Vauvani mahassani onkin POIKA
Niin kovasti kun mieheni kanssa halusimme pienen tytön
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö abortti on mahdollinen?
Höpö höpö, en tekisi vaikka voisin
mä olin lapsesta asti halunnut vain tyttöä mutta kun synnärillä vauva syntyi ja olikin poika niin rakastuin välittömästi! On mun oma poika, sain kyllä tyttjäkin mutta poika on kaikkein läheisin.
Olkaa onnellisia että saitte tytön. Itsellä menehty kohtuun rv 26 rakkaudella odotettu tyttö vauva jota sain pitää sylissä muutaman minuutin.
Mäkin halusin tytön kunnes sain tietää että on poika. Siitä eteenpäin on tuntunut että poikaahan minä toivoinkin. Ja nyt kun on poika syntynyt niin en osaisi tyttöä kuvitellakkaan, pojat on ihania!
Mulla tosin on poika ja tyttö jo aiemmin. Tyttö on hankala, pojat on niin mutkattomia.
Kyllä sinäkin kohta totut ajatukseen. Sitä hassusti luulee että se on jompikumpi ja sitten kun ei olekkaan se joksi luuli niin vaatii vähän sopeutumista. Miettikää joku ihana nimi pojallenne, siitä se alkaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö abortti on mahdollinen?
Höpö höpö, en tekisi vaikka voisin
Totta. Adoptio on kuitenkin keino päästä eroon ei-toivottua sukupuolta olevasta lapsesta.
No, toivottavasti se tyttö sitten siellä kohdussa:)
Vierailija kirjoitti:
Olkaa onnellisia että saitte tytön. Itsellä menehty kohtuun rv 26 rakkaudella odotettu tyttö vauva jota sain pitää sylissä muutaman minuutin.
Miksi vain muutaman minuutin?? :(
Vierailija kirjoitti:
Mäkin halusin tytön kunnes sain tietää että on poika. Siitä eteenpäin on tuntunut että poikaahan minä toivoinkin. Ja nyt kun on poika syntynyt niin en osaisi tyttöä kuvitellakkaan, pojat on ihania!
Mulla tosin on poika ja tyttö jo aiemmin. Tyttö on hankala, pojat on niin mutkattomia.
Kyllä sinäkin kohta totut ajatukseen. Sitä hassusti luulee että se on jompikumpi ja sitten kun ei olekkaan se joksi luuli niin vaatii vähän sopeutumista. Miettikää joku ihana nimi pojallenne, siitä se alkaa..
Kiitos sinulle ja muille rohkaisijoille. Harmi vaan, tällä hetkellä en osaa kuvitella poikaa. Kai se sitten kun oma lapsi, mutta yleisesti olen aina pitänyt alle teini-ikäisiä poikia INHOTTAVINA! :/ Ei minulla kuitenkaan hänen kanssa edes ole mitään yhteistä, tytön kanssa olisi tyttöjen juttuja
No toivotaan että se on transnainen!
Vierailija kirjoitti:
Olkaa onnellisia että saitte tytön. Itsellä menehty kohtuun rv 26 rakkaudella odotettu tyttö vauva jota sain pitää sylissä muutaman minuutin.
Niin tärkeintä että saitte vauvan
Eli et olisi syönyt lastasi, jos olisit tiennyt tämän olevan poika? Noin isojen juttujen kanssa olisin hieman tarkempi, mutta omahan oli poikasi.
Vierailija kirjoitti:
mä olin lapsesta asti halunnut vain tyttöä mutta kun synnärillä vauva syntyi ja olikin poika niin rakastuin välittömästi! On mun oma poika, sain kyllä tyttjäkin mutta poika on kaikkein läheisin.
Kun poika alkaa tuoda teini-iässä tyttöjä kotiin, saat vähän kuin tyttäriäkin. Ei sen puoleen, itse olisin halunnut aikoinaan tyttövauvan, mutta poika tuli. Haasteita on ollut, olisi varmaan tytönkin kanssa.
EI SE VAUVA OLE MAHASSA! Stanan vatipäät!
Kohta joku tulee lässyttää maha asukista tänne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin halusin tytön kunnes sain tietää että on poika. Siitä eteenpäin on tuntunut että poikaahan minä toivoinkin. Ja nyt kun on poika syntynyt niin en osaisi tyttöä kuvitellakkaan, pojat on ihania!
Mulla tosin on poika ja tyttö jo aiemmin. Tyttö on hankala, pojat on niin mutkattomia.
Kyllä sinäkin kohta totut ajatukseen. Sitä hassusti luulee että se on jompikumpi ja sitten kun ei olekkaan se joksi luuli niin vaatii vähän sopeutumista. Miettikää joku ihana nimi pojallenne, siitä se alkaa..
Kiitos sinulle ja muille rohkaisijoille. Harmi vaan, tällä hetkellä en osaa kuvitella poikaa. Kai se sitten kun oma lapsi, mutta yleisesti olen aina pitänyt alle teini-ikäisiä poikia INHOTTAVINA! :/ Ei minulla kuitenkaan hänen kanssa edes ole mitään yhteistä, tytön kanssa olisi tyttöjen juttuja
Ei se lapsen sukupuoli ole mikään määräävä tekijä vauvaiässä eikä oikeastaan vielä pitkään aikaan sen jälkeenkään. Tulet joka tapauksessa rakastumaan omaan lapseesi ja kasvamisesi "poikien maailmaan" tulee luontevasti sitä mukaa kun poikasi kasvaa. Minulla oli sama tilanne esikoiseni kanssa, että niin kauan kuin kuvittelin hänen olevan tyttö, mielikuvissani lapseni oli jotenkin väärällä tavalla itseni jatke, eli muka samanlainen kuin minä itse. Kun lapsi paljastuikin pojaksi, jouduin - ihan terveellä tavalla - suhtautumaan uudelleen koko lapseen, että sehän on oma uniikki persoonansa, johon syntymän jälkeen pääsen kautta tutustumaan!
Esikoista odottaessani mies ja lähipiiri sanoivat, että tyttö on ihan varmasti tulossa. Heistä kuulemma tuntui siltä :D Siinä vaiheessa ei vielä tiedetty sukupuolta eikä minulla ollut mitään toiveita tai mietintöjä kumpaankaan suuntaan. Sitten kun selvisi, että poika on tulossa, tuli vähän outo olo. Ihan kuin olisin horjahtanut. Kaikki kun oli toitottanu, että lyövät vetoa tytön puolesta. Näköjään se oli jo päähän juurtunut, vaikka itselleni sukupuoli oli se ja sama.
Mulla tuli sitten sellanen olo, että enhän mä osaa olla poikien kanssa! En lapsuudessani poikien kanssa leikkinyt, niin mites mä osaan olla pienelle pojalle äiti. On ollut kyllä hirveä työ opetella niitä autoleikkejä, kun meille syntyi niin stereotyyppinen pikkupoika kuin olla ja voi :D Mitä kovempi ääni autosta/rekasta lähtee, niin sitä hienompi.
Pojat on ihania, tytöt on ihania <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mä olin lapsesta asti halunnut vain tyttöä mutta kun synnärillä vauva syntyi ja olikin poika niin rakastuin välittömästi! On mun oma poika, sain kyllä tyttjäkin mutta poika on kaikkein läheisin.
Kun poika alkaa tuoda teini-iässä tyttöjä kotiin, saat vähän kuin tyttäriäkin. Ei sen puoleen, itse olisin halunnut aikoinaan tyttövauvan, mutta poika tuli. Haasteita on ollut, olisi varmaan tytönkin kanssa.
Toivotaan, että saan hyviä tyttäriä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin halusin tytön kunnes sain tietää että on poika. Siitä eteenpäin on tuntunut että poikaahan minä toivoinkin. Ja nyt kun on poika syntynyt niin en osaisi tyttöä kuvitellakkaan, pojat on ihania!
Mulla tosin on poika ja tyttö jo aiemmin. Tyttö on hankala, pojat on niin mutkattomia.
Kyllä sinäkin kohta totut ajatukseen. Sitä hassusti luulee että se on jompikumpi ja sitten kun ei olekkaan se joksi luuli niin vaatii vähän sopeutumista. Miettikää joku ihana nimi pojallenne, siitä se alkaa..
Kiitos sinulle ja muille rohkaisijoille. Harmi vaan, tällä hetkellä en osaa kuvitella poikaa. Kai se sitten kun oma lapsi, mutta yleisesti olen aina pitänyt alle teini-ikäisiä poikia INHOTTAVINA! :/ Ei minulla kuitenkaan hänen kanssa edes ole mitään yhteistä, tytön kanssa olisi tyttöjen juttuja
Ei se lapsen sukupuoli ole mikään määräävä tekijä vauvaiässä eikä oikeastaan vielä pitkään aikaan sen jälkeenkään. Tulet joka tapauksessa rakastumaan omaan lapseesi ja kasvamisesi "poikien maailmaan" tulee luontevasti sitä mukaa kun poikasi kasvaa. Minulla oli sama tilanne esikoiseni kanssa, että niin kauan kuin kuvittelin hänen olevan tyttö, mielikuvissani lapseni oli jotenkin väärällä tavalla itseni jatke, eli muka samanlainen kuin minä itse. Kun lapsi paljastuikin pojaksi, jouduin - ihan terveellä tavalla - suhtautumaan uudelleen koko lapseen, että sehän on oma uniikki persoonansa, johon syntymän jälkeen pääsen kautta tutustumaan!
Hmmm! No joo, ehkä tämä oli lievä alkujärkytys. Ja onhan mieheni mukana auttamassa... Mutta kun en ikinä ole ollut hyvä poikien kanssa.
Mies salassa toivoi poikaa eli yhdyssännässä päästi siemenet vain oikeasta kiveksestä. Siksi se on poika.