Sarjassamme: Eilen kaupassa nähtyä
Edelläni oli kassajonossa naisihminen, joka oli laittanut ostoksensa kassahihnalle pitkään jonoon. Kun noin puolet niistä oli "piipattu" alkoi jokaisen tuotteen jälkeen kysyminen "Paljonko se nyt tekee?" Rahat riitti kaikkiin muihin tuotteisiin paitsi kahviin ja shampooseen. Kädessään tällä neitokaisella oli suht uuden näköinen älypuhelin ja hankittu oli sekä ripsien että hiusten pidennykset.
Olenko minä vain vanhainaikainen hölmö kun itse pitäisin enemmän siitä, että kaupasta saa ostettua tarvittavat tavarat, kuin siitä, onko hiukset nyt minkä mittaiset tai räpsyttimet viimeisen päälle? Toisaalta hän olisi voinut käyttää sitä älypuhelimensa laskin-sovellusta jo ostoksia tehdessään, jotta tietäisi jo siellä kaupan puolella mihin rahat riittää ja mihin ei.
Nimim. ei vaan ymmärrä
Kommentit (13)
Olin kerran kaupassa oman neitokaiseni kanssa. Hän olisi halunnut ostaa yhtä ja toista, johon totesin, että ei ole rahaa. Kassalla tämä sitten katseli ostoskärryä, että aika erikoisia ostoksian noin rahattomalle. Tähän huomautin, että kyllä meillä aina ruokaan ja muuhun tarpeelliseen rahaa riittää, vaikka loppuvat hiusvärien, kynsilakkojen ym. kohdalla.
Kiva, ihmiskunta on taas kerran tyhmentynyt yhden pykälän lisää.
Vauhti on näemmä kiihtyvä, mielenkiintoista nähdä kuinka typeriä ihmisistä vielä tuleekaan minun elinaikanani.
Jatkan sarjaa:
Eilen kaupassa näin myyjällä kirkkaan punaisen ponnarin vaaleissa hiuksissa. Tervehti minua ystävällisesti ja kysyi että laittaako pakasteet pieneen pussiin. Punainen ponnari hyppäsi minusta silmille. Työvaatteet hänellä oli siniset, joten ponnari ei sopinut niihinkään. Eikö joko hiusten tai vaatteiden väriin sopiva ponnari olisi ollut parempi?
Äh ap. Ehkäpä ko. neito oli ostanut ne muut härpäkkeet ennen kuin rahat loppuivat. Juu, pitäisi ennakoida, mutta kyllä sitä aika monellekin sattuu, että tulee joskus yllättäviä menoja.
Tai entä, jos oli saanut ripsien pidennykset/irtoripsiä jne. lahjaksi.
Tai entä, jos hänelle nyt vaan se ulkonäkö oli tärkeämpi kuin kahvupaketti?
Niin tai näin, niin olihan tytöstä iso riemu sinulle, ap. Pääsit kerrankin tuntemaan ylemmyydentunnetta.
Degeneroituminen etenee kiihtyvällä frekvenssillä.
Sarjassamme tänään palstalla nähtyä: naisia nälvitään, nuorimmasta vanhimpaan jotain huomauttamista löytyy jokaisesta. Ei mitään uutta, siis.
Olisit opettanut hänelle, että kassakoneesta näkee summan.
En kyllä itse kehtaisi. Kai sitä jopa päässään pystyy suurin piirtein laskemaan, paljonko on ostanut.
Ja kyllä, ensin perustarpeet sitten turhakkeet. Voihan toki kyseessä olla satunnainen rahapula.
Lähikaupassa tänä aamuna: Olin kassajonossa (klo vähän ennen 9), edessäni oli 2 muuta asiakasta. Maksamassa oli ilmeisesti lounasta töihin ostanut nainen (valmissalaatti ja puolen litran maito) ja mies jolla yksi kaljatölkki.
Nainen sai tietysti ostoksensa, mutta miehelle myyjä ilmoitti, että kone ei anna myydä tätä vielä. Mies yritti inttää että kai nyt onnistuu, sä voit ohittaa sen. Myyjä totesi, että ei onnistu, kone on ohjelmoitu näin, ja alkoholia voi myydä vasta klo 9 alkaen. Mies inisi että kun nyt on pakko saada, että eikö nyt voisi. Myyjä (lähikaupan ainoa miesmyyjä, muuten) ilmoitti, että ei onnistu, jos nyt herra päästäisi takanaan olevan asiakkaan (minut) ensin, niin sitten kello on riittävästi.
No, päästi minut eteensä, ja hoidin vähäiset ostokset (iltavuoroon menossa, ruuan ehtii tehdä kotona ja muovirasiassa mukaan). Kun pakkasin niin myyjä ilmoitti miehelle, että nyt kello on 9, nyt voi myydä. Oli vaikeaa pitää pokkaa kun miehen silmät loistivat ja hän asetti oluen liukuhihnalle ja ojensi myyjälle kasan kolikoita (10,20 ja 50-senttisiä, kaikki samanvärisiä).
No, jos tuo olut pelasti miehen päivän, niin mikäs siinä. :)
Mulla menee hermo tähän jatkuvaan toisten ihmisten kyttäämiseen. Jos joku haluaa laittaa rahat hiuksiin ja ripsiin niin mitä sitten? Se ei varmasti ole sinun rahoista pois.
Kaupassa nähtyä: Olin ruokakaupassa tekemässä ostoksiani normaaliin tapaan. Vasta kassalla tajusin, ettei minulla olekaan niin paljon rahaa kuin yleensä, joten jouduin kassalla hätiköimään, että riittävätkö rahat varmasti. Jouduin tarkkailemaan ostosteni hintaa, jotta ne eivät menisi yli enkä halunnut viivyttää takana olevia antamalla kassahenkilön turhaan ottaa hintaa kaikista tuotteista, jos rahani eivät riittäisikään niihin kaikkiin.
Huomasin sitten takanani aika sellaisen tavallisen näköisen rouvashenkilön, joka tapitti minua pistävällä katseellaan, välillä pälyillen ostoksiani äärimmäisen kiinnostuneen näköisenä, tutkaili myös hiuksiani ja kädessäni olevaa puhelinta merkitsevästi. Asiointini loppuvaiheessa hän penkoi esille tablettitietokoneen ja alkoi sormet syyhyten kirjoittaa jotain samalla kuin tuijotti minua. Lipoi oikein kieltään, kun ilmeisesti kirjoitti mielestään jotain oikein mehukasta. Kassatätikin siinä vähän ihmetteli, kun rouva näpytteli niin kiihkoissaan, että melkein unohti maksaa omat ostoksensa.
Voi luoja...