Mikä avuksi kun yhden henkilön seurassa tulee melkein aina paha mieli?

Töissä on muutama ihminen, joiden tiedostan olevan ihan totaalisen erilaisia, kuin minä. Silloin on helpompi olla niin vähän tekemisissä, kuin on pakko esim. en lounastaisi samassa porukassa. Se ei siis tarkoita, etteikö tällaiset ihmiset haluaisi lounastaa minun kanssa. Miksei voi jättää ne ihmiset vaan rauhaan, jotka selvästi välttelevät seuraasi...

Mulla oli joskus tuollainen työkaveri. Koko ihminen niin täynnä tietynlaista raivoa ja huonoa karmaa, että jokainen työpäivä tuntui tuskalliselta. Ei hänen tarvinnut välttämättä edes sanoa mitään. Hän vain säteili ympäilleen jotain sellaista, mikä aiheutti pahaa oloa monissa ihmisissä. Ei hän varmaan voinut mitään sille, että oli niin hirveä enkä osittain tahtomattaankin. Sen hyvän olon huomasi vain sitten itsessä, kun oli hankkiutunut hänen läheltään pois.

Mä olen joskus ollut tuollaisessa tilanteessa. Silloin mulla meni kyllä tosi kauan ennen kuin tajusin, että ainoa keino saada parempi mieli on hakeutua mahdollisimman kauas tuollaisesta ihmisestä. Toiset nyt vain ovat kamalan tympeitä. Eivät he välttämättä edes itse tiedosta sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan sun omassa asenteessa korjaamisen varaa? Et oikein osaa sanoa mitään konkreettista tuosta työkaverin käytöksestä. Peiliin katsomisen paikka.

Vika on minussa(kin), tunnistan sen kyllä varsin hyvin! Toivoisinkin neuvoja kuinka tulla tällaisen piirteen kanssa toimeen.

Nakkaa p*skat sille v*ttunaamalle.

So simple. Älä kiinnostu koko tyypistä, älä mieti mitä se miettii tai murahtelee.

Jos jatkuvasti omassa työssäni herkistelisin noin, en voisi tehdä töitäni.

Hanki paksumpi nahka.

Ne esimerkit or it didnt happen!

Se vaan ei pidä susta. No big deal. Pisteet siitä että käyttäytyy silti asiallisesti.

Kiitos kaikille mielipiteistä ja kokemuksista! Tilanne on senkin vuoksi hankala että joudumme olemaan tekemisissä sekä työ-että vapaa-ajalla. Aikaisemmin se on ollut ihan mukavaa. Työpaikalla olemme ihan tasaveroiset työntekijät, molemmilla on omat työtehtävänsä jotka itsenäisesti hoidetaan. En mitenkään tuppaudu tämän henkilön seuraan, oikeastaan jo välttelenkin sitä mutta kanssakäymistä tulee silti väkisinkin.

Millainen työ suunnilleen? Joudutteko istumaan samassa työhuoneessa tms?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näen kaksi eri lähestymistapaa. Toinen on ottaa asia puheeksi suoraan. Toinen on opetella olemaan välittämättä. 

Ja kolmas on lopettaa kanssakäyminen. Sekin on täysin mahdollista, vaikka uskottelet muuta. Elämäänsä voi muuttaa.

Haluaisin oppia olemaan välittämättä! Kanssakäymisen lopettaminen vaatisi mm. työpaikan vaihtoa ja siihen en ole valmis. Ja ehkä pelottaa että tilanne uusiutuisi jonkun toisen henkilön kanssa.

Mun kokemuksen mukaan tää onnistuu parhaiten kun kehität myötätuntoa tätä henkilöä kohtaan. Ihmiset käyttäytyy huonosti kun heillä on vaikea olla. Tsekkaa metta-meditaatio. Se on kehitetty tällaisia tilanteita varten.

Kiitos vinkistä! Luulen että ainakin osa ongelmaa on se että pelkään konfliktitilanteita ja niitä välttääkseni käyttäydyn ehkä entistä ärsyttävämmin. Voi kun osaisi olla vaan ihan cool!

Vierailija kirjoitti:

Millainen työ suunnilleen? Joudutteko istumaan samassa työhuoneessa tms?

Toimistotyötä, samassa tilassa ollaan. Muitakin henkilöitä on.

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä henkilö jonka kanssa on tekemisissä oltava. Henkilö käyttäytyy ihan asiallisesti, ei ilkeile tms. mutta välillä on kireähkö. Muiden ihmisten kanssa tällaista epämääräistä pahaa oloa ei tule. Onko vika minussa vai hänessä ja kuinka tästä eteenpäin? Tekemisissä on pystyttävä olemaan lähes päivittäin. Olen jotenkin ihan hukassa tämän tilanteen kanssa! Olen ihan aikuinen ihminen jo enkä muista että aiemmin kenenkään kanssa olisi tullut näin paska olo.

Minulla samanlainen tilanne. Tulee kyllä sanottua napakammin ja vihaisestikin kun on niin väsynyt työhön. Meillä porukkaa lähtenyt ja työilmapiiri ei hyvä.

Ja tämä toinen kenen kanssa ollaan vähän varpaillaan teettää aina muilla töitä enemmän, siis kaikki paskatyöt..yms.ei osaa hoitaa tehtäviään ollenkaan!

Esimiehemmekin on täys teini.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille mielipiteistä ja kokemuksista! Tilanne on senkin vuoksi hankala että joudumme olemaan tekemisissä sekä työ-että vapaa-ajalla. Aikaisemmin se on ollut ihan mukavaa. Työpaikalla olemme ihan tasaveroiset työntekijät, molemmilla on omat työtehtävänsä jotka itsenäisesti hoidetaan. En mitenkään tuppaudu tämän henkilön seuraan, oikeastaan jo välttelenkin sitä mutta kanssakäymistä tulee silti väkisinkin.

Joudut olemaan tekemisissä vapaa-ajalla? Ööh, mitä en ymmärrä tässä yhtälössä, miten voi joutua olemaan tekemisissä vapaa-ajalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille mielipiteistä ja kokemuksista! Tilanne on senkin vuoksi hankala että joudumme olemaan tekemisissä sekä työ-että vapaa-ajalla. Aikaisemmin se on ollut ihan mukavaa. Työpaikalla olemme ihan tasaveroiset työntekijät, molemmilla on omat työtehtävänsä jotka itsenäisesti hoidetaan. En mitenkään tuppaudu tämän henkilön seuraan, oikeastaan jo välttelenkin sitä mutta kanssakäymistä tulee silti väkisinkin.

Joudut olemaan tekemisissä vapaa-ajalla? Ööh, mitä en ymmärrä tässä yhtälössä, miten voi joutua olemaan tekemisissä vapaa-ajalla?

Meillä on muutakin yhteistä kuin sama työpaikka. En nyt uskalla avata enempää paljastumisen pelossa.

Tiedän tunteen. Meillä on töissä eräs nainen joka kylvää negatiivista ilmapiiriä ympäriinsä. Se ilmenee piilov!ttuiluna eikä aina niin piilokaan. Haukkuu ja ja juoruaa esimiehelle. Erityisesti yksi työkaveri on joutunut hänen hampaisiinsa, kateellinenhan on vain sen näkee sokea reettakin, kun kyseinen työkaveri on suoriutunut työtehtävistään paljon paremmin. Aina kun haukkuja on poissa töissä on paljon leppoisampaa. Harmi, että muuten mukava työyhteisö menee pilalle yhden katkeran kalkkarokäärmeen vuoksi.