Olen todella mahtava äiti! :) mulla 4 pientä lasta ja tänä aamuna tuli vielä lapsen kaverikin päiväksi, aloin leipomaan aamusta sämpylöitä...

Kuulostaa niin psykoottiselta. Pelottaa, että totuus on ihan toinen.

Ja seuraavaksi ap saa hermoromahduksen.

Kuulostaa kivalta ja kiva, että teillä on hyvä mieli tästä päivästä. :)

Hieman tulee haikea mieli ajatuksesta, ettei tuo ole teille ns.normipäivä (lukuunottamatta sienipiirakan tekoa tuttavalle, mikä on tosi kiva ajatus! Piirakan saaja on onnekas tuttava). Sellainen vaikutelma aloituksestasi ap tuli, että olet iloinen juuri siksi, että tämä päivä on ollut erityisen hyvä. Pahoitteluni jos olen väärässä.

Toivon siis, että teille tulee vastaavia päiviä vielä hurjan paljon lisää. :) Ja olisi sekin kiva jos mies tulisi mukaan leipomaan ja retkelle. :)

Vierailija kirjoitti:

Muuten ihan hyvä provo mutta et oikeasti ehdi millään tuota kaikkea yhden päivän aikana. 

Kyllä ehtii ja vaikka mitä, mutta pitää muistaa ottaa myös löhöpäiviä, kuten esimerkiksi vuokrata leffa ja asettua koko poppoo sohvalle peittojen alle, herkkujen kera ja olla vaan.

Elämä on valintoja, mutta ap kuulostaa lähinnä yh:lta mikä kurjaa.

T: 5 lapsen yh

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa kivalta ja kiva, että teillä on hyvä mieli tästä päivästä. :)

Hieman tulee haikea mieli ajatuksesta, ettei tuo ole teille ns.normipäivä (lukuunottamatta sienipiirakan tekoa tuttavalle, mikä on tosi kiva ajatus! Piirakan saaja on onnekas tuttava). Sellainen vaikutelma aloituksestasi ap tuli, että olet iloinen juuri siksi, että tämä päivä on ollut erityisen hyvä. Pahoitteluni jos olen väärässä.

Toivon siis, että teille tulee vastaavia päiviä vielä hurjan paljon lisää. :) Ja olisi sekin kiva jos mies tulisi mukaan leipomaan ja retkelle. :)

huoh... -__________________-

Mä oon aamusta käynyt lastenkaa puistossa sitten siivonnut, laittanut ruokaa, siivonnut, huutanut aina välissä lapsille kun sotkevat, lapsilla on uhma ja huutavat takaisin törkeyksiä, selvitän mitä saa puhua ja mitä ei.

Laitoin ruuan pöytään, lapset haukkuivat etteivät välitä, ei huvita syöminen.

Siivosin, imetin, pesin pyykkiä, huusin taas lapsille jotka eivät tottele mitään.

Vaihdoin vaippaa, itkee tirautin.

Ajoin nurmikon, lapset olivat sillä aikaa hiippaileet sisälle trampalta ja pistäneet leikit pystyyn johon kuuluu kaikki lelut, palapelit, kynät, paperit, pehmolelut yms. Raivosin lapsille sotkun teosta.

Nyt ollaan täällä sotkussa ja taas olis ruuanlaiton aika. Koko päivän on särkenyt pää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten ihan hyvä provo mutta et oikeasti ehdi millään tuota kaikkea yhden päivän aikana. 

Kyllä ehtii ja vaikka mitä, mutta pitää muistaa ottaa myös löhöpäiviä, kuten esimerkiksi vuokrata leffa ja asettua koko poppoo sohvalle peittojen alle, herkkujen kera ja olla vaan.

Elämä on valintoja, mutta ap kuulostaa lähinnä yh:lta mikä kurjaa.

T: 5 lapsen yh

Tarkennan, että ap kuulostaa yh:lta PARISUHTEESSA mikä kurjaa. Sinänsä en siis tarkoittanut, että yh:na olisi välttämättä kurjaa vaan itsellä ainakin päinvastoin.

Eli yh:t eivät ole mielestäni kurjia. ;))

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa kivalta ja kiva, että teillä on hyvä mieli tästä päivästä. :)

Hieman tulee haikea mieli ajatuksesta, ettei tuo ole teille ns.normipäivä (lukuunottamatta sienipiirakan tekoa tuttavalle, mikä on tosi kiva ajatus! Piirakan saaja on onnekas tuttava). Sellainen vaikutelma aloituksestasi ap tuli, että olet iloinen juuri siksi, että tämä päivä on ollut erityisen hyvä. Pahoitteluni jos olen väärässä.

Toivon siis, että teille tulee vastaavia päiviä vielä hurjan paljon lisää. :) Ja olisi sekin kiva jos mies tulisi mukaan leipomaan ja retkelle. :)

huoh... -__________________-

Ja hohhoijakkaa!!!!! :D

Onko sinulla jokin ongelma? Kuten sellainen ettei voi tajuta jonkun tarkoittavan oikeasti hyvää? Vai oliko se juuri siksi niiin booooring? :)

En oo ihan varma, onko tää provo vai ei, mutta tulin silti hyvälle tuulelle. :D Uusi tunne täällä av:lla ollessa, hämmentävää.

Metsäretki :D siis kävitte ihan vaan kävelemässä metsässä eikö? Aikamoinen saavutus.

Päiväkoti on aivopessyt kaikki luulemaan että metsäretki on joku huippujuttu...

Vierailija kirjoitti:

Metsäretki :D siis kävitte ihan vaan kävelemässä metsässä eikö? Aikamoinen saavutus.

Päiväkoti on aivopessyt kaikki luulemaan että metsäretki on joku huippujuttu...

Metsäretki on huippujuttu. Olen käynyt metsäretkillä ennen lasten saamista ja lapseni eivät ole olleet päivääkään päiväkodissa. :)

Kuulostaa helvetin tylsältä viettää aina vaan aikaa lasten kanssa.

Joo, kivalta kuulostaa. Niin se arki on hauskaa, kun oikein asennoituu.

Me nukuttiin - mies, minä ja meidän kaksi teiniä - yhteentoista. Tein meille tukevan aamiaisen. Arkena syödään kevyesti, mutta tänään pekonia, kokkelia, leipää ja tuoremehua.

Lähdettiin kaupungille, käytiin ostamassa vanhimmalle taidetarvikkeita ja käytiin katsomassa Taidehallin näyttely. Käytiin kahvilla, ja minä ja esikoistytär käväistiin vielä meikkiostoksilla Sokoksessa.

Kun palattiin kotiin, mies kävi pyörälenkillä ja minä kaupassa. Tein punajuuri-aurajuustopaistoksen uuniin, panin saunan lämpiämään. Kohta käydään saunassa kaikki, sitten mies saa tehdä lampaankyljyksiä. Juodaan punaviiniä ja syödään hyvin. Päälle kahvit ja calvadokset. Katsotaan illalla yhdessä Syrjäisen maan uusi jakso.

Ei siis kummallista ohjelmaa, mutta hauskaa oleilua.

Aapeen kertomuksestahan todellisuutta ja tapahtunutta oli vain ruokailuun asti. Metsäretki, sienipiirakka, iltapuuhat, lasten kiltisti nukkumaan käynti ja miehen kanssa sohvalla kölliminen toiveajattelua. :) Onhan se mahdollista, että kaikki meni aapeen käsikirjoituksen mukaan, meidän perheessä ei olisi mennyt! :D

Vierailija kirjoitti:

Isoin on vielä niin pieni, 7v ettei vielä oikein yökylä hommia ole puolin eikä toisin.

Olen ihminen, joka saa suurta tyydytystä kun saan hoidettua hommat hyvin, olla siis ahkera ja mukava ihminen. Ja se ilo minkä saat kun tekee toisille hyvää!

ja tottakai meilläkin on kinattu tänään, ja pari kertaa olen joutunut korottaa ääntäni, mutta sehän on normaalia elämää! en kokenut aiheelliseksi mainita siitä siksi :)

Mies on yksityisyrittäjä, hän on lauantaitkin töissä, ja vielä joskus sunnuntaisinkin, olen melko lailla ollut kuin yh, mut sen tiesin lähtiessäni niin ei ole haitannut.

Ja kyllä! joskus pitää myös saada kehuja/kehua itseään :) ei tämä arki rullaa itsestään hienosti, se on vaatinut multa aikamoista halua olla tälläinen, opettelua, totuttelua.

 Ja ymmärtäminen, että ei tämä jatku ikuisuutta (pikkulapsi arki) liiankin vähän, auttaa jaksamaan ja tekemään tästä hetkestä erityisen, koska joskus näitä aikoja ei tule enään koskaan. Ap

Kaikki tätä lukevat vanhemmat,lukekaa tarkasti,ajatuksella tuo viisas lause"koska joskus näitä aikoja ei tule enää koskaan" Ihanaa,että tämä äiti on ymmärtänyt tämän ajoissa. Itsellä ikävä rakkaiden lasteni lapsuusaikaa. Niin ohikiitävää:(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoin on vielä niin pieni, 7v ettei vielä oikein yökylä hommia ole puolin eikä toisin.

Olen ihminen, joka saa suurta tyydytystä kun saan hoidettua hommat hyvin, olla siis ahkera ja mukava ihminen. Ja se ilo minkä saat kun tekee toisille hyvää!

ja tottakai meilläkin on kinattu tänään, ja pari kertaa olen joutunut korottaa ääntäni, mutta sehän on normaalia elämää! en kokenut aiheelliseksi mainita siitä siksi :)

Mies on yksityisyrittäjä, hän on lauantaitkin töissä, ja vielä joskus sunnuntaisinkin, olen melko lailla ollut kuin yh, mut sen tiesin lähtiessäni niin ei ole haitannut.

Ja kyllä! joskus pitää myös saada kehuja/kehua itseään :) ei tämä arki rullaa itsestään hienosti, se on vaatinut multa aikamoista halua olla tälläinen, opettelua, totuttelua.

 Ja ymmärtäminen, että ei tämä jatku ikuisuutta (pikkulapsi arki) liiankin vähän, auttaa jaksamaan ja tekemään tästä hetkestä erityisen, koska joskus näitä aikoja ei tule enään koskaan. Ap

Kaikki tätä lukevat vanhemmat,lukekaa tarkasti,ajatuksella tuo viisas lause"koska joskus näitä aikoja ei tule enää koskaan" Ihanaa,että tämä äiti on ymmärtänyt tämän ajoissa. Itsellä ikävä rakkaiden lasteni lapsuusaikaa. Niin ohikiitävää:(

Mä luin ja on ikävä aikoja kun lapset oli pieniä. Nyt teini-ikäisiä. Ovat vain tietokoneella ja mihinkään ei saa mukaan. Rahatkin nyt tiukilla.

Sairastuin masennukseen kun lapset oli pieniä. Oli liikaa kaikkea, ei ollut normaalia arkea vaan oli talonrakennus, mies paljon poissa, yksinäisyyttä ja kontaktien puuttumista. Olin vieraassa kaupungissa. Kaikki kaatui päälle. Tunnen edelleen syyllisyyttä siitä. En saa aikaa taaksepäin. :(

Vierailija kirjoitti:

Surullista mitä tuollainen perhemalli opettaa pienille pojillesi, jos lapsesi ovat poikia.

Tai sitten pojat oppivat tuosta, että haluavat itse olla erilaisia isiä tulevaisuudessa. Haluavat olla läsnä. Vaikka ei lapsia saisikaan tai halua, niin voivat silti haluta olla kumppanilleen läsnä ja jättää aikaa muullekin kuin työnteolle juurikin oman isänsä mallin takia.

Sun elämä kuulostaa ahdistavalta, ap. Mun mielenterveys ei kestäisi tuollaista jatkuvaa suunnittelua, puuhastelua ja hötkyilyä joka suuntaan.

T. Lapseton

Vierailija kirjoitti:

.... saivat lapset syödä herkku aamiaisen. Lapsen kaveri tuli ja pelattiin pelejä. Äsken ulkoiltiin, olin eilen keksinyt todella kivaa tekemistä, joten meillä oli tosi hauskaa! vauvan laitoin äsken nukkumaan.

Ja nyt leivotaan isompien kaa pullaa, saivat itse päättää mitä haluavat :) Samalla teen lasten lempiruokaa, lihapullia, muussia ja salaattia.

Syönnin jälkeen ja kun vauva on herännyt, lähdetään metsäretkelle, ihastellaan syksyä ja samalla opeten luonnosta asioita, kerätään sieniä, ja ajattelin vielä leipoa sienipiirakan, jonka vieras lapsi saa viedä äitinsä kanssa kotiin ja herkutella illalla.

Ompa hyvä olla! kun asiat sujuu ja kaikilla on kivaa :) illalla sitten omien kanssa puuhaillaan omia juttuja, saunotaan, ollaan lähekkäin, syödään katsotaa hyviä ohjelmia. Lapset käy touhukkaan päivän jälkeen kiltisti aikaisin nukkumaan ja me miehen kanssa saadaan rauhassa ilta kölliä kahdestaan.

Ihana päivä.

(muita lukematta)

Hieno suunnitelma ja toivottavasti se toteutuikin. Koko meiningistä tulee mieleen Sound of Music ja Julie Andrews. :D

Lämmität uunin ja leivot kolme kertaa päivässä? Ihan oikeastiko?

Täytyy tunnustaa, että kun sienipiirakka, kaveri ja äitinsä olisivat poistuneet, minä olisin valahtanut rättinä sohvalle. Laatuaikaa lasten ja miehen kanssa olisi säestänyt mun hiljainen kuorsaukseni.

Koska istahdit, joit kupin kahvia, luit lehden, imetit, söit itse? Olisit nyt edes lihamureketta laittanut, ettei olisi tarvinnut vielä lihapullia pyörittää tuon pullien ja muun pyörityksen lomassa. 

En ole katkera. Omat lapset ovat jo isoja ja meillä eri meiningit, hyviä nekin. Joskus jopa ihania. :)

Vierailija kirjoitti:

Joo, kivalta kuulostaa. Niin se arki on hauskaa, kun oikein asennoituu.

Me nukuttiin - mies, minä ja meidän kaksi teiniä - yhteentoista. Tein meille tukevan aamiaisen. Arkena syödään kevyesti, mutta tänään pekonia, kokkelia, leipää ja tuoremehua.

Lähdettiin kaupungille, käytiin ostamassa vanhimmalle taidetarvikkeita ja käytiin katsomassa Taidehallin näyttely. Käytiin kahvilla, ja minä ja esikoistytär käväistiin vielä meikkiostoksilla Sokoksessa.

Kun palattiin kotiin, mies kävi pyörälenkillä ja minä kaupassa. Tein punajuuri-aurajuustopaistoksen uuniin, panin saunan lämpiämään. Kohta käydään saunassa kaikki, sitten mies saa tehdä lampaankyljyksiä. Juodaan punaviiniä ja syödään hyvin. Päälle kahvit ja calvadokset. Katsotaan illalla yhdessä Syrjäisen maan uusi jakso.

Ei siis kummallista ohjelmaa, mutta hauskaa oleilua.

Jei! Kuulostaa tutulta!

Eikö ole ihanaa kun lapset on jo teinejä, ja harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita  voi jakaa uudella tavalla? Meillä kaksi poikaa ja tyttö. Tytön kanssa käydään myös viettämässä laatu-aikaa kahdestaan, eli kahviloissa puhumassa "asioista". 

Vielä ei ole tullut vastaan ikävaihetta, jonka aikana lasten kanssa olisi ollut tylsää. Vaikeuksia ja riitoja ja huolta ja ties mitä, mutta ei koskaan tylsää. Lapset ovat olleet koko ikänsä nastoja ja kiinnostavia ihmisiä.