Lue keskustelun säännöt.
Koukussa leikkimiseen
06.09.2016 |
Mä oon 20-vuotias tyttö, yleisesti ottaen ihan normaali mutta nyt mulle on tullut erikoinen ongelma. Eli pengottiin tuossa kesällä mun kaverin kanssa vanhoja tavaroita, ja löydettiin paljon ikiaikaisia pokemon-leluja. Käytiin sit vähän läpällä leikkimään niillä, mutta se olikin tosi rentouttavaa ja aikaa hurahti pari tuntia. Jäätiin ihan koukkuun siihen, ja nyt ollaan leikitty pari kertaa viikossa. Ollaan puhuttu että pitäis lopettaa mutta ei pystytä kun mikään ei auta stressiin yhtä tehokkaasti. Nyt ootan melkein joka päivä että pääsis taas leikkimään ja oon alkanu katella kauppojen leluosastoilta leluja mitä haluisin ostaa. Tää on ihan kauheeta, ku oon aina pitänyt itseäni normaalina eikä mulla oo ikinä ollu mitään isompia mt-ongelmia. Pelottaa että kohta peuhataan jo kaverin kanssa lattialla tutit suussa. Ahdistaa kovasti. Onko kenelläkään mitään samantyylisiä kokemuksia tai neuvoja mitä pitäis tehdä. Toivoisin asiallisia vastauksia kiitos.
Kommentit (422)
Ei provosoiduta noista ääliöistä :) Kivaa tulevaa viikonloppua kaikille lapsenmielisille, toivottavasti ehditte rentoutumaan kunnolla. Mä lähen metsästämää kirpparilta leluja ja kaikkea muutakin kivaa :3
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei provosoiduta noista ääliöistä :) Kivaa tulevaa viikonloppua kaikille lapsenmielisille, toivottavasti ehditte rentoutumaan kunnolla. Mä lähen metsästämää kirpparilta leluja ja kaikkea muutakin kivaa :3
-ap
Ei anneta niille sitä iloa,että provosoiduttaisiin,vaikka vähän käy kyllä sääliksi ihmiset,joiden huvi on tuntemattomien pilkkaaminen.Leikkimisestä ei sentään tule kenellekään paha mieli.
Voisin ehkä itsekin käydä lähikirpparilla,olen löytänyt sieltä mm.aivan ihania pieniä prinsessalinnoja(sellaisia,joihin sopii asukkaiksi suklaamunaprinsessat),barbeja ja pehmoleluja.
Piirrettyjä ainakin katson!
Hyvää viikonloppua lapsenmielisille minunkin puolestani :)
Luin koko ketjun ja olin ensin harmistunut siitä etten itse kykene tuollaiseen leikkimiseen.
Sitten tajusin, että onhan mulla jotain mielikuvitusleikkejä. Kerään pieniä kiviä sorateiltä ja rannoilta kuvitellen niiden olevan poikasiani. Kotona kivet asuvat ikkunalaudalla ja pienissä kankaalla vuoratuissa rasioissa. Välillä järjestän kiviä erilaisiin riveihin ja silittelen niitä. Tällä hetkellä mulla on tässä vieressäni pienen perunan kokoinen sileä rantakivi, sillä on nimikin.
Mulle tulee näistä kivipoikasista jotenkin turvallinen ja hyvä olo. Kivi ei muutu eikä kuole, sillä on miellyttävä hyrisevä energia ja sympaattinen olemus. En muista lapsuudesta juuri mitään, en tiedä liittyykö se tähän mitenkään. Tiedän kuitenkin että olen aina kiintynyt elottomiin asioihin ja esineisiin ja inhimillistänyt niitä.
Ketjun innoittamana sain idean että hakisin esiin hevosfiguurini, joita mulla on iso laatikollinen ja joista en onneksi ole luopunut. Voisin järjestää ne kiemurtelevaan jonoon lattialle ja portaille.
N29
Vierailija kirjoitti:
Luin koko ketjun ja olin ensin harmistunut siitä etten itse kykene tuollaiseen leikkimiseen.
Sitten tajusin, että onhan mulla jotain mielikuvitusleikkejä. Kerään pieniä kiviä sorateiltä ja rannoilta kuvitellen niiden olevan poikasiani. Kotona kivet asuvat ikkunalaudalla ja pienissä kankaalla vuoratuissa rasioissa. Välillä järjestän kiviä erilaisiin riveihin ja silittelen niitä. Tällä hetkellä mulla on tässä vieressäni pienen perunan kokoinen sileä rantakivi, sillä on nimikin.
Mulle tulee näistä kivipoikasista jotenkin turvallinen ja hyvä olo. Kivi ei muutu eikä kuole, sillä on miellyttävä hyrisevä energia ja sympaattinen olemus. En muista lapsuudesta juuri mitään, en tiedä liittyykö se tähän mitenkään. Tiedän kuitenkin että olen aina kiintynyt elottomiin asioihin ja esineisiin ja inhimillistänyt niitä.
Ketjun innoittamana sain idean että hakisin esiin hevosfiguurini, joita mulla on iso laatikollinen ja joista en onneksi ole luopunut. Voisin järjestää ne kiemurtelevaan jonoon lattialle ja portaille.
N29
Ihanan kuuloinen leikki tuo kivipoikaset :) Mä teen muuten myös tuota esineisiin kiintymistä ja inhimillästämistä,vielä aikuisenakin annan nimiä uusille pehmoleluille ja jopa yhdelle tyynylle(sellainen poikaystävätyyny,jonka kainaloon voi käpertyä,annoin sille nimen Erik sen hetkisen ihastukseni mukaan).
Joko ap on saanut vauvapukunsa valmiiksi? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n asuhan kuulostaa loistavalta opiskelijabileisiin. Ei tarvii juosta vessassakaan vaikka ottais vähän juhlajuomaa ;p
VVoin kuvitella kun aloittaja tanssii märissä vaipoissa pienessä nousuhumalassa jossain klubilla :DDD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n asuhan kuulostaa loistavalta opiskelijabileisiin. Ei tarvii juosta vessassakaan vaikka ottais vähän juhlajuomaa ;p
VVoin kuvitella kun aloittaja tanssii märissä vaipoissa pienessä nousuhumalassa jossain klubilla :DDD
"Kostea ilta voi näköjään olla hyvin monimerkityksinen käsite ;) "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pokemon-leikkejä ja vauvapukuja 20v naisilla :DD ei ole todellista. Kiitos päivän nauruista, toivottavasti nää puolustelijat on kaikki jotain trolleja. terveisiä aloittajalle sinne pinnasänkyyn, toivottavasti äiti on muistanut vaihtaa kuivat vaipat <3
Vierailija kirjoitti:
Pokemon-leikkejä ja vauvapukuja 20v naisilla :DD ei ole todellista. Kiitos päivän nauruista, toivottavasti nää puolustelijat on kaikki jotain trolleja. terveisiä aloittajalle sinne pinnasänkyyn, toivottavasti äiti on muistanut vaihtaa kuivat vaipat <3
Tää oli yksi koko syksyn hienoimpia ketjuja. suosittelen vittuilun sijaan lukemaan ketjun ajatuksella läpi, ehkä sinäkin sitten tajuat, ettei kaikki ole aina ihan kuolemanvakavaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi, että tämäkin ketju kuoli, täällä oli pääasiassa tosi mukavia ihmisiä
Aivan ihana ketju (pois lukien tuo yksi idiootti). Kyllähän vanhemmat monesti itse tykkäävät lapsilleen ostamistaan leluista ja pelithän on myös leikkiä. Lemmikin kanssa leikitään myös ja kukapa ei kaipaisi legoja!!! Nykyään on vielä niin hienoja leluja, että tekisi mieli ostaa itsellekin hypisteltäväksi:D
N33
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivan ihana ketju (pois lukien tuo yksi idiootti). Kyllähän vanhemmat monesti itse tykkäävät lapsilleen ostamistaan leluista ja pelithän on myös leikkiä. Lemmikin kanssa leikitään myös ja kukapa ei kaipaisi legoja!!! Nykyään on vielä niin hienoja leluja, että tekisi mieli ostaa itsellekin hypisteltäväksi:D
N33
Allekirjoitan tämän täysin, paitsi minun mielestäni noissa vanhoissa klassisissa leluissa on vielä enemmän viehätystä kuin näissä uudemmissa. ehkä niistä tulee sitten mieleen lämpimiä lapsuusmuistoja, kun vieläkin niitä tulee välillä hypisteltyä :)
Mä ainakin leikin ihan innoissani mun pikkusiskon kanssa (oon 16v :D ) saan siitä oikeesti varmaan yhtä paljon irti kun mun 5v sisko mutta kukaan ei vaan tiiä siitä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leikkimisessä ei ole mitään pahaa. tuo vauvaksi pukeutuminen ehkä vähän outoa, mutta eipä siitäkään ole mitään haittaa kellekkään
luin koko ketjun läpi, suomalaiset naiset on kyllä maailman kuumimpia ;)
Vierailija kirjoitti:
Mä ainakin leikin ihan innoissani mun pikkusiskon kanssa (oon 16v :D ) saan siitä oikeesti varmaan yhtä paljon irti kun mun 5v sisko mutta kukaan ei vaan tiiä siitä ;)
Loistavaa! Pikkusisarusten kanssa leikkiminen on just parasta ja tekee hyvää molemmille osapuolille :)
Elättelin jo ketjun heräämisen myötä toiveita siitä, että tänne olisi vihdoin saatu kuva aloittajan vauvapuvusta...
Piti etsiä uudestaan tämä viime syksyn suloisin keskustelu <3
Mä haluaisin, että joku lukisi mulle satuja. Leikkiä en taida enää osata.
N24
Yökastelijoille nauraminen se vasta kypsää onkin. Sekin vaiva voi olla seurausta vaikkapa onnettomuudessa syntyneestä hermovammasta. Näköjään on olemassa ihmisiä jotka nauraisivat vaikka syövällekin :(