Sipilän piti leikata velkaantumista 1,5 miljardia. Pitääkin ottaa miljardi lisää.

Vierailija kirjoitti:

Velkaantuminen loppuu 2021. Kyllä loppuu, Juha sanoi niin.

LOL

Vierailija kirjoitti:

Lapsillamme riittää maksamista, kun me juhlitaan yli varojemme.

"Me" juhlitaan? EU:n jäsenmaksu 1,15 miljardia, kehitysapu 800 miljoonaa ja pakolaiskriisin hoito 1,5 miljardia. Yhteensä näistä tulee melkein sen verran kun otetaan uutta lainaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräällä palstalla oli seuraava kommenti, jonka kopion tähän. se kertoo mielestäni kaiken oleellisen:

Ihmisten perusturvallisuutta kaupataan yksityisille rahastusautomaatiksi. Parissa vuodessa Sipilä on muuttanut kansalaisten, ihmisten yhteiskunnan yksityisten yritysten omaisuudeksi, jossa ihmiset ovat vain raaka-ainetta – kuten puut, joita kaadetaan ja joista revitään voitto irti niin kuin parhaiten kyetään. Tämä varmaan sopii insinöörille: ihmiset tai valtio eivät ole koneita kummempia, joten älkää kitiskö vaan toimikaa kuten tahdon. Jos ette toimi, olette kelvottomia ja joudatte romukoppaan.

No tämähän on uusliberalistisen ihmisvihaideologian kovinta ydintä. Kaikki asiat nähdään sen läpi miten niistä voidaan niistää voittoa.

Toisaalta raha ja materiahan se muidenkin keskustelussa pääosassa on. Kuka saa mitäkin ja kuinka paljon. Siitä on aina kyse.

Ymmärrän, että rahan tavoittelun valinneet ihmiset puhuvat rahasta. Johtajat, pankkimiehet ja lääkärit sun muut, jotka rahan ja statuksen tielle ovat halunneet. Ironista kyllä, muun muassa sairaanhoitajat ovat olleet ehkä vielä kovaäänisempiä rahan vaatijia! Liksa yli kolme tonnia keskimäärin heillä, joten kyse ei ole vähäosaisuudesta tai siitä, että ei saisi ihmisarvoista toimeentuloa.

Samaa ahneutta se kaikilla on.

Ei minusta ole ahneutta se, että työtön odottaa löytävänsä työn, jolla voi itse elättää itsensä ja mahdollisen perheensä.  Sinä vähän nyt sorruit siihen, mitä päättäjämme toivoatkin; kanslaiset kansalaisia vastaan. Se on huono tie.

Viittasinkin siihen sairaanhoitajaesimerkissä, että toimeentulo on tietenkin saatava. Ei kukaan pyhällä hengellä elä, se on selvä.

Lähinnä ihmetyttää se, että miksi raha on aina kaikki kaikessa. Esimerkiksi eriarvoistuminen tarkoittaa keskustelussa miltei aina raha-asioita. Ja tuloerot ovat kauhea asia, koska jollain on enemmän rahaa kuin toisella. Mitä väliä?

Eriarvoistumisesta puhutaan paljon. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Rahalla ja varallisuudellako ihmisen arvo joidenkin mielestä mitataan?

Ihmisarvoa ei noin filosofisessa mielessä mitata rahalla. vaan aivan muilla tekijöillä. Valitettavasti eriarvoistuminen tarkoittaa sekä tulojen että mahdollisuuksien eriarvoistumista.

Suomen tuloerot ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin EU-maista (OECD 2015). Ne olisivat kasvaneet vielä enemmän, ellei lähtökohtana olisi ollut maailman pienimmät tuloerot (OECD 1996).

OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %. Se on hurja määrä, tuolla talouskasvulla meillä ei olisi ollut mitään hätää eikä velkaantumista.

Tutkimus, josta vallitsee varsin laaja erimielisyys. Mutta sopiihan se monien agendaan, toisin kuin laaja kokoelma päinvastaisia havaintoja.

Mutta miten se eriarvoistuminen toimii? iPhone 7 jää kauppaan?

Tilastokeskuksen käsitys on yhteneväinen OECD:n kanssa...

Pitääkö sinulle oikein rautalangasta vääntää eriarvoisuuden seurauksia? Etkö osaa itse ajatella?

Erarvoistuminen lisää köyhyyden ylisukupolvisuutta vähentäen mahdollisuuksia. Lapsiköyhyys on Suomessa lisääntynyt huolestuvasti.

MLL:

Köyhyys vaikuttaa Iivosen mukaan lapsen ja perheen arkeen merkittävästi. Se aiheuttaa häpeää ja vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.

– Köyhyys heikentää lapsen mahdollisuuksia elää samanlaista elämää kuin ikätoverinsa. Hänellä ei ole esimerkiksi samanlaisia vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia kuin ikätovereillaan, Iivonen muistuttaa.

– Kuluttamisen merkitys sosiaalisiin ryhmiin kiinnittymisessä on kasvanut, joten köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuutta ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä.

Iivosesta onkin tärkeä tiedostaa, etteivät myöskään vanhemmuus ja sen voimavarat ole staattinen tila.

– Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat riskitekijä heidän jaksamiselle. Ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapsetkin kantavat huolta ja murhetta perheen taloudesta.

Pitkäaikainen köyhyys on Iivosen mukaan merkittävä riskitekijä ylisukupolviselle huono-osaisuudelle.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 1987 syntynyttä ikäluokkaa koskevan tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän vanhempiensa sosioekonomisen aseman, kuten koulutustason, työmarkkina-aseman ja toimeentulon, mukaan.

– Erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Peruskoulun johtava periaate on ollut ja on koulutuksellinen tasa-arvo eli se, etteivät oppilaat jakaantuisi hyvä- ja huono-osaisiin. Pyrkimyksen toteutumista on viime vuosina haitannut yhteiskunnan taloudellinen ahdinko ja ihmisten eriarvoistuminen, mitkä heijastuvat myös koulutukseen. Eriarvoistumista on astunut ruokkimaan myös se, että yhä useammat huoltajat haluavat viedä lapsensa lähikouluista kouluihin, joilla on hyvä maine.

Erityisesti koulutetut ja hyvin toimeentulevat huoltajat pyrkivät valitsemaan lapselleen paitsi tiettyjä oppisisältöjä myös tiettyjä oppilastovereita.

Kasvaneen kysynnän vuoksi useat koulut ovat puolestaan joutuneet tilanteeseen, jossa painotetuille luokille on pakko valita oppilaita soveltuvuuskokeilla, jopa äidinkielen testeillä. Vapaa kouluvalinta on näin johtanut peruskoululle vieraan valikointimekanismin syntyyn.

Useissa suurissa kaupungeissa kouluvalinnasta on tullut vastoin peruskoulun periaatetta olevaa julmaa peliä. Koulushoppailu on vienyt eriarvoistumiskierteeseen, joka ruokkii itse itseään ja jakaa koulut jyviin ja akanoihin. Se ohjaa myös opettajia hakeutumaan haluttuihin kouluihin.

Vierailija kirjoitti:

Tällä kokkareitten ihmisvihaideologialla on talouteen negatiivisesti vaikuttava. Siinäpä se kampaajaulla on ihmeissään kun saa laittaa lapun luukulle Ihmiset kuluttavat rahansa vain ruokaan, vuokraan ja sähköön (koska muuhun ei ole varaa).

Kokoomus ei todellakaan ole ihmisvihapuolue vaan ajaa nimenomaan yrittämistä ja työntekoa tähän maahan. Vasemmistovihreät ovat tuhoamassa tätä maata ottamalla kymmeniä tai satoja miljardeja velkaa, verotamalla ihmiset ja yritykset kuoliaaksi ja jakamalla rahat kannattajilleen. Perustaisit sinä vihakiihottaja itse yrityksen ja palkkaisit vaikka kymmenen kaveriasi töihin loisimisen sijaan. Olet varmaan koko elämäsi elänyt tekemättä mitään hyödyllistä. Olet kyllä yksi peräreikä kun kirjoitat tuollaista paskaa. Sinunlaisesi pitäisi karkottaa tästä maasta niin tämä maa voisi paljon paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Tällä kokkareitten ihmisvihaideologialla on talouteen negatiivisesti vaikuttava. Siinäpä se kampaajaulla on ihmeissään kun saa laittaa lapun luukulle Ihmiset kuluttavat rahansa vain ruokaan, vuokraan ja sähköön (koska muuhun ei ole varaa).

Mene sinä mielisairas ihmisvihaaja hirteen niin teet palveluksen itsellesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosissaanko te ihmiset luulette, että valtion edelleen jatkuva velkaantuminen johtuu siitä, että nyt on aivan minimaalisia leikkauksia tehty kohdistuen siihen porukkaan, joka on myös suurin kuluerä. Totuushan on juurikin päinvastainen. Velkaantuminen johtuu siitä, että Sipilällä ja kumppaneilla ei ole ollut kovista puheista huolimatta rohkeutta toteuttaa oikeastaan mitään uudistuksia ja kaikki todelliset leikkaukset ovat jääneet pöydälle ja on jatkettu Kataisen popularisoimalla fantsuttelu & juustohöyläily linjalla, josta koomisimpia esimerkkejä on tämä nopeussakko kikkailu valtion talouden korjaamiseksi, kun ei uskalleta todellisiin menoeriin edelleenkään kajota. Voi tulla aikamoinen heureka hetki monelle tulevien leikkausten osalta, kun ymmärrätte, että Sipilän SOTE:n neljän miljardin säästöpuheet eivät pohjaudu mihinkään konkreettiseen ja ruvetaan miettimään, että mistähän sitä sen neljä miljardia sitten taikoisi.

Ei voi leikata oikein enää muusta kuin rikkailta, mutta sieltä ei ikinä leikata senttiäkään, enemmin vaikka velkaannutaan kahta kauheammin.

Miten voit leikata rikkailta kun valtio ei niille mitään annakkaan?

Eihän valtio ole tehnyt mitään leikkauksia. Samanlainen sosiaalitukijärjestelmä täällä edelleen.

Rikkaat saavat mm. koulutuksen, maataloustuen, lapsilisät, kotihoidon tuen, äitiyspäivärahan, ansiosidonnaisen, työttömyyskorvauksen, eläkkeen, sairauspäivärahaa, opintolainan, asuntolainavähennyksen, kotitalousvähennyksen, lapsivähennyksen, matkavähennyksen, edullisen terveydenhoidon, lääkekorvaukset jne.

Niin kuin kaikki muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräällä palstalla oli seuraava kommenti, jonka kopion tähän. se kertoo mielestäni kaiken oleellisen:

Ihmisten perusturvallisuutta kaupataan yksityisille rahastusautomaatiksi. Parissa vuodessa Sipilä on muuttanut kansalaisten, ihmisten yhteiskunnan yksityisten yritysten omaisuudeksi, jossa ihmiset ovat vain raaka-ainetta – kuten puut, joita kaadetaan ja joista revitään voitto irti niin kuin parhaiten kyetään. Tämä varmaan sopii insinöörille: ihmiset tai valtio eivät ole koneita kummempia, joten älkää kitiskö vaan toimikaa kuten tahdon. Jos ette toimi, olette kelvottomia ja joudatte romukoppaan.

No tämähän on uusliberalistisen ihmisvihaideologian kovinta ydintä. Kaikki asiat nähdään sen läpi miten niistä voidaan niistää voittoa.

Toisaalta raha ja materiahan se muidenkin keskustelussa pääosassa on. Kuka saa mitäkin ja kuinka paljon. Siitä on aina kyse.

Ymmärrän, että rahan tavoittelun valinneet ihmiset puhuvat rahasta. Johtajat, pankkimiehet ja lääkärit sun muut, jotka rahan ja statuksen tielle ovat halunneet. Ironista kyllä, muun muassa sairaanhoitajat ovat olleet ehkä vielä kovaäänisempiä rahan vaatijia! Liksa yli kolme tonnia keskimäärin heillä, joten kyse ei ole vähäosaisuudesta tai siitä, että ei saisi ihmisarvoista toimeentuloa.

Samaa ahneutta se kaikilla on.

Ei minusta ole ahneutta se, että työtön odottaa löytävänsä työn, jolla voi itse elättää itsensä ja mahdollisen perheensä.  Sinä vähän nyt sorruit siihen, mitä päättäjämme toivoatkin; kanslaiset kansalaisia vastaan. Se on huono tie.

Viittasinkin siihen sairaanhoitajaesimerkissä, että toimeentulo on tietenkin saatava. Ei kukaan pyhällä hengellä elä, se on selvä.

Lähinnä ihmetyttää se, että miksi raha on aina kaikki kaikessa. Esimerkiksi eriarvoistuminen tarkoittaa keskustelussa miltei aina raha-asioita. Ja tuloerot ovat kauhea asia, koska jollain on enemmän rahaa kuin toisella. Mitä väliä?

Eriarvoistumisesta puhutaan paljon. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Rahalla ja varallisuudellako ihmisen arvo joidenkin mielestä mitataan?

Ihmisarvoa ei noin filosofisessa mielessä mitata rahalla. vaan aivan muilla tekijöillä. Valitettavasti eriarvoistuminen tarkoittaa sekä tulojen että mahdollisuuksien eriarvoistumista.

Suomen tuloerot ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin EU-maista (OECD 2015). Ne olisivat kasvaneet vielä enemmän, ellei lähtökohtana olisi ollut maailman pienimmät tuloerot (OECD 1996).

OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %. Se on hurja määrä, tuolla talouskasvulla meillä ei olisi ollut mitään hätää eikä velkaantumista.

Tutkimus, josta vallitsee varsin laaja erimielisyys. Mutta sopiihan se monien agendaan, toisin kuin laaja kokoelma päinvastaisia havaintoja.

Mutta miten se eriarvoistuminen toimii? iPhone 7 jää kauppaan?

Tilastokeskuksen käsitys on yhteneväinen OECD:n kanssa...

Pitääkö sinulle oikein rautalangasta vääntää eriarvoisuuden seurauksia? Etkö osaa itse ajatella?

Erarvoistuminen lisää köyhyyden ylisukupolvisuutta vähentäen mahdollisuuksia. Lapsiköyhyys on Suomessa lisääntynyt huolestuvasti.

MLL:

Köyhyys vaikuttaa Iivosen mukaan lapsen ja perheen arkeen merkittävästi. Se aiheuttaa häpeää ja vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.

– Köyhyys heikentää lapsen mahdollisuuksia elää samanlaista elämää kuin ikätoverinsa. Hänellä ei ole esimerkiksi samanlaisia vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia kuin ikätovereillaan, Iivonen muistuttaa.

– Kuluttamisen merkitys sosiaalisiin ryhmiin kiinnittymisessä on kasvanut, joten köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuutta ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä.

Iivosesta onkin tärkeä tiedostaa, etteivät myöskään vanhemmuus ja sen voimavarat ole staattinen tila.

– Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat riskitekijä heidän jaksamiselle. Ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapsetkin kantavat huolta ja murhetta perheen taloudesta.

Pitkäaikainen köyhyys on Iivosen mukaan merkittävä riskitekijä ylisukupolviselle huono-osaisuudelle.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 1987 syntynyttä ikäluokkaa koskevan tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän vanhempiensa sosioekonomisen aseman, kuten koulutustason, työmarkkina-aseman ja toimeentulon, mukaan.

– Erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Peruskoulun johtava periaate on ollut ja on koulutuksellinen tasa-arvo eli se, etteivät oppilaat jakaantuisi hyvä- ja huono-osaisiin. Pyrkimyksen toteutumista on viime vuosina haitannut yhteiskunnan taloudellinen ahdinko ja ihmisten eriarvoistuminen, mitkä heijastuvat myös koulutukseen. Eriarvoistumista on astunut ruokkimaan myös se, että yhä useammat huoltajat haluavat viedä lapsensa lähikouluista kouluihin, joilla on hyvä maine.

Erityisesti koulutetut ja hyvin toimeentulevat huoltajat pyrkivät valitsemaan lapselleen paitsi tiettyjä oppisisältöjä myös tiettyjä oppilastovereita.

Kasvaneen kysynnän vuoksi useat koulut ovat puolestaan joutuneet tilanteeseen, jossa painotetuille luokille on pakko valita oppilaita soveltuvuuskokeilla, jopa äidinkielen testeillä. Vapaa kouluvalinta on näin johtanut peruskoululle vieraan valikointimekanismin syntyyn.

Useissa suurissa kaupungeissa kouluvalinnasta on tullut vastoin peruskoulun periaatetta olevaa julmaa peliä. Koulushoppailu on vienyt eriarvoistumiskierteeseen, joka ruokkii itse itseään ja jakaa koulut jyviin ja akanoihin. Se ohjaa myös opettajia hakeutumaan haluttuihin kouluihin.

Sitä kutustaan vapaaksi tahdoksi ja vapaaksi maaksi. Jokainen saa päättää missä asuu ja mihin haluaa lapsensa laittaa opiskelemaan.

MIksi köyhtä edes tekee niitä lapsia? Eikö ensiksi pitäisi laittaa oma elämä kuntoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräällä palstalla oli seuraava kommenti, jonka kopion tähän. se kertoo mielestäni kaiken oleellisen:

Ihmisten perusturvallisuutta kaupataan yksityisille rahastusautomaatiksi. Parissa vuodessa Sipilä on muuttanut kansalaisten, ihmisten yhteiskunnan yksityisten yritysten omaisuudeksi, jossa ihmiset ovat vain raaka-ainetta – kuten puut, joita kaadetaan ja joista revitään voitto irti niin kuin parhaiten kyetään. Tämä varmaan sopii insinöörille: ihmiset tai valtio eivät ole koneita kummempia, joten älkää kitiskö vaan toimikaa kuten tahdon. Jos ette toimi, olette kelvottomia ja joudatte romukoppaan.

No tämähän on uusliberalistisen ihmisvihaideologian kovinta ydintä. Kaikki asiat nähdään sen läpi miten niistä voidaan niistää voittoa.

Toisaalta raha ja materiahan se muidenkin keskustelussa pääosassa on. Kuka saa mitäkin ja kuinka paljon. Siitä on aina kyse.

Ymmärrän, että rahan tavoittelun valinneet ihmiset puhuvat rahasta. Johtajat, pankkimiehet ja lääkärit sun muut, jotka rahan ja statuksen tielle ovat halunneet. Ironista kyllä, muun muassa sairaanhoitajat ovat olleet ehkä vielä kovaäänisempiä rahan vaatijia! Liksa yli kolme tonnia keskimäärin heillä, joten kyse ei ole vähäosaisuudesta tai siitä, että ei saisi ihmisarvoista toimeentuloa.

Samaa ahneutta se kaikilla on.

Ei minusta ole ahneutta se, että työtön odottaa löytävänsä työn, jolla voi itse elättää itsensä ja mahdollisen perheensä.  Sinä vähän nyt sorruit siihen, mitä päättäjämme toivoatkin; kanslaiset kansalaisia vastaan. Se on huono tie.

Viittasinkin siihen sairaanhoitajaesimerkissä, että toimeentulo on tietenkin saatava. Ei kukaan pyhällä hengellä elä, se on selvä.

Lähinnä ihmetyttää se, että miksi raha on aina kaikki kaikessa. Esimerkiksi eriarvoistuminen tarkoittaa keskustelussa miltei aina raha-asioita. Ja tuloerot ovat kauhea asia, koska jollain on enemmän rahaa kuin toisella. Mitä väliä?

Eriarvoistumisesta puhutaan paljon. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Rahalla ja varallisuudellako ihmisen arvo joidenkin mielestä mitataan?

Ihmisarvoa ei noin filosofisessa mielessä mitata rahalla. vaan aivan muilla tekijöillä. Valitettavasti eriarvoistuminen tarkoittaa sekä tulojen että mahdollisuuksien eriarvoistumista.

Suomen tuloerot ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin EU-maista (OECD 2015). Ne olisivat kasvaneet vielä enemmän, ellei lähtökohtana olisi ollut maailman pienimmät tuloerot (OECD 1996).

OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %. Se on hurja määrä, tuolla talouskasvulla meillä ei olisi ollut mitään hätää eikä velkaantumista.

Tutkimus, josta vallitsee varsin laaja erimielisyys. Mutta sopiihan se monien agendaan, toisin kuin laaja kokoelma päinvastaisia havaintoja.

Mutta miten se eriarvoistuminen toimii? iPhone 7 jää kauppaan?

Tilastokeskuksen käsitys on yhteneväinen OECD:n kanssa...

Pitääkö sinulle oikein rautalangasta vääntää eriarvoisuuden seurauksia? Etkö osaa itse ajatella?

Erarvoistuminen lisää köyhyyden ylisukupolvisuutta vähentäen mahdollisuuksia. Lapsiköyhyys on Suomessa lisääntynyt huolestuvasti.

MLL:

Köyhyys vaikuttaa Iivosen mukaan lapsen ja perheen arkeen merkittävästi. Se aiheuttaa häpeää ja vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.

– Köyhyys heikentää lapsen mahdollisuuksia elää samanlaista elämää kuin ikätoverinsa. Hänellä ei ole esimerkiksi samanlaisia vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia kuin ikätovereillaan, Iivonen muistuttaa.

– Kuluttamisen merkitys sosiaalisiin ryhmiin kiinnittymisessä on kasvanut, joten köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuutta ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä.

Iivosesta onkin tärkeä tiedostaa, etteivät myöskään vanhemmuus ja sen voimavarat ole staattinen tila.

– Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat riskitekijä heidän jaksamiselle. Ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapsetkin kantavat huolta ja murhetta perheen taloudesta.

Pitkäaikainen köyhyys on Iivosen mukaan merkittävä riskitekijä ylisukupolviselle huono-osaisuudelle.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 1987 syntynyttä ikäluokkaa koskevan tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän vanhempiensa sosioekonomisen aseman, kuten koulutustason, työmarkkina-aseman ja toimeentulon, mukaan.

– Erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Peruskoulun johtava periaate on ollut ja on koulutuksellinen tasa-arvo eli se, etteivät oppilaat jakaantuisi hyvä- ja huono-osaisiin. Pyrkimyksen toteutumista on viime vuosina haitannut yhteiskunnan taloudellinen ahdinko ja ihmisten eriarvoistuminen, mitkä heijastuvat myös koulutukseen. Eriarvoistumista on astunut ruokkimaan myös se, että yhä useammat huoltajat haluavat viedä lapsensa lähikouluista kouluihin, joilla on hyvä maine.

Erityisesti koulutetut ja hyvin toimeentulevat huoltajat pyrkivät valitsemaan lapselleen paitsi tiettyjä oppisisältöjä myös tiettyjä oppilastovereita.

Kasvaneen kysynnän vuoksi useat koulut ovat puolestaan joutuneet tilanteeseen, jossa painotetuille luokille on pakko valita oppilaita soveltuvuuskokeilla, jopa äidinkielen testeillä. Vapaa kouluvalinta on näin johtanut peruskoululle vieraan valikointimekanismin syntyyn.

Useissa suurissa kaupungeissa kouluvalinnasta on tullut vastoin peruskoulun periaatetta olevaa julmaa peliä. Koulushoppailu on vienyt eriarvoistumiskierteeseen, joka ruokkii itse itseään ja jakaa koulut jyviin ja akanoihin. Se ohjaa myös opettajia hakeutumaan haluttuihin kouluihin.

Sitä kutustaan vapaaksi tahdoksi ja vapaaksi maaksi. Jokainen saa päättää missä asuu ja mihin haluaa lapsensa laittaa opiskelemaan.

MIksi köyhtä edes tekee niitä lapsia? Eikö ensiksi pitäisi laittaa oma elämä kuntoon?

Kannattaa sitten olla hiljaa syntyvyyden laskusta, kun vihdoin on älytty jättää lisääntymättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

500 tuhatta työtöntä. Näistä valtaosa on sellaisia, ettei heillä ole kykyä tehdä työtä, jonka arvo vapailla markkinoilla olisi riittävä siinä mielessä, että sivukulujen, verojen, katteen ja muiden kustannusten jälkeen jäisi säällinen summa käteen. Nyt heitä pidetään työttömänä ja sataprosenttisena kulueränä ilman, että työpanoksesta on kenellekään hyötyä.

Kysehän ei ole siitä, etteikö täällä olisi työtä. Itsekin käyttäisin oikein mielelläni mm. siivous-, räätäli- ja pesulapalveluita, mutta verokiilan jälkeen minulla ei juurikaan ole varaa tai halua niin tehdä.

Mahdollista on siis:

- vähentää työn verotusta, jolloin ostajan palkasta jää enemmän käteen (varaa ostaa enemmän) ja vastaavasti myyjän työntekijälle jää enemmän käteen (varaa myydä halvemmalla)

- antaa tukea matalapalkkatöihin. On se halvempaa kuin maksaa 100 % työttömyyskorvauksena

- alentaa työttömyyskorvausta ja minimipalkkaa, jolloin suostutaan töihin pienemmällä korvauksella

Poliittisesta aatteesta riippunee, mikä vaihtoehto on paras.

Työttömien työelämätaitoja ja osaamista voisivat yrityksetkin parantaa. Silti esim. oppisopikuskoulutus ei suomalaisia yrityksiä kiinnosta. En mitenkään usko, että Nokialta poispotkitun insinöörin tietotaito ei olisi riittävä minkä tahansa yrityksen tarpeisiin. Jos ihmisellä on koulutus, joka sivuaa alaa, on hänen osaamisensa päivittäminen hyvin helppoa. Siihen ei yrityksillä ole halukkuutta, valitetetaan vain kohtaanto-ongelmaa.  Täysin tekaistu juttu.

Miksi yritykset eivät palkkaisi työntekijää, joka tuottaisi yritykselle voittoa? Ahne porvari ei haluakaan rahaa, joten on "tekaissut" tällaisen jutun, että eipä oteta Noksu-inssiä töihin. Tuota...

Juuri niin. Kyse on siitä, että investointeja pantataan, koska odotetaan palkkojen alenemista. Pian suma purkautuu, ei yritys voi ikuisuuksia odotella, koska samalla vaarannetaan yrityksen tulevaisuus. Siksi hallituksella oli niin kova kiire asioidensa kansaa, mutta onneksi ay-liike pisti kampoihin.

Suomi ei nouse tekemällä meistä halpatyövoiman maata.

Kerropa muuten, mitä oikeisto on tehnyt suurimman työllistäjän, eli pk-sektorin hyväksi? Joko pk-sektori saa edullista rahoituslainaa?  Niinpä, ei saa, pk-yritykset joutuvat maksamaan rahoituksestaan huomattavasti enemmän kuin suuret yritykset, joiden toimintaedellytyksien parantaminen on ollut oikeistohallitusten pääagensa, siitäkin huolimatta, että ne eivät edes maksa verojaan täysimääräisinä, kuten tekee suurin osa pk-sektorin yrityksisistä.

Taidat olla mennyt miinaan yrittäjänä sinäkin antaessasi äänesi politiikallle, joka paranna sinun ja kumppaniesi toimintaedellytyksiä mitenkään:D

Vastaan vaikka en kirjoittanut kahta edellistä viestiä. Yrityksen voiton verotusta eli yhteisöveroa on kevennetty. Nollatuntityö eli työvoiman vuokraus on mahdollista. Tulossa on ilmeisesti yritykselle vanhempainvapaista jonkinlainen tukipaketti. Jotain on siis tehty mutta ei riittävästi. 

Pk-yritykset käsittääkseni haluaisivat arvonlisäverovapauden nostamista vaikka 50000 euroon saakka vuodessa mikä on yleinen eurooppalainen taso. Toiveissa olisi päästä helpommin eroon tuottamattomasta ja/tai jatkuvasti sairaasta työntekijästä kun yksi saikuttaja voi ajaa firman pahimmillaan konkurssiin. 

Pk-yritykset ovat vastuussa uusista työpaikoista kun suuret yritykset eivät juuri palkkaa lisää väkeä automaation vuoksi tai ne sijoittavat ulkomaille ja julkinen sektori on kovassa kustannuspaineessa. Nykymenon jatkuessa palkkatyö käy harvinaiseksi ja ainoa keino päästä työmarkkinoille on vuokratyö  tai toimiminen yksityisyrittäjänä, 

Yksinyrittäjistä joka neljäs elää köyhyysrajan alapuolella. Hallitus ei ole mitenkään edes yrittänyt helpottaa yksinyrittämistä, mutta kaikin keinoin usuttaa ihmisiä siihen. Laittaisivat edes yksiyrittäjän sosiaaliturvan kuntoon, niin kenties useampi uskaltaisi lähteä yrittämään.

Kyllä tässä touhussa on niin selvät uusliberaalit suuntaviivat, että oikein hirvittää. Eniten hirvittää se, että osa palkansaajist aon niin hölmöjä, että vapaaehtoisesti antavat äänensä politiikalle, jonka ianoa tarkoitus on köyhdyttää heitäkin.

Yrittäjä maksaa ITSE sosiaaliturvansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräällä palstalla oli seuraava kommenti, jonka kopion tähän. se kertoo mielestäni kaiken oleellisen:

Ihmisten perusturvallisuutta kaupataan yksityisille rahastusautomaatiksi. Parissa vuodessa Sipilä on muuttanut kansalaisten, ihmisten yhteiskunnan yksityisten yritysten omaisuudeksi, jossa ihmiset ovat vain raaka-ainetta – kuten puut, joita kaadetaan ja joista revitään voitto irti niin kuin parhaiten kyetään. Tämä varmaan sopii insinöörille: ihmiset tai valtio eivät ole koneita kummempia, joten älkää kitiskö vaan toimikaa kuten tahdon. Jos ette toimi, olette kelvottomia ja joudatte romukoppaan.

No tämähän on uusliberalistisen ihmisvihaideologian kovinta ydintä. Kaikki asiat nähdään sen läpi miten niistä voidaan niistää voittoa.

Toisaalta raha ja materiahan se muidenkin keskustelussa pääosassa on. Kuka saa mitäkin ja kuinka paljon. Siitä on aina kyse.

Ymmärrän, että rahan tavoittelun valinneet ihmiset puhuvat rahasta. Johtajat, pankkimiehet ja lääkärit sun muut, jotka rahan ja statuksen tielle ovat halunneet. Ironista kyllä, muun muassa sairaanhoitajat ovat olleet ehkä vielä kovaäänisempiä rahan vaatijia! Liksa yli kolme tonnia keskimäärin heillä, joten kyse ei ole vähäosaisuudesta tai siitä, että ei saisi ihmisarvoista toimeentuloa.

Samaa ahneutta se kaikilla on.

Ei minusta ole ahneutta se, että työtön odottaa löytävänsä työn, jolla voi itse elättää itsensä ja mahdollisen perheensä.  Sinä vähän nyt sorruit siihen, mitä päättäjämme toivoatkin; kanslaiset kansalaisia vastaan. Se on huono tie.

Viittasinkin siihen sairaanhoitajaesimerkissä, että toimeentulo on tietenkin saatava. Ei kukaan pyhällä hengellä elä, se on selvä.

Lähinnä ihmetyttää se, että miksi raha on aina kaikki kaikessa. Esimerkiksi eriarvoistuminen tarkoittaa keskustelussa miltei aina raha-asioita. Ja tuloerot ovat kauhea asia, koska jollain on enemmän rahaa kuin toisella. Mitä väliä?

Eriarvoistumisesta puhutaan paljon. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Rahalla ja varallisuudellako ihmisen arvo joidenkin mielestä mitataan?

Ihmisarvoa ei noin filosofisessa mielessä mitata rahalla. vaan aivan muilla tekijöillä. Valitettavasti eriarvoistuminen tarkoittaa sekä tulojen että mahdollisuuksien eriarvoistumista.

Suomen tuloerot ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin EU-maista (OECD 2015). Ne olisivat kasvaneet vielä enemmän, ellei lähtökohtana olisi ollut maailman pienimmät tuloerot (OECD 1996).

OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %. Se on hurja määrä, tuolla talouskasvulla meillä ei olisi ollut mitään hätää eikä velkaantumista.

Tutkimus, josta vallitsee varsin laaja erimielisyys. Mutta sopiihan se monien agendaan, toisin kuin laaja kokoelma päinvastaisia havaintoja.

Mutta miten se eriarvoistuminen toimii? iPhone 7 jää kauppaan?

Tilastokeskuksen käsitys on yhteneväinen OECD:n kanssa...

Pitääkö sinulle oikein rautalangasta vääntää eriarvoisuuden seurauksia? Etkö osaa itse ajatella?

Erarvoistuminen lisää köyhyyden ylisukupolvisuutta vähentäen mahdollisuuksia. Lapsiköyhyys on Suomessa lisääntynyt huolestuvasti.

MLL:

Köyhyys vaikuttaa Iivosen mukaan lapsen ja perheen arkeen merkittävästi. Se aiheuttaa häpeää ja vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.

– Köyhyys heikentää lapsen mahdollisuuksia elää samanlaista elämää kuin ikätoverinsa. Hänellä ei ole esimerkiksi samanlaisia vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia kuin ikätovereillaan, Iivonen muistuttaa.

– Kuluttamisen merkitys sosiaalisiin ryhmiin kiinnittymisessä on kasvanut, joten köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuutta ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä.

Iivosesta onkin tärkeä tiedostaa, etteivät myöskään vanhemmuus ja sen voimavarat ole staattinen tila.

– Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat riskitekijä heidän jaksamiselle. Ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapsetkin kantavat huolta ja murhetta perheen taloudesta.

Pitkäaikainen köyhyys on Iivosen mukaan merkittävä riskitekijä ylisukupolviselle huono-osaisuudelle.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 1987 syntynyttä ikäluokkaa koskevan tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän vanhempiensa sosioekonomisen aseman, kuten koulutustason, työmarkkina-aseman ja toimeentulon, mukaan.

– Erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Peruskoulun johtava periaate on ollut ja on koulutuksellinen tasa-arvo eli se, etteivät oppilaat jakaantuisi hyvä- ja huono-osaisiin. Pyrkimyksen toteutumista on viime vuosina haitannut yhteiskunnan taloudellinen ahdinko ja ihmisten eriarvoistuminen, mitkä heijastuvat myös koulutukseen. Eriarvoistumista on astunut ruokkimaan myös se, että yhä useammat huoltajat haluavat viedä lapsensa lähikouluista kouluihin, joilla on hyvä maine.

Erityisesti koulutetut ja hyvin toimeentulevat huoltajat pyrkivät valitsemaan lapselleen paitsi tiettyjä oppisisältöjä myös tiettyjä oppilastovereita.

Kasvaneen kysynnän vuoksi useat koulut ovat puolestaan joutuneet tilanteeseen, jossa painotetuille luokille on pakko valita oppilaita soveltuvuuskokeilla, jopa äidinkielen testeillä. Vapaa kouluvalinta on näin johtanut peruskoululle vieraan valikointimekanismin syntyyn.

Useissa suurissa kaupungeissa kouluvalinnasta on tullut vastoin peruskoulun periaatetta olevaa julmaa peliä. Koulushoppailu on vienyt eriarvoistumiskierteeseen, joka ruokkii itse itseään ja jakaa koulut jyviin ja akanoihin. Se ohjaa myös opettajia hakeutumaan haluttuihin kouluihin.

Sitä kutustaan vapaaksi tahdoksi ja vapaaksi maaksi. Jokainen saa päättää missä asuu ja mihin haluaa lapsensa laittaa opiskelemaan.

MIksi köyhtä edes tekee niitä lapsia? Eikö ensiksi pitäisi laittaa oma elämä kuntoon?

Kannattaa sitten olla hiljaa syntyvyyden laskusta, kun vihdoin on älytty jättää lisääntymättä.

Ketä kiinnostaa syntyvyys kunhan leikataan sitä mukaan. Ongelma on vaan se että eläkeläiset haluaa samat edut vaikka maksajien määrä vähenee.