Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä köyhempi ihminen, sitä enemmän eläimiä
02.09.2016 |
Olen erään FB:n avustusryhmän jäsen ja auttanut taloudellisesti useampaa perhettä. Hakemuksia/tilannekuvauksia lukiessa yksi asia pistää pahasti silmään: lähes KAIKILLA perheillä on kissa tai koira. Ymmärrän, että eläimestä on seuraa ja se voi olla ilopilleri muuten ankeassa elämässä, mutta eikö yhtään käy mielessä, että eläintä ei voi ottaa, jos sitä ei ole varaa ruokkia? Mahdollisista eläinlääkärikuluista puhumattakaan. Kaikkien tilanne ei ole voinut ykskaksyllättäen sekunnissa muuttua radikaalisti. Tässäkin ryhmässä on eläintenruoan ja kissanhiekan lisäksi ruinattu moneen kertaan rahaa eläinlääkärimaksuihin.
Mikä tekee ihmisestä niin sairaalloisen itsekkään, että hän hankkii viattoman eläimen kotiin, joka ei pysty tästä huolehtimaan?
Kommentit (44)
Toisilla on aikaa hoitaa eläimiä kun eivät ole töissä. Ja kummasti rahaa esim. polttaa tupakkaa myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon opiskelija, jolla on 2 keskikokoista koiraa ja kissa. Mulla on jo vuosia ollut erillinen säästötili eläinlääkärikuluja varten. Joskus tiukassa tilanteessa ottanut sieltä rahaa eläinten ruokiin.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Minä olen köyhä, mutta kyllä minullakin jää ruoantähteitä, joilla voin ruokkia koiran. Eläinlääkärissä olemme joutuneet kymmenen vuoden aikana käymään pari kertaa, ja niitä käyntejä varten minulla on hätäkassa, josta muutenkin rahoitan yllättävät menot. Panen siihen pari euroa viikossa. Sen verran mulle jää säästöön, vaikka elän tuilla.
Koira on minulle perheenjäsen ja ainoa harrastus kirjastossa käynnin ja lenkkeilyn ohella. Oletko ap tosissaan sitä mieltä, että tästäkin pitäisi minun luopua? Miksi ihmeessä, kun koira ja minä voimme hyvin?
Mitä tulee typerään mutu-analyysiisi, niin panepa nyt äkkiä tutkimustietoa luulollesi. Sen mitä olen koira-aitauksessa huomannut, niin kyllä niitä koiria on hyvin toimeentulevillakin, yhtä lailla. Eläinrakkaus ei katso tuloluokkia, onneksi.
Hei sinä ammattiloukkaantuja!
Luepa aloitukseni uudestaan. Missä vaiheessa puhun tuloluokista? Ihmettelyni koski ainoastaan ihmisiä, joilla ei ole varaa pitää eläintä, mutta silti sellaisen hankkivat. Sellaisia ihmisiä, jotka eivät pysty itse kustantamaan itsensä tai lemmikkiensä ruokia tai muita välttämättömiä kuluja. En puhunut missään vaiheessa pienituloisista ihmisistä, jotka kuitenkin kykenevät selviytymään.
Uskon, että lemmikillä on merkittäviä positiivisia vaikutuksia ihmiselle, mutta en silti ole sitä mieltä, että lemmikkiä tulee ottaa olosuhteisiin, jossa siitä ei voida pitää asianmukaista huolta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ap:lle oikein hyvä neuvo.
Eroa siitä fb-ryhmästä. Olet siellä selvästi täysin väärällä asenteella, paheksuaksesi ja katsoaksesi "köyhien surkimusten" elämää ilkeää nokanvarttasi pitkin. Sinua ei sinne kaivata.
Niinkö? Raha on kyllä tähän saakka tuntunut kelpaavan.
En edelleenkään pidä lemmikin omistamista esteenä sille, että autan ihmistä. Pidän vain todella kummallisena sitä, että lähes jokaisella näistä yhteiskunnan tukien ja muiden ihmisten hyväntekeväisyyden varassa elävistä perheistä on lemmikkieläin.
Ap
Onko ap koskaan kuullut sellaista, että elämässä täytyy olla joku mielekkyys, että jaksaa?
Kun on tarpeeksi köyhä, ei ole varaa juuri muuhun kuin johonkin pieneen eläimeen. Moni köyhä jaksaa vain sen voimalla, että on joku/jotkut, josta on pakko huolehtia. Muutenhan sitä voisi oikasta itsensä vaikka junaradalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmetellyt. Yleensä nää eläimet, koirat varsinkin, on vielä "pelastettu" pentutehtaasta. Täydellistä idiotismia.
Voin puhua vain omasta puolestani, mutta mä en ottanut koiraa juurikin elämäntilanteeni takia, vaan koira otti mut. Mies, joka halusi päästä eroon koirastaan, kirjaimellisesti jätti tuon elukan mun rappukäytävääni. Tunnettiin siis yhteisten tuttujen kautta.
Että en tiedä, kumpi pelasti kumman :) Piristänyt ainakin mun mielialaani niin, että pois en anna, olen sitten vaikka itse syömättä. Niin, ja ohiksena, 15kg koirannappuloita maksoi tarjouksessa 13,90€ Että ei se nyt ihan heti konkkaan vie, vaikka onkin köyhällä lemmikki.
Tästä syystä erosin siitä samaisesta fb-ryhmästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Köyhälläkö ei saisi olla mitään iloa elämässä?Pitäisi vaan tuijottaa hirttoköyttä 20 neliön parakissa,että veronmaksajat olisi tyytyväisiä.
Saisi, ja toivon, että on, ja kannatan hyvinvointivaltiota ja kunnollisia sosiaalitukia. Mutta kun on kyse elävästä olennosta niin pitäisi ajatella muutakin kuin omaa iloaan. Esim mä en ole köyhä, mutta tiedän, etten jaksaisi tällä hetkellä huolehtia koirasta kunnolla (on vaativa työ ja 3 lasta), joten en sellaista hanki vaikka haluaisinkin. Muitakin ilon aiheita on kuin eläimen omistaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhälläkö ei saisi olla mitään iloa elämässä?Pitäisi vaan tuijottaa hirttoköyttä 20 neliön parakissa,että veronmaksajat olisi tyytyväisiä.
Saisi, ja toivon, että on, ja kannatan hyvinvointivaltiota ja kunnollisia sosiaalitukia. Mutta kun on kyse elävästä olennosta niin pitäisi ajatella muutakin kuin omaa iloaan. Esim mä en ole köyhä, mutta tiedän, etten jaksaisi tällä hetkellä huolehtia koirasta kunnolla (on vaativa työ ja 3 lasta), joten en sellaista hanki vaikka haluaisinkin. Muitakin ilon aiheita on kuin eläimen omistaminen.
No hommaatko naispuolisille köyhille vaikka luisvuittonin laukun. Sitä ne voivat esitellä ja ulkoiluttaa eikä mene rahaa sen ruokkimiseen eikä eläinlääkärimaksuihin. Mikä sitten on ilonaihe, jonka soisit köyhällekin? Pihalla seisominen ei taida maksaa ( ei kalliita lenkkikenkiäkään) mitään mutta tuskin siitä iloa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä nyt taas ihmiset loukkaantuvat ja hyökkäävät ilman ajatusta...
tottakai lemmikit tuovat iloa elämään ja se on "sallittua" köyhillekin, mutta en kyllä minäkään näe järkeä että jo valmiiksi huonoon tilanteeseen otetaan useita eläimiä ja tehdään lisää lapsia. se nyt vaan on tyhmää.
Tunnen perheen, jolla on 4 koiraa ja 3 lasta, mies sairaseläkkeellä ja vaimo paahtaa eteenpäin viimeisillä voimillaan. Ei järin terve tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhälläkö ei saisi olla mitään iloa elämässä?Pitäisi vaan tuijottaa hirttoköyttä 20 neliön parakissa,että veronmaksajat olisi tyytyväisiä.
Saisi, ja toivon, että on, ja kannatan hyvinvointivaltiota ja kunnollisia sosiaalitukia. Mutta kun on kyse elävästä olennosta niin pitäisi ajatella muutakin kuin omaa iloaan. Esim mä en ole köyhä, mutta tiedän, etten jaksaisi tällä hetkellä huolehtia koirasta kunnolla (on vaativa työ ja 3 lasta), joten en sellaista hanki vaikka haluaisinkin. Muitakin ilon aiheita on kuin eläimen omistaminen.
No hommaatko naispuolisille köyhille vaikka luisvuittonin laukun. Sitä ne voivat esitellä ja ulkoiluttaa eikä mene rahaa sen ruokkimiseen eikä eläinlääkärimaksuihin. Mikä sitten on ilonaihe, jonka soisit köyhällekin? Pihalla seisominen ei taida maksaa ( ei kalliita lenkkikenkiäkään) mitään mutta tuskin siitä iloa on.
Ihan mikä vaan ilonaihe, joka ei sisällä elävän olennon hankkimista olosuhteisiin, joissa siitä ei välttämättä pysty huolehtimaan. Mä en lainkaan tässä sääli valtion rahoja, vaan niitä koiria. Ja en tarkoita asiallisesti asiansa hoitavia pienituloisia, vaan niitä, joilla on elämänhallinta sellaista kuin tässä on mainittu, että pienessä kämpässä sotkun keskellä kasa lapsia ja eläimiä joiden hoito ja ruokinta ovat rempallaan. Useimmille koirille muuten ihmisen ruoantähteet eivät todellakaan käy ainoaksi ravinnoksi, kuten joku tässä esitti.
Mielestäni harrastusvälineisiin, esim. hyviin lenkkareihin voisi mieluusti myöntää työttömille ja pienituloisille sossusta rahaa.
Onhan se edesvastuutonta ottaa eläintä jos ei ole varaa maksaa mahdollisia el kuluja eikä ole varakasta sukua takana joka auttaisi, köyhä ja yksinäinen huono yhdistelmä. Itsellä on kaksi jo iäkkäämpää koiraa ja olen pitkäaikaistyötön, rahaa on sen verran säästössä että pystyn hoitamaan ne loppuun asti mutta uutta eläintä en voi enää ottaa, on se todella masentavaa eikä elämä ole enää elämisen arvoista, teen omalta osaltani sitten sen viimeisen ja lopullisen päätökseen kun koiria ei enää ole, kitumaan en tänne jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt taas ihmiset loukkaantuvat ja hyökkäävät ilman ajatusta...
tottakai lemmikit tuovat iloa elämään ja se on "sallittua" köyhillekin, mutta en kyllä minäkään näe järkeä että jo valmiiksi huonoon tilanteeseen otetaan useita eläimiä ja tehdään lisää lapsia. se nyt vaan on tyhmää.Tunnen perheen, jolla on 4 koiraa ja 3 lasta, mies sairaseläkkeellä ja vaimo paahtaa eteenpäin viimeisillä voimillaan. Ei järin terve tilanne.
Tunnen myös vastaavanlaisen pariskunnan, mutta ilman yhteisiä lapsia. Sitten tossakin tapauksessa muija valittaa, kun ei pääse mihinkään lähtemään ilman kauheeta säätöä, kun pitää aina jomman kumman hoitaa koirat. Koiristahan ei koskaan tule omatoimisia ja itsenäisiä, kuten lapsista kasvun myötä.
Sitten valitetaan, kun koirien ripulipaskat ovat pilanneet kalliita mattoja, ja kun pitää ostaa uusia tilalle, ja voivoivoi, sitä rahan riittämättömyyden valitusta, mutta miten tuollaisille voi mennä sanomaan, että hei, jospa veisitte noista koirista nyt osan jo lopetuspiikille, niin helpottaisi varmasti kaikin puolin. En muutoinkaan vaan tajua, miksi ahtaisiin asuintoihin otetaan ylipäätänsä monta isoa koiraa. Yhdessäkin on ihan tarpeeksi.
Käyn työni puolesta moniongelmaisten, köyhien ihmisten kotona. Ollaan työkavereiden kanssa puhuttu, että mitä huonommin perheellä menee, sitä todennäköisemmin heillä on useita lemmikkejä, usein huonostikoulutettuja, isoja koiria.
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi lukea James Bowenin kirjan Katukatti Bob - kissa joka pelasti elämäni. Toki kaikille ihmisille eläimillä ei varmaan nyt näin huikeaa merkitystä ole, eikä ainakaan eläinlaumaa tarvita, mutta jos köyhän ihmisen pitää jotensakin pinnalla yksi lemmikkieläin, niin ennemmin olisin iloinen.
Jollain tasolla ymmärrän tämän kommentin, mutta minusta ihmisten tulisi syvästi miettiä omaa suhtautumistaan eläimiin. Se kissa tai koira joutuu viettämään koko ikänsä masentuneen tai rahattoman lemmikkinä. Jos omistaja makaa sängynpohjalla, ei lemmikillä ole mitään tekemistä. Huonolla ravinnolla ja puutteellisella terveydenhoidolla ei myöskään pitäisi kenenkään elää. Miksi alistamme eläimen tuottamaan itsellemme iloa? Se ei todellakaan ole sen vangitun eläimen vastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhälläkö ei saisi olla mitään iloa elämässä?Pitäisi vaan tuijottaa hirttoköyttä 20 neliön parakissa,että veronmaksajat olisi tyytyväisiä.
Saisi, ja toivon, että on, ja kannatan hyvinvointivaltiota ja kunnollisia sosiaalitukia. Mutta kun on kyse elävästä olennosta niin pitäisi ajatella muutakin kuin omaa iloaan. Esim mä en ole köyhä, mutta tiedän, etten jaksaisi tällä hetkellä huolehtia koirasta kunnolla (on vaativa työ ja 3 lasta), joten en sellaista hanki vaikka haluaisinkin. Muitakin ilon aiheita on kuin eläimen omistaminen.
No hommaatko naispuolisille köyhille vaikka luisvuittonin laukun. Sitä ne voivat esitellä ja ulkoiluttaa eikä mene rahaa sen ruokkimiseen eikä eläinlääkärimaksuihin. Mikä sitten on ilonaihe, jonka soisit köyhällekin? Pihalla seisominen ei taida maksaa ( ei kalliita lenkkikenkiäkään) mitään mutta tuskin siitä iloa on.
No köyhä keksii ilonaiheensa niistä asioista joihin on varaa. Mua keskituloisena ilahduttaisi kolme viikkoa Malediiveilla, mutta rahat ei riitä, miksei auteta?
Hmm, hyvä kysymys kyllä ja täytyy myöntää, että itse olen juuri sellainen, tai ollut, eli toimeentulotuella eläessäni menin ostamaan koiran, eikä mitään ihan pientäkään, vaan 35kg painavan koiran. Siis aikuisena painaa tuon verran, pentuna ei toki vielä painanut. Seropi ja maksoi 350€ (en edes muista miten pystyin maksamaan tuollasta summaa).
Tiesin kyllä, että koiraan menee rahaa ja vielä enempi menee, jos tulee jotain eläinlääkäriä vaativia reissuja. Jotenkin typeryyksissäni kuvittelin, että kyllä mä jostain sen rahan aina saan (otan vaikka vippiä tai jotain..huoh..)
Olin niin perkeleen yksinäinen ja rakastan eläimiä, joten menin koiran hankkimaan. Tiedän, olin itsekäs paska.
Tämän koiran ostin pentuna ja koira on nyt 10vuotta ja hyvin ollaan onneksi pärjätty. Koira on terve, rokotukset ja madotukset ajan tasalla ja aina ovat olleetkin. Koiran lonkat, kyynärät ja selkä kuvattu terveiksi. Syötän laadukasta ruokaa (57e/15kg säkki nappulaa) ja paljon lihoja ja lihaisia luita. Lohiöljyä aina myös sekaan, niin saa omegoita.
Olen siis nykyään kyllä työelämässä ja varaa on parempi nyt, mutta köyhinäkin aikoina satsasin koiraan ja itse sitten karsin omista syömisistäni ja menoista.
Luojan lykky, koira ei ole koskaan sairastunut mihinkään.
Mutta olen oppinut, enkä koskaan menisi enään ottamaan koiraa itsekkäistä syistä.
Jos ei ole varaa huolehtia eläimestä ei sitä pidä myöskään hankkia. Sossu kattaa lapset tiettyyn rajaan asti, mutta ei eläimiä. Tämä on eläinsuojelullinen näkökohta ja sen laiminlyönti on enemmän tai vähemmän rikollista. Sitävastoin saa "vähätuloinen" mieluusti pitää eläimensä minun puolestani, mikäli ottaa niistä vastuun. Kissa on ylläpidoltaan aika halpa, ainakin niin kauan kun ei sairastu.
Alue: Aihe vapaa
Elämänhallinta on hukassa. Eläimiä otetaan hetken mielijohteesta, niistä ei kyetä aina edes huolehtimaan. Vähän sama noiden lasten suhteen, käyhimmille niitä vaan putkahtelee suunnittelematta (ja ilman vakinaista parisuhdetta), yhteiskunta huolehtii minimit. Surkeaa.