Lue keskustelun säännöt.
Mä oon tän vuoden puolella alkanu odottaa kuolemaa
08.09.2016 |
Ennen ajattelin aina, että tulevaisuudessa varmaan tapahtuu jotain mukavaa. Saisin rahaa, ystäviä tai edes jatkuvasti töitä. Tai löytäisin elämänkumppanin. Sit tajusin et oon kohta 50, asunut useassa paikassa eikä kukaan ole ikinä halunnut olla mun ystävä. Sukua ei ole. Jos voittaisin lotossa niin ehkä saisin kavereita, mutta voihan sitä miettiä olisko ne oikeita kavereita. Eli tuskinpa asiat tulee muuttumaan, olen aina yhtä ulkopuolinen ja yksin. En aio tappaa itseäni, mutta kaiholla odotan jo sitä hetkeä kun pääsen pois täältä.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Masennus on ihan aivokemiallinen häiriötila ja lääke tasaa aivojen välittäjäaineita niin, että menevät takaisin sellaiseen tilaan, missä ne ovat psyykkisesti terveellä ihmisellä."
Masennuslääkkeet enemmänkin aiheuttavat aivoihin kemiallista häiriötilaa, mikä ilmenee lääkkeet lopettaessa erilaisina vieroitusoireita, kuten sähköiskunkaltaisina tuntemuksina, univaikeuksina yms. Niiden tehoa ei ole kiistattomasti osoitettu plaseboon verrattuna ja tästä aiheestakin on ollut tieteellisiä tutkimuksia viimevuosina.
"Lisäisin vielä, että lääke antaa paremmat puitteet käsitellä terapiassa masennukseen johtaneita syitä elämän varrelta."
Psykoterapiassa voi joskus käydä lääkkeitä käyttämällä niin, että terapia ei meinaa edistyä, mikäli lääkitys vie pois ne tunteet, joista olisi tarkoitus puhua
Mikäli joku hyötyy lääkkeistä omasta mielestään niin hyvä juttu. Meitäkin löytyy jotka eivät hyötyneet.