joudun työhaastatteluun, miten käyttäydyn etten saisi paikkaa?
Toisaalta ois hyvä jos pääsen sinne, toisaalta ei. Jos kerron niitä ominaisuuksiani miksi sovin siihen työhön, mahdollisuudet paranee.
Mitä sanoa ettei mua välttämättä valittaisi ollenkaan?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta olis hyvä. Mee vaan, jos tuo on. Meillä yksi tuttu halusi kerran töitä puoleksi vuodeksi, että pääsee takaisin ansiosidonnaiselle, laki oli sellainen siihen aikaan. No hänpä saikin vakipaikan ja nykyään on päällikkönä sekä tienaa paljon enemmän kuin mitä työttömänä voisi saada.
Tää on urbaanilegenda jonka olen lukenut monelta eri nettisivulta :D
No mä olen kirjoittanut sen moneenkin paikkaan. Mun mies oli vielä se, joka tuon työpaikan hommasi, miehen koulukaverista on kyse. Työllistämistuella vielä oli se ensimmäinen puoli vuotta. Työttömiä työllistyy. Minäkin olin työtön ja sain töitä. Vai ajatteletko, ettei kukaan työtön koskaan työllisty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmoita työkkäriin, ettei kiinnosta työkkärituki ja kärsi karenssi, jos kerran omat menosi ovat tärkeämpiä kuin toimeentulo (syy, miksi töissä käydään). Ai että vituttaa tollaset loiset. Onneksi moni työtön myös oikeasti haluaa työllistyä, eikä nirsoile työpaikan suhteen.
Suomessa ei ole vieläkään työvoimapulaa. Parempi antaa niiden syrjäytyä rauhassa jotka eivät edes halua töihin, jotta töitä riittäisi enemmän niille ketä se kiinnostaa.
Hallituksen toiminta on yhtä naurettavaa kuin kaikki sen muukin tekeminene. Suomen historian pahin pellehallitus, huonompi juin Jykän ja Jutan poppoo vaikka sekin oli tosi huono.
Hyvinvoinnin jakaminen työstä maksettavana palkkana ei vaan enää tomi koska kaikkien työpanosta ei enää tarvita, kiitos tuottavuuden nousun, joka on tietysti hyvä asia, kunhaan vaan mietitään vähän uusiksi hyvinvonninjakoperusteet. Vastaus on perustulo.
Kuka haluaa sitten olla se hyödyllinen idiootti, joka tekee työn? Tuleeko työnteosta sellainen "sydämen valinta"? Toivottavasti perustulo on sen verran pieni, että joutuu miettimään, tekeekö töitä vai asuuko Jakomäessä. Notta sinänsä en tyrmää kokonaan.
Taidat tosiaan olla idiootti. Hyödyllisuudestäsi en ole niin varma.
Kas kun työn tekeminen tai tekemättä jättäminen ei ole mikään valinta tilanteessa, jossa palkallisia töitä on paljon vähemmän kuin tekijöitä. Samoin vaikka kuinka miettisi, että mieluummin tekee töitä kuin asuu Jakomäessä, niin ei se mietintä työpaikaksi muutu.
Jää sinä töistä pois, jos käy työttömän lokoisat olot kateeksi. Paikallesi on kyllä tulijoita.
Oletin kylä saavani sinulta vähän asiapitoisemman vastauksen. Sinulla olisi oikeasti ollut tilaisuus vakuttaa minut, ahkeran ihmisen, joka vain pelkää, että tuo ihannoimasi systeemi kusee minua silmään. Kuten sanoin, perustulo on varmaan ihan kiva, mutta se ei saa olla liian suuri ja antaa liian leveää valinnanvaraa suhteessa siihen, mitä palkkatyöllä saa. Mieluustihan minä sitten jäisin työttömäksi elemään tähän 850 € luukkuuni jos se olisi ihan se ja sama olenko insinööri vai sukankuluttaja.
Jos - ja kun - tilanne kieltämättä on niin kurja, että työpaikkoja ei liikaa ole, niin mistähän taikaseinästä me nuo perustulot sitten otettaisiin, kun tässä maassa ei raha enää liiku, ainakaan oikeaan suuntaan.
En ole tuo alkuperäinen perustulokirjoittaja.
Jos ymmärrät, ettei työpaikkoja (tarkoitan nyt niitä, joista saa palkkaakin) ole liikaa, niin tuskin kirjoittaisit ikään kuin olisi yksilön valittavissa, haluaako käydä töissä vai asua Jakomäessä. (Joka Jakomäkikin muuten on niin kallis, että esimerkiksi minä työttömänä en voi sinne muuttaa helpottaakseni pääkaupunkiseudun kuulemma huutavaa pulaa ohjelmoijista.)
Tuo 850 euroa nyt joka tapauksessa sukankuluttajille maksetaan, maksetaan jo nyt. Perustulon tarkoitus on vain yksinkertaistaa maksatuksen byrokratiaa. Sivuvaikutuksena toivottavasti saataisiin se, että työttömän on mahdollista ottaa vastaan hyvinkin lyhytaikaisia työkeikkoja. Nykyäänhän kaikkien ansiosidonnaisten sosiaalietuuksien maksatus pysähtyy, ennen kuin on saanut palkkatodistuksen työstä, ja siinä voi mennä parikin kuukautta. Ilman rahaa on vaika sinnitellä hengissä niin kauan, joten työtä ei voi siksi ottaa vastaan.
Ja jos homma toteutettaisiin mahdollisimman epäbyrokraattisella tavalla, niin perustulon saisivat kaikki, siis ihan kaikki kymmeniä tuhansia kuussa tienaavat toimitusjohtajatkin. Verotusta vain vastaavasti kiristettäisiin sen verran, että nettovaikutusta palkallaan toimeen tulevan ihmisen elämään ei olisi.
Perustulon tarkoitus siis on pitää hengissä ja jotenkin työkuntoisena sitä työvoimareserviä, josta työnantajat voivat tarvitessaan poimia jonkun töihin. Eihän täystyöllisyys mikään työnantajapuolen unelma ole, koska se nostaisi työvoiman hintaa. Nykyinen perusturvajärjestelmä pyrkii samaan mutta ei toimi yhtä tehokkaasti.
Parhaassa tapauksessa perustulo toisi jopa säästöä, kun muiden tukien tilkkutäkkiä setvivät byrokraatit voitaisiin useimmat irtisanoa, tai siirtää johonkin hyödyllisempiin tehtäviin.
Mitä sinuun tulee niin olisin iloinen, jos ilmeisestä ahkeruudestasi huolimatta pitäisit välillä vähän taukoa vaikka perustulon varassa sukkaa kuluttaen, ja päästäisit jonkun muun siksi aikaa nauttimaan työelämästä. Jaettaisiin tasaisemmin sekä rahaa että vapaa-ajan autuutta.
Vierailija kirjoitti:
Pukeudu asiattomasti, esim. tissitoppi ja fiorella-farkut. Hae glitteristä pari feikkitatskaa- ja läväriä. Tuksu-hiuslisäke ja meikki. Kiroile, haise viinalle, kerro uskovasi enkelihoitoihin ja muista kertoa yksityiskohtaisesti kissojesi sielunelämästä.
Tuohan on ihan normi asiakaspalvelija nykyään, kunhan iältään vain on parikymppinen niin tulee valituksi.
Tule myöhässä, käyttäydy kuin sinua ei kiinnostaisi yhtään, tuijottele jatkuvasti kelloa ja huokaile.
Ole oma itsesi, eiköhän se riitä. Mutta miksi et haluaisi töitä juuri nyt, mutta myöhemmin kyllä? Sovittu lomamatka? Kyllä sen voi sanoa potentiaaliselle työnantajalle.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ois hyvä jos pääsen sinne, toisaalta ei. Jos kerron niitä ominaisuuksiani miksi sovin siihen työhön, mahdollisuudet paranee.
Mitä sanoa ettei mua välttämättä valittaisi ollenkaan?
Mikä siinä työnteossa on kauheaa? Onko valtion tuella parempi elää tekemättä mitään? Ei elämässä saavuta asioita laiskottelemalla.
Ajankohta ei sovi... Mitä h...vettiä tää meno nykyään on?! Onneksi mut on kasvatettu niin että työtä kannattaa tehdä sillon ku sitä on ja tehdä kaikkensa että sen saisi - se palkitsee kyllä myöhemmin.
Mutta joo, jos tuolle tielle lähdet, älä vedä överiksi, se näkyy läpi. Ole epäsosiaalisempi ja ujompi jne kuin oikeasti olet. Älä valehtele taidoistasi ja muusta mutta älä markkinoi itseäsi liian hyvin. Voi elämä...
Vierailija kirjoitti:
Ja työttömät ruikuttaa ettei ole töitä.... Tässä taas yksi totuus asiasta...
Ihan varmasti tuohonkin paikkaan on muitakin hakijoita, ei se jää täyttämättä. Hyvä vaan, että paikan saa se, joka sitä oikeasti haluaa.
Yritä täysillä vaan. Siellä on parisataa muutakin hakijaa, joista osalla duuni ja/tai tutkinto. Mahdollisuutesi ovat olemattomat muutenkin koska olet työtön.
Seuraavaksi voitkin sitten tehdä aloituksen siitä miten hallitus sortaa sinunlaisiasi köyhiä.
Kysy että saako sairaslomalla olla pois kuinka monta päivää han vaan omalla ilmoituksella vai tarvitaanko todistus.
Ja kysy että minkälainen vapaapäivien toivomusmahdollisuus yrityksellä on, koska sulla on ennaltasovittuja menoja joita on hankala siirtää.
Mainitse että lasten hoitopaikan kanssa on ongelmia ja voi olla että täytyy joskus lähteä aikaisemmin, ainakin perjantaisin, ja pälä pälä....
Jos asenne on tuo, niin en kyllä työnantajana palkkaisi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta olis hyvä. Mee vaan, jos tuo on. Meillä yksi tuttu halusi kerran töitä puoleksi vuodeksi, että pääsee takaisin ansiosidonnaiselle, laki oli sellainen siihen aikaan. No hänpä saikin vakipaikan ja nykyään on päällikkönä sekä tienaa paljon enemmän kuin mitä työttömänä voisi saada.
Tää on urbaanilegenda jonka olen lukenut monelta eri nettisivulta :D
No mä olen kirjoittanut sen moneenkin paikkaan. Mun mies oli vielä se, joka tuon työpaikan hommasi, miehen koulukaverista on kyse. Työllistämistuella vielä oli se ensimmäinen puoli vuotta. Työttömiä työllistyy. Minäkin olin työtön ja sain töitä. Vai ajatteletko, ettei kukaan työtön koskaan työllisty?
Mä voin kertoa työantajan puolelta, että erään työntekijän jäädessä vuorotteluvapaalle, otin paikallisesta työkkäristä pitkäaikaistyöttömien listan ja raakattuani pahimmat tunnetut toivottomat pultsarit pois, kutsuin loput haastatteluun. (Sääntöjen mukaan vuorotteluvapaan korvaaja piti olla nimenomaan pitkäaikaistyötön.) Porukasta suurin osa oli enemmän tai vähemmän alkoholisteja, hankalia tai työhaluttomia. Monet sanoivat suoraan että älä palkkaa mua, mä oon vaan koko ajan sairaslomalla / aiheutan tahallani hankaluuksia että saisin potkut / en tee yhtään mitään jos palkkaat jne kivoja syitä.
Koko hemmetin työkkärin listasta löytyi oikeasti KAKSI, jotka halusivat töitä. Toisen heistä palkkasin. Jäi muuten taloon vuorotteluvapaan tuurauksen jälkeenkin vakituiseksi työntekijäksi.
Kaltaisesi asenneongelmaisen saisi mun puolesta jättää ilman mitään tukia ja potkasta kadulle. Vituttaa tollaset nössykät
Myöhästy.
Tosin,jos nyt oikein mokaat ja sitten myöhemmin syksyllä kun haluaisit töihin ja siellä tulisi paikka auki, olisi noloa hakea.
Suosittelen, että menet ja olet oma itsesi ja vaikka tarvittaessa vaikka sanot koska sinulle paremmin sopisi työn aloittaminen. Silloin olet tilanteessa, jossa voisit hakea myöhemminkin sinne?