Okei, nyt minäkin järkytyin (lastenvaatteet)

H&M-dissaukseen pieni offtopic,

aikuisille niillä on premium quality-mallisto jossa pääasiassa luonnonkuituja, eri valmistusmaa ja aika hyvä laatu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne voi myydä käytettynä eteenpäin vielä hyvään hintaan. Piposta voit saada jopa melkein saman kuin itse maksoit ja hupparista saa noin 40e.

Mä ostan meidän neljälle lapselle vaan sen hintaisia vaatteita, jotka voin huoletta antaa eteenpäin tai vaihtoehtoisesti heittää pois jos niihin on tullut tahroja tms. Ei helkkari, ei mulla ole aikaa myydä vaatteita millään palstoilla eteenpäin ja postitella niitä. Suuri voimainponnistus oli jo se, kun pääsi vauvakamasta eroon.

Vaatteet kuuluukin heittää pois jos niissä on tahroja! :)

Oikeasti, lasten vaatteet ovat kyllä sellaisia mitä olisi syytä kierrättää koska käyttöikä on lyhyt.

No ei nämä meidän neljä muksua enää tarhaikäisiä ole. Saat meidän vanhat skonssit ja superstarit jos kelpaa...

Vierailija kirjoitti:

Onneksi lapset on jo niin isoja, ettei tarvi ostella mitään Gugguuta, mutta näyin Hesarin jutun ja mulle tuli jostain kumman syystä siitä sellainen tunne, että lestadiolaisäidit on alkaneet tehdä toisille lestadiolaisille vaatteita... Tää mun ajatus ei siis perustu mihinkään faktaan...

Mutta noiden hinnoista... On aika Wt-meinikiä kuvitella lastenvaatteiden olevan joku investointi, että siitä saa käytettynäkin melkein rahansa takaisin. Ostakaa halvempia lastenvaatteita ja sijoittakaa yli jäänyt raha osakkeisiin tms. On muuten aika paljon parempi investointi...

Eikö niillä perustajilla ollut hs:n kuvassa meikit ja korvikset?

Onko tää siis joku vastaava kuin M&I silloin 2000-luvun alussa?

Muistan kun jossain lastenvaatekutsuilla ostin vähän velvoitettuna jotain plyysisamettisia tunikoita ja housuja ja jokusen froteemekon. Olihan ne suolaisen hintaisia, mutta lapset tykkäsivät käyttää, frotee toki kyllä haalistui aikalailla nopsaan.

Kaksi lasta käyttivät niitä ja oku haalistunut tahrakin tuli. Laitoin sitten parin-kolmen vuoden päästä huutikseen myyntiin. Luettelin kaikki viat ja laitoin lähtöhinnaksi tyyliin 3 €. Ihme oli suuri, kun porukka alkoi huutaa näitä kuin hullut. Menivät lopulta jotain 15-20 € /kpl tai enemmän. Olin aivan pöyristynyt ja odotin negatiivista palautetta. Olivat jotain  kruunusammakko, sydän ja medaljonki -tunikoita tms. jotka olivat oikein haluttuja.

Siis lastenvaatteet. 

Ihme narinaa täällä taas. Tuntuu, että aina saa joukolla haukkua ja halveksia niitä, jotka pukevat lapsensa merkkivaatteisiin. Kuitenkaan markettivaatteita, ties mitä lottia ja lasseja, remua yms. säkkejä ei saa arvostella lainkaan tai pidetään heti pinnallisena ostomanian riivaamana ja vihjaillaan, että lapsistakin kasvatetaan koulukiusaajia. Siis merkkivaatteiden haukkuminen on ok, mutta muiden vaatteiden ei?

Mikä siinä riesoo jos joku käyttää enemmän rahaa lastensa vaatteisiin kuin sinä? Me esimerkiksi emme käytä juuri lainkaan alkoholia (ehkä pari kertaa vuodessa), emme koskaan osta eineksiä, emme polta, meillä ei ole autoa eikä tarvetta edes julkisilla kulkemiseen juurikaan. Harrastuksemme ovat hyvin maltillisen hintaisia, useimmat ilmaisia. Lastemme vaatteet ovat laadukkaita ja keskivertoa hintavampia. Kuitenkin niitä on todella järjellinen määrä, varmasti vähemmän kuin perheissä keskimäärin.

Minusta on aika säälittävää ja surkuhupaisaa nälviä toisten vaatteiden hinnoista niin kauan kun itsellä menee rahaa a) tupakkaan b) viihteellä käymiseen sis. tyttöjen ja poikien illat c) alkoholiin d) eineksiin e) omiin harrastuksiin f) matkusteluun g) turhiin asuinneliöihin.... Ne voivat olla joillekin arjen mukavuuksia ja luksusta. Minua taas ilahduttaa omaan silmääni kauniit lastenvaatteet. Yhtä turhia rahareikiä kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Onko tää siis joku vastaava kuin M&I silloin 2000-luvun alussa?

Muistan kun jossain lastenvaatekutsuilla ostin vähän velvoitettuna jotain plyysisamettisia tunikoita ja housuja ja jokusen froteemekon. Olihan ne suolaisen hintaisia, mutta lapset tykkäsivät käyttää, frotee toki kyllä haalistui aikalailla nopsaan.

Kaksi lasta käyttivät niitä ja oku haalistunut tahrakin tuli. Laitoin sitten parin-kolmen vuoden päästä huutikseen myyntiin. Luettelin kaikki viat ja laitoin lähtöhinnaksi tyyliin 3 €. Ihme oli suuri, kun porukka alkoi huutaa näitä kuin hullut. Menivät lopulta jotain 15-20 € /kpl tai enemmän. Olin aivan pöyristynyt ja odotin negatiivista palautetta. Olivat jotain  kruunusammakko, sydän ja medaljonki -tunikoita tms. jotka olivat oikein haluttuja.

Siis lastenvaatteet. 

Juu, meandi oli ennen IN, nyt on nää gugguut, mini rodinit, vimmat jne. !

Itse olen ostanut noita miikkareita nyt paljon kirppiksiltä, saa halvalla kun ne on jo OUT mammamaailmassa :) En niitä merkin takia osta, mutta ne velourit ja froteet on mielestäni hyvälaatuisia kun kestää pesut kuudessakympissä ja kuivurinkin, jossa niistä tulee ihanan pehmeitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa.

Ei ne niin erityisiä ole, että kannattaisi tuommoisia summia maksaa. Mitä jälleenmyyntiin tulee, eihän suomalaiset maksa euroa kahta enempää per riepu.

Tietyistä lastenvaatemerkeistä maksetaan käytettynä todella paljon mutta esim. H&M 20e hupparista saat hyvällä tuurilla 3e.

Tässä kyllä kuuluttaisin ihan käytännön laskutaitoa. Tuolla aikaisemmin annettiin esimerkki, että Gugguun huppari maksaa uutena 70e ja siitä voi saada 40e kun sen myy eteenpäin. Eli tällöin lopulliseksi käyttökustannukseksi jää 30e. Jos H&M:n 20e hupparista saa 3e, niin silloin lopullinen käyttökustannus on 17e. Eli ei se Gugguun jälleenmyyntiarvo kuitenkaan riitä siihen, että niiden käyttö olisi jotenkin edullisempaa.

Oli pakko käydä katsomassa Gugguun sivuilta, että minkänäköisistä vaatteista täällä vaahdotaan. Herranjumala kuinka tylsiä riepuja. Miten tuollaiset yksiväriset, rumat rievut voi herättää nän paljon tunteita. Ja on kyllä käsittämättömän hintaisia...

Kävin eilen Korkeasaaren kissojen yössä. Siellä oli paljon lapsia. Heillä oli melko tavallisia vaatteita, joita saa Keravaltakin. Yhden ainoan Molon heijastintähden. Mini Rodinin "vekkuleita" kuvioita en nähnyt kenelläkään. Sitten lapsilla oli ihan tavallisia eläinvaatteita.

Lasten vaatteisiin paneutuvilla äideillä usein ylipainoa ja itsellä päällä ns. kaapu ja leggarit. Kun ei voi itselle ostaa niin pukee pilttinsä. Koskee mm. näitä gugguu-ihmisiä.

Musta-harmaa linjalle puetut ovat taas laihaakin laihempien mustaan puketuvien mammojen kenellä kireä ponnari lapsia.

Taviskroppaisten ja puistossa sinisiin farkkuihin pukeutuvien mammojen lapset painelevat markettikamoissa ja korkeintaan popissa. Usein akateemisia perheitä.

Ja nämä ovat huomioita eli karkeita yleistyksiä.

Ostan Moloa, Mini Rodinia, Gugguuta, Papua, Vimmaa, mainiota yms. ihan vain sen vuoksi, että ovat minusta tyylikkäitä ja kauniita. Jotain muuta kuin ne epäistuvat ja supertylsät tokmannin ja prisman vaatteet. Harmi, että maksavat paljon. Ostan silti, mutta harkitsen tarkemmin. Ja näiltäkään merkeiltä en osta kaikkia malleja, vain hyviksi todettuja.

H&m taas ei meillä kestä edes yhdellä lapsella, ainakaan ne vaatteet mistä ulkonäöllisesti olen siellä pitänyt ja ostanut. Lindexin Bamset ja toisaalta taas romanttiset tylli- ja olkafrillahörhelöt ei iske. Lisäksi täällä meillä päin on tasan h&m ja lindex, josta koko kaupunki ostaa kolttunsa. Metsolan uusretro on nou nou ja muutkin jotenkin kökön mallisia. Kappahlista on jotain tiettyjä juttuja, mutta newbien söpöilyt ei ole meille, inhoan silitettäviä kankaita lastenvaatteissa ja loput pukkaa olemaan niitä Kätyreitä ja Frozeneita. Markettivaatteet taas järjestäen tuntuvat jo käteen kammottavilta, saman tuntuiset kankaat aina venahtavat ja virttyvät nopsaa. Lisäksi hinta on varsin korkea, jälleenmyyntiarvo 0 ja ulkonäkö kamala.

Eipä jää paljon vaihtoehtoja. Me emme pue lapsille merkkiä päälle minkään imagon vuoksi. Lisäksi taloutemme ei mene tiukille niistä hinnoista. Lapsilla on niitä vaatteita, koska pidämme niistä. Kuka edes haluaa pukea lastaan omasta mielestä rumiin vaatteisiin?

Gugguu sai alkunsa kahden naisen ongelmasta: molempien äitien seitsemälle lapselle joutui vähän väliä hankkimaan uusia vaatteita tai pyrkiä hyödyntämään jo toisilta lapselta pieneksi jääneitä. Tarkan silmän vanhempien kukkakaupasta ja sen värimaailmasta perineille äideille ei kuitenkaan markkinoilla ollut tarjolla omalle tyylille sopivia vaatteita. Jos tyylikäs vaate oli löytynyt, oli kuitenkin mitoitus yleensä sopimaton tai sitä ei voinut enää hyödyntää myöhemmin laadun tullessa ongelmaksi. Niinpä alkoikin vitsailu oman merkin perustamisesta. Loppu on historiaa ja armollisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Gugguu sai alkunsa kahden naisen ongelmasta: molempien äitien seitsemälle lapselle joutui vähän väliä hankkimaan uusia vaatteita tai pyrkiä hyödyntämään jo toisilta lapselta pieneksi jääneitä. Tarkan silmän vanhempien kukkakaupasta ja sen värimaailmasta perineille äideille ei kuitenkaan markkinoilla ollut tarjolla omalle tyylille sopivia vaatteita. Jos tyylikäs vaate oli löytynyt, oli kuitenkin mitoitus yleensä sopimaton tai sitä ei voinut enää hyödyntää myöhemmin laadun tullessa ongelmaksi. Niinpä alkoikin vitsailu oman merkin perustamisesta. Loppu on historiaa ja armollisuutta.

"Laadun tullessa ongelmaksi.. "

Mites tuo gugguun oma laatu? Rehevät naurut olen saanut monet kerrat fb:n gugguu reklaryhmässä. Samanlaisia laatuongelmia ei muiden merkkien kanssa ole tullut vastaan.. Mutta jaajuu, se ei olekkaan gugguun mielestä vika vaan "omainaisuus", että esim leggareista lyhenee toinen lahje monta senttiä ekassa pesussa, tai että vaate haalistuu pari sävyastetta ekassa pesussa...

Hui olkoon. Pukeudun itse viimeisen päälle ja niin pukeutuvat myös mun lapset. Ei siis Gugguuta eikä markettitavaraa. Ilmeisesti mammoilla ei pään sisälle mahdu enempää tietoisuutta kuin nämä kaksi vaihtoehtoa. Mä en edes käy marketeissa, ruuat ostan suurimmaksi osaksi torilta.

Jyväskylässä olin viikonloppuna Streetfood JKL -tapahtumassa, johon moni perhe saapui esittelee vaunuja, vaatteita ja äidit hyvin istuvia farkkujaan. Paljon oli lapsilal bomber-tyylisiä takkeja. Mut sit tyyli AINA pilattiin jollain räikeällä kuosileggingsillä. Isot kuviot. Ja kun Jyväskylästä on kyse, niin tietää että sitä hiton noloa Kimperiä oli joka kääntees. Karsee vaate, jossa aina lapsen pään kokoinen Kimperi-logo.

Ruoka oli hyvää.

Jännä ilmiö, että pienituloiset ja monesti  matalan koulutuksen omaavat haluavat ostaa ylihintaisia lastenvaatteita ( tuloihinsa nähden). Varsinkin virolaiset ja venakot on kaikki merkkien perään...  Joku, jolla oikeasti on  varaa, saattaa tyytyä halvempiin vaatteisiin.  Lastenvaatteista on tullut uusi jatke merkkilaukuille, niiden kautta esitellään  ulospäin " meilläpäs on tällaiset". Ja pah....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne voi myydä käytettynä eteenpäin vielä hyvään hintaan. Piposta voit saada jopa melkein saman kuin itse maksoit ja hupparista saa noin 40e.

Minusta olisi kamalan stressaavaa, jos lapsilla olisi arkivaatteina kalliita merkkivaatteita, joita pitäisi suojella tahroilta ja pestä mahdollisimman vähän, että ne voisi sitten myydä eteenpäin.

Vauvoillekin hankitaan kalliita merkkivaatteita ja sitten se on katastrofi kun vauva puklaa vaatteelle. Olen lapseton mutta jos minulla olisi lapsi hankkisin sellaisia vaatteita ettei se ole maailmanloppu jos vähän sotkeentuu ruokaaan tai muuten.

175 jatkaa. Sokoksen outletissä oli Molon takkeja ja neuleita -50%. Eikös ne nyt kannattaisi ostaa ja myydä heti pois, kun kirpparilla saa kuulema lähes alkuperäisen hinnan...

No HALO!! ei tietenkään noiden outlettiin jääneiden tuotteiden arvo nouse, koska ne ovat juuri niitä joita EI haluta. ne jotka ovat sijoituksia on kaikki ne kuosit jotka menee suoraan droppipäivänä, eli vain harvat saavat. kannattaa vaan ostaa senlaisia joiden tietää tai uskoo miellyttävän myöhemmin muitakin.

Vierailija kirjoitti:

175 jatkaa. Sokoksen outletissä oli Molon takkeja ja neuleita -50%. Eikös ne nyt kannattaisi ostaa ja myydä heti pois, kun kirpparilla saa kuulema lähes alkuperäisen hinnan...

Joo kannattaa. Missä on Sokoksen outlet?