Olenko ainoa joka ei pidä matkailusta tästä syystä?
Aina matkoilla ollessa tulee iso haikeus ja ahdistus siitä, että täällä nyt olen tässä valtavan ihanassa paikassa, jossa oikeasti haluaisin asua ja elää kuin siellä missä oikeasti asun ja elän. Matkoilla ollessani tajuan, miten paljon elämää on muualla ja se kaikki tuntuu sata kertaa kiehtovammalta ja paikat tuhat kertaa ihanampia kuin se lähiö missä itse asun.
Ollaakseni elämääni tyytyväinen minun on paras pysytellä omilla asuinkulmillani. Silloin ei ole vertailukohdetta ja oma elämä tuntuu ihan kivalta. Matkan jälkeen olen viikkokausia surullinen ja ahdistunut.
Kokeeko joku muukin näin?
Kommentit (22)
Joo. Se matkan jälkeinen masennus on tyrmäävä!
Minulla konkretisoituu kuinka tylsää vaimoni kanssa on matkoilla ja ahdistaa kun pitäisi olla hauskaa ja romanttista kun on puitteet matkoilla kunnossa mutta ei sitten kuitenkaan.
Minusta on mukavaa käydä ihanissa paikoissa, vielä mukavampaa on palata ihanaan kotiin/kotikaupunkiin.
Tuttu tunne. Toisaalta rakastan matkallelähtemisen fiilistä niin paljon, että se tuo lohtua.
Se, miksi minä en muuta tai ole muuttanut ulkomaille, on rohkeuden puute. En osaisi luottaa pärjäämiseen, kun en tahdo pärjätä edes täällä kotimaassa.
Joo
haluan myös pysytellä kotoseuduilla, muutamia kertoja matkoilla, ja
tuntuu että haluan kotiin, mutta jälkeen päin ajattelen noita matkoja
haikeudella, voi kunpa pian taas pääsis johonki, ni vois toivoo eetä
oispa kotona taas.
Suomeen on kyllä aina tosi masentavaa palata.Huomasin sen kun asuin muualla ja tänne tulo tuntui lähes aina virheeltä kun taas paluu sinne toiseen maahan oli helpottavaa.Kenties tämä ankeus - matka lentokentältä keskustaan - erityisesti oli syy masennukseen.Maisemat eivät todellakaan ole mieltä ylentäviä.
Musta taas tuntuu, etta mita enemman matkustan, sita enemman pidan omista kotikulmistani. Tai oikeastaan entisista kotikulmista. Nykyinen asuinpaikka Afrikassa on niin paljon koyhyytta, kurjuutta ja turvattomuutta, etta tekisi vain mieli painella lentokentalle. No, ehka tama tasta kirkastuu.
Ymmärrän aloittajan tunteet, mutta minulle se reaktio on sellainen, että jumalauta, nyt muutan elämääni että pääsen matkustamaan useammin.
Tuntui tuolta kunnes muutin pois Suomesta.
Vierailija kirjoitti:
Musta taas tuntuu, etta mita enemman matkustan, sita enemman pidan omista kotikulmistani. Tai oikeastaan entisista kotikulmista. Nykyinen asuinpaikka Afrikassa on niin paljon koyhyytta, kurjuutta ja turvattomuutta, etta tekisi vain mieli painella lentokentalle. No, ehka tama tasta kirkastuu.
Opeta heille työntekoa näin saavat nostettua elintasoaan. Ei taida heillä olla taipumusta työntekoon. Aina on työtä millä kohentaa pärjäämistään , ei tarvita heti rahaa.
Ajattelepa niin päin, että jos asuisit siellä jossain onnenmaassa, niin kaiketi monet lomat suuntautuisivat Suomeen. Itseäni puistattaa pelkkä ajatuskin.
Paskat palkat ja vielä onnettomammat sosiaali- ja terveysetuudet ei houkuttele. Lomalla on kiva käydä, mutta asuminen esim. Etelä-Euroopassa ei ole niin auvoista, mitä turisti kuvittelee.
Ymmärrän sinua ap. Itse matkustan paljon omia ja työmatkoja ja joka kerran paluuahdistus on vaan suurempi. Vielä muutamaan vuoteen emme pääse täältä pois, mutta kunhan nuorin lapsikin on aikuinen tulemme olemaan toivottavasti 10kk vuodeta poissa.
Mulla ei ole harhakuvia "kivasta lomailusta" loppuelämää sillä olen asunut ulkomailla kauan sitten siellä työskennellessäni. Olihan moni asia alkeellista ja hankalaa (esim sähkölasku maksettiin sähkölaitoksella, vesilasku vesilaitoksella jne heidän toimipisteissään. Ei pankkiin tai netissä!), jotkut kämpät talvisin viileitä mutta toisaalta talvi kesti vain 2kk. Pikkujuttuja kuitenkin. Vastapainona lämpö, kokemukset, kaikki se kauneus ja historia, hyvä ruoka ja iloiset ihmiset. Lomatkin voisi viettää lähellä - kaikkiin kivoihin paikkoihin olisi n 2 tunnin matka (tavalla tai toisella. Vähän kuin Helsingistä Tampereelle menisi mutta ollaankin Välimeren rannalla;)
Terveyspalvelut on aina olleet muualla hyvät, esim yksityislääkärit huomattavasti halvempia ja vielä saa lääkkeet käteen. "Hyvää sosiaaliturvaa" en pääse keskituloisena täällä Suomessa ihailemaan.... ilmainen terveydenhuoltokin maksaa yli 30€ joka kerran. Kokemusta on sillä mua on pompoteltu nyt reilu 2v lääkäriltä toiselle eikä kukaan tee lopullista yhteenvetoa mistä kävisi ilmi että minut on jo loppuunkulutettu tässä yhteiskunnassa työllä ja veroilla...
Itseäni hämmentää yhä uudelleen miten hällä väliä tyyliin lomakohteissa siivotaan, sähköasennukset näyttävät siltä, että sähköiskua odotellaan. Hanavettä ei voi juoda ja luottokortin kopiointi ei ole harvinaista, oma lukunsa on vatsataudit 😂
Kerjäläisten määrä ja maanalsisten asemilla nukkuvat kodittonat hämmentävät, Suomeen takaisin tulo ei masenna, tosin en asu pääkaupunkiseudulla.
Mulla oli lapsena ja nuorempana (parikymppisenä) sama juttu, itkinkin monesti kun tulin takaisin Suomeen. Lapset saatuani huomaan asian olevan päinvastoin, reissuun lähteminen ahdistaa, keksin miljoona eri pahaa asiaa mitä meidän perheelle voi ulkomailla käydä ja kotiin tultaessa olen lähinnä huojentunut, että onneksi hengissä selvittiin ja lapset ovat taas yhtä kokemusta rikkaampia ja eipähän tarvitse lähteä taas aikoihin mihinkään. Oikeesti harmittaa tuntea näin, mutten voi sille mitään.
Vierailija kirjoitti:
Paskat palkat ja vielä onnettomammat sosiaali- ja terveysetuudet ei houkuttele. Lomalla on kiva käydä, mutta asuminen esim. Etelä-Euroopassa ei ole niin auvoista, mitä turisti kuvittelee.
Ei Suomen sosiaali- ja terveysetuudet todellisuudessa ole mitenkään erikoiset. Ja kun muuttaa paikkaan jossa on töitä, ei tarvitse sosiaalietuuksien takia valita asuinpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni hämmentää yhä uudelleen miten hällä väliä tyyliin lomakohteissa siivotaan, sähköasennukset näyttävät siltä, että sähköiskua odotellaan. Hanavettä ei voi juoda ja luottokortin kopiointi ei ole harvinaista, oma lukunsa on vatsataudit 😂
Kerjäläisten määrä ja maanalsisten asemilla nukkuvat kodittonat hämmentävät, Suomeen takaisin tulo ei masenna, tosin en asu pääkaupunkiseudulla.
En tiedä missä lomailet, mutta omat havainnot aivan päinvastaiset. Ainakin Euroopan lomakohteissa on melkein joka paikassa siivottu paremmin kuin Suomessa. Tämä on yksi näistä suomalaisten harhoista, että suomalaiset olisi siistejä. Suomessa siivotaan roskat kadulta mutta esim. hotellit ja ravintolat on muualla siistimpiä. Ällöintä Suomessa on kun ravintoloissa ei putsata lasten syöttötuoleja. Tuollaista ei näe missään muualla.
En yhtään ole linjoillasi ap. Näen aina ja joka paikassa sen arkipäiväisyyden, ihmisten samat stressit ja tylsyydet ja typeryydet, kuin kotikulmillakin.
Esim. näin kaksi naista, joiden koirat rähjäävät toisilleen ja siitä sitten akatkin alkoivat tappelemaan rumasti. Huomasin epäystävällisen kassan. Näin juopon maassa, jossa muka juoppoja ei olekaan matkakertomusten mukaan.
Ihan kiva käydä maailmalla näkemässä, että mikään ei muutu oikeasti koskaan eikä missään.
Vierailija kirjoitti:
Tuntui tuolta kunnes muutin pois Suomesta.
Sama juttu. Tai siis, arki on lopulta arkea siellä upeassakin paikassa, eikä niistä ihanista asioista samalla tavalla henki salpaannu, kun ne on jokpäiväisiä.
Mikä estää lähtemästä?