Mies aikoo erota, kun en ole valmis muuttamaan yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viestit 8, 9 ja 10 todennäköisesti ovat samalta äitimammaa vailla olevalta miesraukalta.

On ryhmä miehiä, jotka ei muuta toivokaan, kuin päästä jonkun naisen hoitoon. Ja hoito ei tarkoita tässä pelkästään seksiä. He haluavat naisen asuntoon, siistiin kotiin jossa on pesukone ja astianpesukone ja nainen joka pitää sen kodin siistinä, kerää sukat, pesee pyykit, hoitaa laskut jne jne.

Ne asettuisivat tuiki mielellään sohvallesi katsomaan teeveetäsi ja käyttämään hyväksesi jääkaappiasi ja keittiöpalveluitasi. Seurustellessa ja tapaillessa sitä joutuu esittämään ikävällä tavalla fiksua; sitten kun hynttyyt on yhdessä, on mieskin taas vapaa olemaan oma paskainen itsensä.

Pidä kuule vaan ittes naisena, älä ota isoa mammanpoikaa nurkkiisi.

Sinä olet joku katkera miehiä vihaava luuseri.

Jos AP ei kerran halua asua miehen kanssa niin sitten eroaa siitä. Helvettiäkö on miehen kanssa joka muka on niin vittumainen?

*jaxuhali* tuollaisen kestokiukun hautominen on varmaan aika raskasta. Helpottaisiko jos et  ottaisi kaikkea niin henkilökohtaisesti, kaikki keskustelut eivät pohjaa sinun kokemuksiisi.

Äijällä on rahapula ja tahtoo elämiselle maksajan.

Vierailija kirjoitti:

No ei ole kyllä rakkaudesta kyse, jos heittää tuollaisen ultimaattumin kehiin.

Entäs sitten tulevaisuudessa, uhataanko taas erolla kun asiat ei mene oman mielen mukaan?

Toisaalta jos miehellä on kova vauvakuume ja haluaisi edetä nopeasti, niin päästä etsimään elämänsä rakkautta. Sellainen tulee sinullekin eteen ajallaan. Mutta jos et ole valmis yhteenmuuttoon, niin ei siihen voi pakottaa.

Miehen mielestä on turha vitkutella, kun kerran loppuelämän suhde on tähtäimessä. Lapsia mies ei halua. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ole kyllä rakkaudesta kyse, jos heittää tuollaisen ultimaattumin kehiin.

Entäs sitten tulevaisuudessa, uhataanko taas erolla kun asiat ei mene oman mielen mukaan?

Toisaalta jos miehellä on kova vauvakuume ja haluaisi edetä nopeasti, niin päästä etsimään elämänsä rakkautta. Sellainen tulee sinullekin eteen ajallaan. Mutta jos et ole valmis yhteenmuuttoon, niin ei siihen voi pakottaa.

Miehen mielestä on turha vitkutella, kun kerran loppuelämän suhde on tähtäimessä. Lapsia mies ei halua. ap

Täysin samaa mieltä miehen kanssa. Jos sinulla ei ole sama tähtäin niin erotkaa

Vierailija kirjoitti:

Ei ole terveen merkki jos alkaa uhkailemaan.

Sanot suoraan että rakastat ja haluat olla yhdessä mutta et ole vielä valmis muuttamaan yhteen.

Tehkää joku kompromissi. Muuttakaa yhteen vaikka kun tulee 1v. seurustelua täyteen.

Jos tämä ei sovi ja yhä uhkailee erolla niin sitten ero onkin oikea ratkaisu. Ei toista voi pakottaa.

Kyllä aikuisella ihmisellä pitäisi olla sen verran järkeä että tietää mitä itse haluaa ja sitten tekee sen.

AP ei rakasta miestä eikä halua olla hänen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ole kyllä rakkaudesta kyse, jos heittää tuollaisen ultimaattumin kehiin.

Entäs sitten tulevaisuudessa, uhataanko taas erolla kun asiat ei mene oman mielen mukaan?

Toisaalta jos miehellä on kova vauvakuume ja haluaisi edetä nopeasti, niin päästä etsimään elämänsä rakkautta. Sellainen tulee sinullekin eteen ajallaan. Mutta jos et ole valmis yhteenmuuttoon, niin ei siihen voi pakottaa.

Miehen mielestä on turha vitkutella, kun kerran loppuelämän suhde on tähtäimessä. Lapsia mies ei halua. ap

Täysin samaa mieltä miehen kanssa. Jos sinulla ei ole sama tähtäin niin erotkaa

Kyllä minäkin haluan loppuelämän kestävän suhteen, ja en halua lapsia. Mutta mielestäni jos tarkoitus on olla loppuelämä yhdessä niin yhteenmuutolla ei pitäisi olla edes mitään kiirettä. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole terveen merkki jos alkaa uhkailemaan.

Sanot suoraan että rakastat ja haluat olla yhdessä mutta et ole vielä valmis muuttamaan yhteen.

Tehkää joku kompromissi. Muuttakaa yhteen vaikka kun tulee 1v. seurustelua täyteen.

Jos tämä ei sovi ja yhä uhkailee erolla niin sitten ero onkin oikea ratkaisu. Ei toista voi pakottaa.

Kyllä aikuisella ihmisellä pitäisi olla sen verran järkeä että tietää mitä itse haluaa ja sitten tekee sen.

AP ei rakasta miestä eikä halua olla hänen kanssa.

Rakastanpas ja haluan olla hänen kanssaan. En vain halua kiirehtiä turhaan. ap

Uhkailut nyt erikseen, mutta minkä ihmeen takia pitäisi odotella ja ihmetellä sen yhteenmuuttamisen kanssa? Sillähän siihen toiseen pääsee nopeimmin tutustumaan. Mitä sä hyödyt vitkastelulla?

Vierailija kirjoitti:

Uhkailut nyt erikseen, mutta minkä ihmeen takia pitäisi odotella ja ihmetellä sen yhteenmuuttamisen kanssa? Sillähän siihen toiseen pääsee nopeimmin tutustumaan. Mitä sä hyödyt vitkastelulla?

Ihan yhtä hyvin ja nopeasti sitä voi mielestäni tutustua, kun viettää paljon aikaa jommankumman asunnossa. Lisäksi jos yhdessäelo ei sujukaan eroaminen on entistä vaikeampaa, jos on yhteinen koti. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole terveen merkki jos alkaa uhkailemaan.

Sanot suoraan että rakastat ja haluat olla yhdessä mutta et ole vielä valmis muuttamaan yhteen.

Tehkää joku kompromissi. Muuttakaa yhteen vaikka kun tulee 1v. seurustelua täyteen.

Jos tämä ei sovi ja yhä uhkailee erolla niin sitten ero onkin oikea ratkaisu. Ei toista voi pakottaa.

Kyllä aikuisella ihmisellä pitäisi olla sen verran järkeä että tietää mitä itse haluaa ja sitten tekee sen.

AP ei rakasta miestä eikä halua olla hänen kanssa.

Rakastanpas ja haluan olla hänen kanssaan. En vain halua kiirehtiä turhaan. ap

Kiirehtiä turhaan?

Mietipä suhdettanne eteenpäin. Tulee joku hankala asia, joka pitäisi päättää yhdessä. Pohditteko, keskusteletteko vai ilmoittaako mies prinsessasyndroomassaan, että nyt tehdään näin tai mä en ala mitään.

7kk:ssa ei tunne toista vielä kuin pintapuolisesti. Jos epäröit, luota tunteeseesi. Olet vain järkevä, kun haluat olla varma. Joku neuvoi hyvin, että sopivaa vaikka muuttavanne sitten kun vuosi tulee täyteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhkailut nyt erikseen, mutta minkä ihmeen takia pitäisi odotella ja ihmetellä sen yhteenmuuttamisen kanssa? Sillähän siihen toiseen pääsee nopeimmin tutustumaan. Mitä sä hyödyt vitkastelulla?

Ihan yhtä hyvin ja nopeasti sitä voi mielestäni tutustua, kun viettää paljon aikaa jommankumman asunnossa. Lisäksi jos yhdessäelo ei sujukaan eroaminen on entistä vaikeampaa, jos on yhteinen koti. ap

Voihan sitä toista kämppää pitää vaikka vuoden, jos siltä tuntuu, niin mitään vaikeutta ei edes ole. Mitä sä muka häviät siinä, että säästyy potentiaalisesti paljonkin aikaa turhalta seurustelulta?

Vierailija kirjoitti:

Musta teidän pitää puhua ja sun miettiä, minkä ajan päästä olisit itse valmis muuttamaan yhteen, jos kaikki on ok (vuoden?puolitoista vuotta?).

Olen nyt itse seurustellut yli vuoden ja olisin valmis muuttamaan miehen kanssa yhteen. Mies taas ei haluisi muuttaa vielä, ei haluisi hötkyillä ja edellinen ero tuoreessa muistissa vielä. Mietiskelen siis itse samaa asiaa, että kuinka pitkä aika on sitten sellainen, että alkaa kokea jo, että toinen ei halua sitoutua, jos ei haluakaan muuttaa yhteen.

Me olemme seurustelleet kaksi vuotta mutta ei todellakaan vielä suunnitella yhteenmuuttoa. Enkä tiedä muutetaanko koskaan. Halvemmaksi elämä tulisi mutta se onkin ainoa peruste. Kun kummallakin on oma koti niin ei tarvitse vääntää rahasta, siisteydestä, siitä kenen kavereita saa milloinkin tulla käymään jne.

Yhdessä vietämme lähes kaikki viikonloput ja yhden tai useampia päiviä viikolla + lomat.

Ei se mies sinua rakasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhkailut nyt erikseen, mutta minkä ihmeen takia pitäisi odotella ja ihmetellä sen yhteenmuuttamisen kanssa? Sillähän siihen toiseen pääsee nopeimmin tutustumaan. Mitä sä hyödyt vitkastelulla?

Ihan yhtä hyvin ja nopeasti sitä voi mielestäni tutustua, kun viettää paljon aikaa jommankumman asunnossa. Lisäksi jos yhdessäelo ei sujukaan eroaminen on entistä vaikeampaa, jos on yhteinen koti. ap

Voihan sitä toista kämppää pitää vaikka vuoden, jos siltä tuntuu, niin mitään vaikeutta ei edes ole. Mitä sä muka häviät siinä, että säästyy potentiaalisesti paljonkin aikaa turhalta seurustelulta?

Turhalta seurustelulta?? Siis jos ei asuta yhdessä niin kyseessä on turha seurustelu? Mitä ihmettä?

Itse näen niin päin, että koska nimenomaan haluan olla loppuelämäni miesystäväni kanssa, niin juuri nyt meidän kannattaa nauttia mahdollisuudesta seurustella. Jos jonakin päivänä päätämme muuttaa yhteen, niin sitten se on sitä arkea ja niistä raha- ym. asioista vääntämistä. Ehdimme kyllä harrastaa sitäkin ihan tarpeeksi vaikka vielä muutaman vuoden seurustelisimme nykyiseen tapaan.

t. 2 vuotta miesystävänsä kanssa seurustellut