Mielikuvitusmaailmani
Olen parisen vuotta viettänyt suuren osan vapaa-ajastani luomassani mielikuvitusmaailmassa. Olen ollut pitkään erään ulkolaisen tv-sarjan fani ja olen alkanut kuvittelemaan osan sarjan hahmoista ystävikseni. Vietän aikaani kuvittelemalla mitä he tekevät tai kuinka voisimme mennä yhdessä vaikka syömään. Katselen sarjaa nauhalta lähes päivittäin.
Käyn normaalisti töissä ja minulla on pari hyvää ihan oikeatakin ystävää joiden kanssa tapaamme silloin tällöin. Olen melko tyytyväinen elämääni kaikin puolin mutta joskus mietin että kuinka sairas tämä kuvio on.
Kommentit (32)
En halua kertoa mistä sarjasta on kyse koska pari ystävää voisivat arvata ja tieto levitä.
itse olen elänyt sellaisessa pienessä huoneessa omassa mielikuvitusmaailmassani varmaan puolet elämästäni karussa pahoja ihmisiä. onhan tämä yksinäistä mutta turvallista. paskaa elämää kylläkin. "oikea elämä" - mitä se taas onkaan - en todellakaan tiedä.
Eli en ole yksin. Onko muitakin asianharrastajia?
Minulla on muutama erilainen kuvittelu"leikki". Ne ovat reaalimaailmassa tapahtuvia tarinoita, joita ajattelen, muokkaan mielessäni paremmaksi, keksin uusia kohtauksia jne. Töissä, kotona, lenkillä, nukkumaan mennessä, filmi lähtee heti pyörimään. Kun kyllästyn yhteen tarinaan, vaihdan seuraavaan, kunnes vaihdan taas seuraavaan ja palaan takaisin ensimmäiseen. Outoa vai normaalia, ihan sama. Koskaan ei ole tylsää, vaan voin olla pitkänkin aikaa tekemättä mitään ja vain mietiskellä omiani.
Ihana kuulla. Olen välillä miettinyt uskaltaisinko kertoa kahdelle parhaalle kaverille mutta vähän hävettää sillä olen jo yli kolkyt.
Vierailija kirjoitti:
itse olen elänyt sellaisessa pienessä huoneessa omassa mielikuvitusmaailmassani varmaan puolet elämästäni karussa pahoja ihmisiä. onhan tämä yksinäistä mutta turvallista. paskaa elämää kylläkin. "oikea elämä" - mitä se taas onkaan - en todellakaan tiedä.
Vaikka fyysisesti pääsee pakenemaan niin se helvetti seuraa päässäsi. Olen joskus varmaan noin viisi vuotta putkeen pyöritellyt joidenkin sanomisia päässäni ja yrittänyt löytää siitä jonkn positiivisen vivahteen (jotta siis kykenisin todistamaan itselleni (tai huijaamaan) että hän ei ollut tosissaan).
Naiset ja mielenterveysongelmat sopivat yhteen kuin syksy ja ruska.
Miksi et alkaisi kirjoittamaan tätä maailmaasi. Sen verran muunnat, ettei plagionnista tule syytettä. Vaikuttaa siltä, että mielikuvitusta ja eläytymistä ainakin löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on muutama erilainen kuvittelu"leikki". Ne ovat reaalimaailmassa tapahtuvia tarinoita, joita ajattelen, muokkaan mielessäni paremmaksi, keksin uusia kohtauksia jne. Töissä, kotona, lenkillä, nukkumaan mennessä, filmi lähtee heti pyörimään. Kun kyllästyn yhteen tarinaan, vaihdan seuraavaan, kunnes vaihdan taas seuraavaan ja palaan takaisin ensimmäiseen. Outoa vai normaalia, ihan sama. Koskaan ei ole tylsää, vaan voin olla pitkänkin aikaa tekemättä mitään ja vain mietiskellä omiani.
Ja että olisin vielä säälittävämpi, tunnustan että kirjoitan aivan liian usein palstalla jonkun päähenkilöni roolissa. Sori.
Vierailija kirjoitti:
Naiset ja mielenterveysongelmat sopivat yhteen kuin syksy ja ruska.
Ei, minä olen mies. EIkä kyse ole mielenterveysongelmasta vaan kulttuuristamme.
Minä elän työtä lukuunottamatta täysin mielikuvitusmaailmassa. En halua puolisoa enkä ystäviä. En pidä kuviota edes mitenkään sairaana. Jokainen saa itse valita pitääkö kiinnostavampana tosimaailmaa vai jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Naiset ja mielenterveysongelmat sopivat yhteen kuin syksy ja ruska.
Miten suhtautuisit jos sinulla tai läheiselläsi todettaisiin mielenterveysongelma?
Oon nelikymppinen, ja vasta hiljattain tajusin, että mielikuvitusystävistähän mulla on kyse! Muokkaan mielikuvituksessani todellisuutta sellaiseksi, että mulla onkin ystäviä, ne on ihania ja luotettavia ja tykkää mun seurasta. Pidin tuota ensin outona ja säälittävänä juttuna. Mutta sitten kun nimesin koko homman mielikuvitusystävien luomiseksi, niin siitä tuli normaalimman oloista - onhan ilmiöllä nimikin!
Pitäisköhän munkin hankkia oma mielikuvitusmaailma? Täällä ainakin on aika tylsää.
Mikä lopulta on totta ja mikä mielikuvitusta? Vai onko kaikki vain unta? Omaa luomustamme, unen luomista ja siinä elämistä?
Vierailija kirjoitti:
Ootte sekasin.
Olet kateellinen. Voi kunpa minullakin olisi mielikuvitusmaailma.
Mikä sarja kyseessä?