Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä lapset osaavat lopullisesti kertoa, uskovatko Jumalaan?
10.09.2016 |
Me ollaan kristillinen perhe, lapset kristillisessä koulussa. 10-vuotias tyttäremme on ollut jo jonkin aikaa sitä mieltä, että ei usko. Uskonasioista on käynyt sisarustensa ja meidän kanssa paljon keskusteluita ja joskus jopa väittelyitä aina, joten tämä oli ihan odotettavissa. Lapsen ateismi on ihan okei meille, lapsella on oikeus valita eikä ole mikään pakko uskoa. Mietin vaan, että kannattaako tähän suhtautua niin, että tämä on ihan lopullista vai voiko lapsen mieli tuosta muuttua vielä helpostikin?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista nähdä, kuinka ateistit täällä hyökkäävät aggressivisesti uskontoja vastaan. Kysymys kuitenkin oli siitä, minkä ikäisenä lapsi osaa kertoa lopullisesti oman kantansa uskomiseen.
Näkyykö tässä vähän sama kuin usein homoutta koskevassa keskustelussa, jossa pieni enemmistö eli homoutta vastustavat huutavat suurimmalla äänellä?
T: En tiedä, olenko uskova, agnostikko vai ateisti.
Aika hukassa olet, jos et erota uskovaista ateistista. Niillä on aika suuri ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu lapsen älykkyydestä. Jotkut jää iäkseen Päivi Räsäsen tasolle, toiset on sitten nokkelampia.
Niinkö? Olisipa somaa kuulla, mitä tarkoitat tällä nokkeluudella ja älykkyydellä? T. Uskova fyysikko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista nähdä, kuinka ateistit täällä hyökkäävät aggressivisesti uskontoja vastaan. Kysymys kuitenkin oli siitä, minkä ikäisenä lapsi osaa kertoa lopullisesti oman kantansa uskomiseen.
Näkyykö tässä vähän sama kuin usein homoutta koskevassa keskustelussa, jossa pieni enemmistö eli homoutta vastustavat huutavat suurimmalla äänellä?
T: En tiedä, olenko uskova, agnostikko vai ateisti.
Aika hukassa olet, jos et erota uskovaista ateistista. Niillä on aika suuri ero.
Niin olenkin aika hukassa. tiedän kyllä lyhyen hetken aikaa mihin kategoriaan sopisin, mutta ajatus muuttuu niin usein, etten ole kokenut luokittelua päteväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu lapsen älykkyydestä. Jotkut jää iäkseen Päivi Räsäsen tasolle, toiset on sitten nokkelampia.
Niinkö? Olisipa somaa kuulla, mitä tarkoitat tällä nokkeluudella ja älykkyydellä? T. Uskova fyysikko
Täällä samaa miettii agnostikko biologi.
Käsittääkseni tutkimukset "ateistien älykkyydestä" ovat aina ollut tieteellisesti kelpaamattomia: otanta ollut pieni ja erot eri ryhmien välillä marginaalisia. Tulokset ovat myöskin olleet käsittääkseni hyvin ristiriitaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu lapsen älykkyydestä. Jotkut jää iäkseen Päivi Räsäsen tasolle, toiset on sitten nokkelampia.
Niinkö? Olisipa somaa kuulla, mitä tarkoitat tällä nokkeluudella ja älykkyydellä? T. Uskova fyysikko
Älykkyyttä. Outo sana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä kysymyksenasettelu on vähän hassu, koska asia voi muuttua moneen kertaan - myös aikuisena.
Mä itse muistan kyseenalaistaneeni uskontoa noin samassa iässä. Yritin järkeistää sitä. Kun käsiteltiin muita maailmanuskontoja, niin muistan pohtineeni paljon ovatko ne kaikki ei-kristityt väärässä ja mitä niille tapahtuu - menevätkö taivaaseen jne.
Mä toivoin rippikoulussa herätystä - ei tullut. Opintojen edetessä tieteellinen maailmankatsomus vahvistui. Nykyisin tajuan uskonnon ja pidän sitä hyvänä monesti kulttuurisena ilmiönä - siirtymäriitit ovat tärkeitä. Mutta en usko jumalaan, en kuulu kirkkoon eikä mun lapsia ole kastettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu lapsen älykkyydestä. Jotkut jää iäkseen Päivi Räsäsen tasolle, toiset on sitten nokkelampia.
Niinkö? Olisipa somaa kuulla, mitä tarkoitat tällä nokkeluudella ja älykkyydellä? T. Uskova fyysikko
Hän tarkoittanee että saa olla ihan saatanan tyhmä että jää tuon erään hekilön tasolle sekä älyltään että inhimillisyydeltään. Alas.
Pitää tajuta jo 2000-luvulla että uskonnot ovat pelkkää satua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajusin jo aika pienenä, etten usko Jeesukseen. Tapahtui pyhäkoulussa, muistaakseni 7-vuotiaana. Jumalaan uskoin jollain tasolla silloinkin ja uskon edelleen, mutta ajatus Jeesuksesta Jumalana tuntui jo silloin absurdilta. Ei mikään jumalallinen voi olla ihmisen muodossa. 30 vuotta kulunut ja ajatukset tästä ovat pysyneet samoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu lapsen älykkyydestä. Jotkut jää iäkseen Päivi Räsäsen tasolle, toiset on sitten nokkelampia.
Niinkö? Olisipa somaa kuulla, mitä tarkoitat tällä nokkeluudella ja älykkyydellä? T. Uskova fyysikko
Hän tarkoittanee että saa olla ihan saatanan tyhmä että jää tuon erään hekilön tasolle sekä älyltään että inhimillisyydeltään. Alas.
Pitää tajuta jo 2000-luvulla että uskonnot ovat pelkkää satua.
Jos pidät uskontoja pelkkänä satuna, niin kannattaa käydä yliopistossa lukemassa vähän uskontotiedettä!
Ja ei, uskontotiede ei ole millään tavalla vakaumuksellista, vaan tiedettä siinä missä historian tutkimuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu lapsen älykkyydestä. Jotkut jää iäkseen Päivi Räsäsen tasolle, toiset on sitten nokkelampia.
Niinkö? Olisipa somaa kuulla, mitä tarkoitat tällä nokkeluudella ja älykkyydellä? T. Uskova fyysikko
Hän tarkoittanee että saa olla ihan saatanan tyhmä että jää tuon erään hekilön tasolle sekä älyltään että inhimillisyydeltään. Alas.
Pitää tajuta jo 2000-luvulla että uskonnot ovat pelkkää satua.
Perustele.
Uskovaisten haukkumisessa on varmasti takana joku oma trauma. Ei se muuten herättäisi niin kiihkeitä tunteita.
Jostainhan ne ateistitkin on tänne tupsahtaneen, ja siinäkin joutuu moneen asiaan luottamaan ja uskomaan.
Alkuräjähdystä tuskin monikaan on itse todistanut, ja mistäs ne ekat hiukkaset tulivat?
En halua tällä haastaa riitaa, vaan haastaa tutkimaan sitä omaa voimakasta suhtautumistaan.
Sama mulla. Kävin ahkerasti pyhäkoulua ja mietin, että onks noi ihan tosissaan 😀