja Soklin malmivarat, jälkimmäiset ilmaiseksi kaivosoikeudella. Kun kauppa oli vasta tekeillä, Soklin fosfaatin arvoksi katsottiin Kauppalehden artikkeleissa, joissa haastateltiin GrowHow:n toimitusjohtajaa, 13-14 miljardia. Samaan aikaan hätäiltiin maailman ruokakriisistä, biopolttoaineista ja Kiinan ja muun idän kysynnän vaikutuksesta ruoan hintaan – siis lannoitteidenkin hintaan. Näitä asioita tarjoiltiin jokaisessa mediassa lähes ykkösaiheena, kuten jokainen muistaa.

Vuonna 2003 Kemiran lannoitetuotannosta vastannut liiketoimintayksikkö Kemira Agro muutettiin Kemira GrowHow’ksi. Seuraavana vuonna GrowHow’sta muodostettiin osakeyhtiö. Sen hallitus voi myydä pyytämättä eduskunnalta lupaa. (Näinhän nykyhallituskin tekee)

Kymmeniksi vuosiksi riittävä Soklin malmi on huomattavasti puhtaampaa kuin Euroopassa käytettävä marokkolainen ja malmin fosfaattipitoisuus on korkea. Siilinjärvi toimii erittäin kannattavasti ja sitä laajennetaan 8%:n pitoisuudella mutta Soklissa pitoisuus on 20%. Voi hyvin arvioida, että Siilinjärven ja Soklin malmin arvo on 3-5-kertaistunut ja Siilinjärveä rikkaamman Soklin arvoksi voi laskea laajalla haarukalla ainakin 40 mutta nyt jopa 70 miljardia euroa. Tämä ilman niobia ja uraania.

Yksin ”sotilasmetalli” niobin arvo on noin 5 miljardia euroa. Vielä silloin, kun GrowHow:n myynnistä ei ollut tietoa, Soklin kaivos arveltiin avattavaksi pelkän niobin varaan.  Soklissa on myös uraania ja kaivosta on kaavailtu myös uraanin varaan.

Kun ottaa huomioon Siilinjärven arvon, näyttää siltä, että valtio myi jopa 30 miljardiksi kasvavan osuutensa 207 miljoonalla. Tuolla GrowHown 207 miljoonalla saatiin  juuri ja juuri rakennettua Soneran kanssa myyty viranomaisten tietoverkko (Hups) uudelleen.

Jyri Häkämies vastasi tuolloin valtion omistajaohjauksesta. Hän ei vieläkään myönnä tehneensä virhettä.

Lannoitteiden hinnat ovat Suomessa nousseet lähes 50 prosenttia viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Samaan aikaan muualla EU:ssa hinnat ovat nousseet vain 10–20 prosenttia. Suomen hintakehitys eroaa merkittävästi muiden maiden kehityksestä.  Useassa EU-maassa kuten Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa lannoitteiden hinnat kääntyivät laskuun vuonna 2012, mutta Suomessa hinnat jatkoivat nousuaan.

Talouselämä-lehti kertoi vuonna 2011, että valtion kaupassa käyttämä konsulttiyhtiö Aventum Partners sai kaupasta ”onnistumispalkkiona” 0,6 prosenttia eli noin 1,5 miljoonaa euroa, mikä lisäksi valtio maksoi kaksi kertaa 10 000 euron kuukausipalkkion tehdystä työstä.

Valtiolle ei todellakaan kuulu mitkään lannoitteiden hinnat sen enempää kuin leivan paahtimien hinta.

Valtion tehtäviin kuuluu ihan muut asiat.

Valtiolle ei kuulu lannoitteiden hinnat??? Onpa yksinkertaista ajattelua taas. Valtio maksaa valtavia määriä maataloustukia ja tukien tarpeen nousu johtuu suurelta osin lannoitteiden hinnan noususta tuon Kemira-kaupan jälkeen.

Maataloustukia kun ei edes pitäisi maksaa. Siitä alkaa ongelma

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No näinhän se on; tehottomiin yritystukiin lapataan rahaa, jotta ne tekis sen, mitä valtio vois suoraan tehdä; investoida rakentamiseen ja infraan jne. Mut koska "markkinat hoitaa" jne. uskovaisuuden tasolla oleva lässytys niin mitään ei tapahdu, rahat menee omistavan luokan taskuun, eikä työntekijöille.

Ei valtiolla ole rakennusyhtiöitä eikä rahaa ylläpitää mitään rakennuksia.

Joten valtion pitäisi ostaa yksityisiltä yrityksiltä palveluksia ja myydä rakennukset yksityisille. Siinä ei ole mitään järkeä.

Valtiolla on itse asiassa aika paljon kiinteää omaisuutta, eli kiinteistöjä.   Se, että itse fyysinen rakentaminen ostetaan rakennusalan yhtiöiltä on täysin normaalia toimintaa. Ostaahan valtio kaikkea muutakin, kuten vaikkapa it-palveluja. Aivan verrannollinen asia.

Mutta ne kiinteistöt on tapiollisia. Se on ongelma. Ainoastaan idiootti pitää tappiolsta toimintaa järkevänä

Mistä päättelet, että ne ovat tappiollisia? Tunnusluvut ovat kaiiken nähtävissä netissä.   Tässä tietoa:

Senaatti-kiinteistöjen tulos vuonna 2015 oli 32% liikevaihdosta. Verrataanpa sitä vaikkapa VVO:n tulokseen, liikevoitto - 13,2%. siis miinusta, toisin kuin Senaatti-kiinteistöillä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Senaatti-kiinteist%C3%B6t

Senaatti kiinteistöt ovat valtion rakennuksille tarkoitettu. Näin ollen ne on erittäin tappiollisia.

Se että valtio siirtää rahaa toisesta taskusta toiseen ei tee Senaattikiinteistöstä kannattavaa.

Sinusta siis se, että valtio siirtää rahaa yksityisten taskuun, on kannattavaa?

Melko ontuvaa ajattelua edustat. Tai sitten sinulta puuttuu tietoa:

Valtio oli myös Kemiran ja siitä myöhemmin irrotetun lannoitetehdas GrowHow:n suurin omistaja. Valtio päätti luopua GrowHowsta ja myi loput osakkeensa norjalaiselle lannoitejätti Yaralle. Valtio, joka suurimpana omistajana hallitsi yli kolmannesta yhtiöstä, sai GrowHow-osakkeistaan 207 miljoonaa.

 Valtio siis myi Jyri Häkämiehen nimissä 290 miljoonaa 207 miljoonalla – tässä vaiheessa.

Suomen valtio antoi kaupalla Yaralle monopolin Suomen markkinoille. Sen jälkeen lannoitteiden hinnat ovat moninkertaistuneet.

GrowHow-kaupan mukana meni useita tuotantolaitoksia ja mainitut Siilinjärven ja Soklin malmivarat, jälkimmäiset ilmaiseksi kaivosoikeudella. Kun kauppa oli vasta tekeillä, Soklin fosfaatin arvoksi katsottiin Kauppalehden artikkeleissa, joissa haastateltiin GrowHow:n toimitusjohtajaa, 13-14 miljardia. Samaan aikaan hätäiltiin maailman ruokakriisistä, biopolttoaineista ja Kiinan ja muun idän kysynnän vaikutuksesta ruoan hintaan – siis lannoitteidenkin hintaan. Näitä asioita tarjoiltiin jokaisessa mediassa lähes ykkösaiheena, kuten jokainen muistaa.

Vuonna 2003 Kemiran lannoitetuotannosta vastannut liiketoimintayksikkö Kemira Agro muutettiin Kemira GrowHow’ksi. Seuraavana vuonna GrowHow’sta muodostettiin osakeyhtiö. Sen hallitus voi myydä pyytämättä eduskunnalta lupaa. (Näinhän nykyhallituskin tekee)

Kymmeniksi vuosiksi riittävä Soklin malmi on huomattavasti puhtaampaa kuin Euroopassa käytettävä marokkolainen ja malmin fosfaattipitoisuus on korkea. Siilinjärvi toimii erittäin kannattavasti ja sitä laajennetaan 8%:n pitoisuudella mutta Soklissa pitoisuus on 20%. Voi hyvin arvioida, että Siilinjärven ja Soklin malmin arvo on 3-5-kertaistunut ja Siilinjärveä rikkaamman Soklin arvoksi voi laskea laajalla haarukalla ainakin 40 mutta nyt jopa 70 miljardia euroa. Tämä ilman niobia ja uraania.

Yksin ”sotilasmetalli” niobin arvo on noin 5 miljardia euroa. Vielä silloin, kun GrowHow:n myynnistä ei ollut tietoa, Soklin kaivos arveltiin avattavaksi pelkän niobin varaan.  Soklissa on myös uraania ja kaivosta on kaavailtu myös uraanin varaan.

Kun ottaa huomioon Siilinjärven arvon, näyttää siltä, että valtio myi jopa 30 miljardiksi kasvavan osuutensa 207 miljoonalla. Tuolla GrowHown 207 miljoonalla saatiin  juuri ja juuri rakennettua Soneran kanssa myyty viranomaisten tietoverkko (Hups) uudelleen.

Jyri Häkämies vastasi tuolloin valtion omistajaohjauksesta. Hän ei vieläkään myönnä tehneensä virhettä.

Lannoitteiden hinnat ovat Suomessa nousseet lähes 50 prosenttia viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Samaan aikaan muualla EU:ssa hinnat ovat nousseet vain 10–20 prosenttia. Suomen hintakehitys eroaa merkittävästi muiden maiden kehityksestä.  Useassa EU-maassa kuten Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa lannoitteiden hinnat kääntyivät laskuun vuonna 2012, mutta Suomessa hinnat jatkoivat nousuaan.

Talouselämä-lehti kertoi vuonna 2011, että valtion kaupassa käyttämä konsulttiyhtiö Aventum Partners sai kaupasta ”onnistumispalkkiona” 0,6 prosenttia eli noin 1,5 miljoonaa euroa, mikä lisäksi valtio maksoi kaksi kertaa 10 000 euron kuukausipalkkion tehdystä työstä.

Valtiolle ei todellakaan kuulu mitkään lannoitteiden hinnat sen enempää kuin leivan paahtimien hinta.

Valtion tehtäviin kuuluu ihan muut asiat.

Sinulta siis jäi koko asian pointti ymmärtämättä, selvästä suomen kielestä huolimatta. 

Joukossamme on pesunkestävä libertaari. Joka ei kuitenkaan ymmärrä asioista mitään. Tyypillistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kerta kaikkiaan ymmärrä tuota intoa myydä valtion omaisuutta. Siis omaisuutta, joka pitkällä ajalla tuottaa valtiolle rahaa, se siis myydään pois ja joku muu tekee sillä voittoa (ei kai kukaan sitä omaisuutta muuten edes ostaisi, ellei se olisi kannattava sijoitus). Hyvin lyhytnäköistä toimintaa, mutta todennäköisesti ei ole aikomustakaan toimia Suomen parhaaksi, vaan tehdä hallituskauden aikana mahdollisimman paljon rahaa/suotuisat olosuhteet rahanteolle itselleen ja omille verkostoilleen.

Ville Niinistö on fiksu mies ja ihan oikealla asialla tuossa kirjoituksessaan.

Mitäköhän omaisuutta ne nyt on myynyt?

Jos puhut yrityksistä niin ne pitääkin myydä koska ne toimii päin persettä.

Onhan VR:kin muka tuottava yritys. Mutta tavallisten kansalaisten elämää se haittaa huomattavasti. Surkeasti toimiva monopoli jossa mikään ei toimi, minnekkään ei pääse ja hinnat on katossa.

Ja sinäkö ressukka luulet, että siirtämällä toiminta yksityisille tahoille hinnat halpenevat tai toiminta paranee. Vähänpä tiedät.

Britanniassa kiistellään junaliikenteen yksityistämisestä edelleen, yli 20 vuotta päätösten jälkeen. Ihmelääke se ei ole ollut ainakaan lippujen kalleuteen tai valtiontukiin.

Britanniassa koko junaliikenne rataverkosto mukaan lukien yksityistettiin nopeasti 1993 voimaan astuneen lain myötä. Tätä seurasi onnettomuuksien suma, jonka jälkeen rataverkosto siirtyi valtiollisen yhtiön omistukseen. Siis ne kiskot ja niiden ylläpito, koska yksityiset eivät ylläpitäneet niitä, vaan laiminlöivät ja siitä seurasi onnettomuuksia.

Junayhtiöiden järjestön mukaan keskimääräinen lipun hinta on noussut yksityistämisen jälkeen noin kolme prosenttia inflaatioon suhteutettuna.

Puhtaasti vapaa järjestelmä ei ole: työmatkalaisten kuukausilippujen hinnalle on asetettu katto. Lomalainen voi joutua maksamaan pitkän matkan lipusta mitä tahansa.

Lippujen hintoja on vaikea verrata suuren vaihtelun vuoksi. Esimerkiksi Lontoosta Edinburghiin matkatessa lentolippu on useimmiten junaa halvempi, vaikka suoraan keskustaan kulkeva juna olisi kätevämpi.

Aikataulujen yhteensovittaminen monen yhtiön välillä on hankalaa ja matkustaja saattaa joutua odottamaan yhteyttä tuntikaupalla. Myös lippujen varaaminen tuottaa päänvaivaa.  28 eri junayhtiöllä on omat sivustonsa, joihin täytyy luoda käyttäjätunnukset. Yksityinen Trainline-palvelu tarjoaa keskitettyä lipunmyyntiä lisämaksua vastaan.

Tätä se on meilläkin odotettavissa, kunhan Berner saa myyräntyönsä päätökseen.

Junien kuljetuksen pitäisi olla itsessään tuottavaa. Tuollainen tukien maksaminen on sairasta.

Jos Britannia ei maksaisi noita tukia, tarkoittaisi se, että junat pysyisivät laiturilla eivätkä liikkuisi mihinkään. Eikö silloin olisi viisainta pitää toiminta kokonaan valtion hallussa ja yrittää vain tehostaa sitä, taaten kuitenkin samalla ihmisille pääsyn töihin ja lomamatkoille.

Perustele, miksi sinusta Britannia teki järkevästi - ja Suomi tekemässä saman ratkaisun. Minä perustelin jo, miksi ratkaisu ei ollut järkevä.

Toiminnan pitää olla kannattavaa. Kannattamattomat linjat pitää lopettaa ja hintoja nostaa niin että toiminta kannattaa.

Britannia teki osittain oikein. Oikein on että toiminta yksityistettiin. Ongelma on se että sääntelyä ei lopetettu.

Suomi taas elää lähes kommunistisessa tilassa. Kun bussitoiminta vapautettiin niin hinnat ovat tippuneet huomattavasti. Jopa niin että ihmiset obvat siirtyneet junien käyttäjistä bussien käyttäjiksi.

Täällä vaan vieläkin pidetään kiinni siitä että junan pitäisi mennä joka paikkaan. Ei tarvitse.

Vaan tarpeet pitää hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla  ja kustannukset pitää kattaa lipputuloilla.

Nyt naurattaa ja oikein kunnolla. Kiitos siitä. Noin huvittavia kommentteja saa harvoin lukeakseen.

Itse asiassa tämä sinun kannattamasi uusliberalismi on hyvin läheistä sukua kommunismille. Molemmissa järjestelmissä vauraus ja valta ohjataan pienelle valtaeliitille, meidän kansalaisten toimiessa maksumiehinä. Sinä kaiketi uskottelet itsellesi kuuluvasi tuohon eliittijoukkoon, mutta se on vain toiveajattelua, ilman toteutumismahdollisuuksia.   Kokonaisuuksien hahmottamista voisit vielä kyllä harjoitella, et näemmä ymmärrä rautatieverkoston merkitystä elinkeinoelämällekään.

Rautateiden tavaraliikenne kytkeytyy kiinteästi elinkeinoelämän logistisiin prosesseihin ja usein myös kansainvälisiin kuljetusketjuihin.

Usein raideliikenne toimii matka- tai kuljetusketjun runko-osuutena eli vain osa matkasta tai kuljetuksesta tehdään junalla.