Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä VAKAVIA PUUTTEITA Tampereen englanninkielisessä päiväkodissa oikein on? Toiminta määrätty keskeytettäväksi ja yli 60 lasta siirretään

Vierailija
02.09.2016 |

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/vakavia-puutteita-paivakodissa-tamperee…

"Tampereen kaupunki siirtää pikaisesti yli 60 lasta pois yksityisestä English International School of Tampere -päiväkodista, jonka toiminnan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt määrätä keskeytettäväksi.

Aluehallintoviraston päätöksen mukaan päiväkodin henkilöstön kelpoisuudessa ja toiminnan järjestämisessä on todettu vakavia ja toistuvia puutteita. "

Tietääkö kukaan asiasta tarkemmin?

Kommentit (302)

Vierailija
161/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä, että pistettiin kiinni tämä lastenrääkkäämö. Lasta on suojeltava kaikelta pahalta.

Vierailija
162/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuo huutaminen on varmasti kulttuurisidonnainen asia. Itsekin nimittäin kerran satuin paikalle kun Scott piti kuria vähän kovemmalla äänellä, ja kanssasi ollut äiti kauhisteli äänenkäyttöä. Itse pidin ihan tavallisena angloamerikkalaisena käytöksenä, Englannissa kuulin lapsille oikeasti huudettavan, mikä on eri asia kuin äänen korottaminen. Kuri oli ainakin 5-10 vuotta sitten aika kova.

Ei se ihan näin mene. Kulttuuriin kuuluu myös tunneilmaisu. Huutamiseen ei ole kukaan kuollut, päinvastoin. Samoin amerikkalaiseen kulttuuriin kuuluu vastapainona avoin tsemppaus, iloisuus ja positiivinen palaute, jotka taas eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin. On vaikea puhua jotain kieltä ilman sen ei-verbaalista viestintää, tuloksena on Kimi Räikkönen englantia puhuessaan... suomalaisesta varmaan asiallinen, mutta englantilaisesta vain törkeä.

Lapsipsykologiassa huutaminen katsotaan henkiseksi väkivallaksi, lapsen nolaamiseksi. Miksi työpaikallaan saa huutaa lapsille, mutta samalla esim. alaisten tai kollegojen kanssa kommunikointi huutamalla kurkku suoraan katsotaan sopimattomaksi? Lapsi on puolustuskyvytön, mutta työkaveri voi lähteä kälppimään, koska haluaa. Eikä huutaminen ole mikään anglosaksien kulttuuriin kuuluva hyväksytty juttu.

Jos sinä katsot huutamisen väkivallaksi, sinulla on siihen oikeus. Toisaalta silloin rikollisia on tässäkin maassa miljoonia. En tiedä miten tarkoituksenmukaista on nimittää normaaliin elämään kuuluvaa asiaa niinkin värittyneellä sanalla kuin väkivalta, joka todellisuudessa kuvaa nimenomaan fyysistä väkivaltaa. Ei ihme, että suomalaisista niin valtava osa on mt-ongelmaisia ja traumatisoituvat kissan kuolemastakin, jos huutamista pidetään jonain väkivallan tekona. Jestas sentään, ja suomalaisilla on vara mielestään haukkua ruotsalaisia munattomiksi.

Lapselle huutaminen kuritusmielessä on henkistä väkivaltaa lapsipsykologian näkökulmasta. Ei siitä välttämättä jää "traumaa", mutta ei se ihanteellinenkaan kasvatuskeino ole, varsinkaan päiväkodissa. Mikä totuudessa oikein satuttaa noin kovin? Kasvattaminen onnistuu mainiosti ilman huutamista ja kuritusväkivaltaa.

Käsi ylös, kuka tahtoo, että hoitajat huutavat omalle lapselle päiväkodissa?

Öö. Minä. Jos syytä on.

Jos lapsellesi on syytä huutaa, kannattaisiko hänelle hankkia kuulokoje?

Voisi sitten hankkia samanlaiset koko hänen amerikkalaiselle suvulleen. He eivät valitettavasti pidä huutamista (siis kovalla äänellä puhumista) väkivaltana. Eikä edes lasten torumista ja jäähyjä huonosta käytöksestä.

Ehkä huutavalle aikuiselle tosiaankin tekisi hyvää jonkinlainen vahvistin, jotta hän saisi kuulla miltä se oma ääni kuulostaa lapsen herkkään korvaan.

Lapseni ilmoitti jo viisivuotiaana, että jos korotan ääntäni, hän ei ainakaan tottele. Lapseni isä on myös meluherkkä persoona. Siksi olen opetellut muita kommunikaatiokeinoja, vaikka itsekin tulen kovaäänisestä perheestä.

Vähänkö on äiskä rähmällään... varmaan aika moni viisivuotias kuvittelee sanelevansa ehdot, se on vanhemmasta kiinni suostuuko niihin. Meillä kyllä lapset tottelee myös kovemmalla äänellä annettuja ohjeita.

Näin! Kyllä voimien tunnossaan oleva äiti kiljuu kuin jalopeura silloin kun siltä tuntuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen ulkomailla asuessani ollut poikkeuksetta tyytyväinen päiväkotipalveluihin. Suomessa en ollut koskaan. Suomessa päiväkotien tädeillä oli aina liian kiire jutustella keskenään että olisivat ehtineet katsella lasten perään ja kysyttäessä kaikki oli mennyt hyvin vaikka lapsi olisi ollut ihan mustelmilla. Joskus lapsi ei ollut saanut ruokaa ollenkaan kun sitä ja tätä. Selitykset löytyivät aina, oli inhottavaa tädeille kun mun lapset olivat niin avoimia että sanoivat heti mitä oli tapahtunut päivän aikana. Mun lapset ovat osanneet pitää puolensa mutta joitakin muita lapsia kävi sääliksi kun toiset lapset potkivat, kynsivät ja raapivat, päiväkodin työntekijä selittää vanhemmille että lapsi on itse aiheuttanut vammansa. Mistä tiedän? Siitä että asuin joskus parisen vuotta yhden tälläisen päiväkodin vieressä. Päiväkoti oli kerrostalon alakerrassa ja sen piha oli meidän pihan vieressä. Joskus meinasi henki loppua kun katselin lasten melko vaarallisia touhuja siellä pihalla hoitsujen jutellessa samalla henkeviä keskenään.  Joillakin vanhemmilla Suomessa on myös tapana "vahingossa" ottaa mukaansa muiden lasten vaatteita. Onneksi minulla oli tapana nimikoida lasten vaatteet mutta oli sekin vaivansa saada omansa takaisin. Ei meinannut saada vaikka oli nimikoinnit ja jopa kuitit tallessa. Ulkomailla tälläistäkään ongelmaa ei koskaan ole ollut.

Vierailija
164/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuo huutaminen on varmasti kulttuurisidonnainen asia. Itsekin nimittäin kerran satuin paikalle kun Scott piti kuria vähän kovemmalla äänellä, ja kanssasi ollut äiti kauhisteli äänenkäyttöä. Itse pidin ihan tavallisena angloamerikkalaisena käytöksenä, Englannissa kuulin lapsille oikeasti huudettavan, mikä on eri asia kuin äänen korottaminen. Kuri oli ainakin 5-10 vuotta sitten aika kova.

Ei se ihan näin mene. Kulttuuriin kuuluu myös tunneilmaisu. Huutamiseen ei ole kukaan kuollut, päinvastoin. Samoin amerikkalaiseen kulttuuriin kuuluu vastapainona avoin tsemppaus, iloisuus ja positiivinen palaute, jotka taas eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin. On vaikea puhua jotain kieltä ilman sen ei-verbaalista viestintää, tuloksena on Kimi Räikkönen englantia puhuessaan... suomalaisesta varmaan asiallinen, mutta englantilaisesta vain törkeä.

Lapsipsykologiassa huutaminen katsotaan henkiseksi väkivallaksi, lapsen nolaamiseksi. Miksi työpaikallaan saa huutaa lapsille, mutta samalla esim. alaisten tai kollegojen kanssa kommunikointi huutamalla kurkku suoraan katsotaan sopimattomaksi? Lapsi on puolustuskyvytön, mutta työkaveri voi lähteä kälppimään, koska haluaa. Eikä huutaminen ole mikään anglosaksien kulttuuriin kuuluva hyväksytty juttu.

Jos sinä katsot huutamisen väkivallaksi, sinulla on siihen oikeus. Toisaalta silloin rikollisia on tässäkin maassa miljoonia. En tiedä miten tarkoituksenmukaista on nimittää normaaliin elämään kuuluvaa asiaa niinkin värittyneellä sanalla kuin väkivalta, joka todellisuudessa kuvaa nimenomaan fyysistä väkivaltaa. Ei ihme, että suomalaisista niin valtava osa on mt-ongelmaisia ja traumatisoituvat kissan kuolemastakin, jos huutamista pidetään jonain väkivallan tekona. Jestas sentään, ja suomalaisilla on vara mielestään haukkua ruotsalaisia munattomiksi.

Lapselle huutaminen kuritusmielessä on henkistä väkivaltaa lapsipsykologian näkökulmasta. Ei siitä välttämättä jää "traumaa", mutta ei se ihanteellinenkaan kasvatuskeino ole, varsinkaan päiväkodissa. Mikä totuudessa oikein satuttaa noin kovin? Kasvattaminen onnistuu mainiosti ilman huutamista ja kuritusväkivaltaa.

Käsi ylös, kuka tahtoo, että hoitajat huutavat omalle lapselle päiväkodissa?

Öö. Minä. Jos syytä on.

Jos lapsellesi on syytä huutaa, kannattaisiko hänelle hankkia kuulokoje?

Voisi sitten hankkia samanlaiset koko hänen amerikkalaiselle suvulleen. He eivät valitettavasti pidä huutamista (siis kovalla äänellä puhumista) väkivaltana. Eikä edes lasten torumista ja jäähyjä huonosta käytöksestä.

Ehkä huutavalle aikuiselle tosiaankin tekisi hyvää jonkinlainen vahvistin, jotta hän saisi kuulla miltä se oma ääni kuulostaa lapsen herkkään korvaan.

Lapseni ilmoitti jo viisivuotiaana, että jos korotan ääntäni, hän ei ainakaan tottele. Lapseni isä on myös meluherkkä persoona. Siksi olen opetellut muita kommunikaatiokeinoja, vaikka itsekin tulen kovaäänisestä perheestä.

Vähänkö on äiskä rähmällään... varmaan aika moni viisivuotias kuvittelee sanelevansa ehdot, se on vanhemmasta kiinni suostuuko niihin. Meillä kyllä lapset tottelee myös kovemmalla äänellä annettuja ohjeita.

Näin! Kyllä voimien tunnossaan oleva äiti kiljuu kuin jalopeura silloin kun siltä tuntuu.

Minkähän takia suomalaiset ovat niin masentuneita? Johtuisko juuri siitä, että vihaansa ei saa näyttää edes ääntä korottamalla?

Vierailija
165/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siinä Keernakadulla on kyllä kypsynyt pysäköinninvalvontaan moni muukin. Itsekin olen ottanut siinä monet sakot 10 sekunnin pysähdyksestä ja kerran siksi, että olin parkkeerannut merkittyyn ruutuun väärin päin. Olen asunut eurooppalaisissa historiallisissa kaupungeissa, joissa on paljon autoja ja kapeat kujat, eikä silti missään muualla ole ollut sellainen veemäinen kyttäysmentaliteetti pysäköinninvalvonnassa kuin Tampereella, jossa tilaa on aina!

Vierailija
166/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tamperelaiseen mentaliteettiin kuuluu, että katsellaan kaikkia epäkohtia vuosikausia ja annetaan asioiden paisua ja vähätellään kaikkea. Helsingissä on ihan toisenlainen toimintakulttuuri ja siellä puututaan nopeasti asioihin ja annetaan palautetta (olen asunut molemmissa kaupungeissa ja tiedän).

Tamperelaiset selittää aina asiat jotenkin tyyliin että "no noi ulkomaalaiset ny o vähän sellasia temperamenttisia" tms. ja katselee hitaina hämäläisinä sivusta vaikka vuosia.

Siksi tuntuu että tämä paljastunut on vasta jäävuoren huippu kun hitaat hämäläisetkin on saatu reagoimaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hämäläiset on hitaita, paitsi pysäköinninvalvojat.

Vierailija
168/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tätähän tämä yksityistäminen teettää, ei kukaan valvo riistofirmojen touhua. Vanhukset, sairaat ja lapset eivät yleensä voi vaatia oikeuksiaan, joten vakavat puutokset selviävät vasta kun jotain tapahtuu :(

Eikös tämä ole huono esimerkki tuohon, kun tuossa näköjään juuri tehtiin ennen kuin jotain vakavaa tapahtui.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuo huutaminen on varmasti kulttuurisidonnainen asia. Itsekin nimittäin kerran satuin paikalle kun Scott piti kuria vähän kovemmalla äänellä, ja kanssasi ollut äiti kauhisteli äänenkäyttöä. Itse pidin ihan tavallisena angloamerikkalaisena käytöksenä, Englannissa kuulin lapsille oikeasti huudettavan, mikä on eri asia kuin äänen korottaminen. Kuri oli ainakin 5-10 vuotta sitten aika kova.

Ei se ihan näin mene. Kulttuuriin kuuluu myös tunneilmaisu. Huutamiseen ei ole kukaan kuollut, päinvastoin. Samoin amerikkalaiseen kulttuuriin kuuluu vastapainona avoin tsemppaus, iloisuus ja positiivinen palaute, jotka taas eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin. On vaikea puhua jotain kieltä ilman sen ei-verbaalista viestintää, tuloksena on Kimi Räikkönen englantia puhuessaan... suomalaisesta varmaan asiallinen, mutta englantilaisesta vain törkeä.

Lapsipsykologiassa huutaminen katsotaan henkiseksi väkivallaksi, lapsen nolaamiseksi. Miksi työpaikallaan saa huutaa lapsille, mutta samalla esim. alaisten tai kollegojen kanssa kommunikointi huutamalla kurkku suoraan katsotaan sopimattomaksi? Lapsi on puolustuskyvytön, mutta työkaveri voi lähteä kälppimään, koska haluaa. Eikä huutaminen ole mikään anglosaksien kulttuuriin kuuluva hyväksytty juttu.

Jos sinä katsot huutamisen väkivallaksi, sinulla on siihen oikeus. Toisaalta silloin rikollisia on tässäkin maassa miljoonia. En tiedä miten tarkoituksenmukaista on nimittää normaaliin elämään kuuluvaa asiaa niinkin värittyneellä sanalla kuin väkivalta, joka todellisuudessa kuvaa nimenomaan fyysistä väkivaltaa. Ei ihme, että suomalaisista niin valtava osa on mt-ongelmaisia ja traumatisoituvat kissan kuolemastakin, jos huutamista pidetään jonain väkivallan tekona. Jestas sentään, ja suomalaisilla on vara mielestään haukkua ruotsalaisia munattomiksi.

Lapselle huutaminen kuritusmielessä on henkistä väkivaltaa lapsipsykologian näkökulmasta. Ei siitä välttämättä jää "traumaa", mutta ei se ihanteellinenkaan kasvatuskeino ole, varsinkaan päiväkodissa. Mikä totuudessa oikein satuttaa noin kovin? Kasvattaminen onnistuu mainiosti ilman huutamista ja kuritusväkivaltaa.

Käsi ylös, kuka tahtoo, että hoitajat huutavat omalle lapselle päiväkodissa?

Öö. Minä. Jos syytä on.

Jos lapsellesi on syytä huutaa, kannattaisiko hänelle hankkia kuulokoje?

Voisi sitten hankkia samanlaiset koko hänen amerikkalaiselle suvulleen. He eivät valitettavasti pidä huutamista (siis kovalla äänellä puhumista) väkivaltana. Eikä edes lasten torumista ja jäähyjä huonosta käytöksestä.

Ehkä huutavalle aikuiselle tosiaankin tekisi hyvää jonkinlainen vahvistin, jotta hän saisi kuulla miltä se oma ääni kuulostaa lapsen herkkään korvaan.

Lapseni ilmoitti jo viisivuotiaana, että jos korotan ääntäni, hän ei ainakaan tottele. Lapseni isä on myös meluherkkä persoona. Siksi olen opetellut muita kommunikaatiokeinoja, vaikka itsekin tulen kovaäänisestä perheestä.

Vähänkö on äiskä rähmällään... varmaan aika moni viisivuotias kuvittelee sanelevansa ehdot, se on vanhemmasta kiinni suostuuko niihin. Meillä kyllä lapset tottelee myös kovemmalla äänellä annettuja ohjeita.

Näin! Kyllä voimien tunnossaan oleva äiti kiljuu kuin jalopeura silloin kun siltä tuntuu.

Minkähän takia suomalaiset ovat niin masentuneita? Johtuisko juuri siitä, että vihaansa ei saa näyttää edes ääntä korottamalla?

Mielenkiintoinen teoria. Aina silloin tällöin näkee näitä railakkaasti huutavia äitejä, eikä ulospäin näytä siltä, että heidän mielenterveytensä tai elämänhallintansa olisi merkittävästi parempi kuin niiden, jotka saavat lapsensa tottelemaan normaalilla puheäänellä.

Vielä oudommalta tuntuu, että joku ammattikasvattaja huutaisi ihan itseilmaisun muotona. Opetustyö on äänelle muutenkin rankkaa.

Vierailija
170/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Melkein kuin ihmiset olisivat laittaneet lapsensa alkoholistiperheeseen hoitoon: ruokaa tulee jos tulee, aikuiset huutavat kun nälkäiset lapset ei tottele vaan kiukuttelevat, aikuiset käyvät toisiinsa kiinni ja 1 ja 2 vuotiaita retuutetaan pitkin poikin asuntoa.

Aika hädissään varmaan alle 3v ollu, ku vanhemmat tyrkkää joka päivä kamalaan paikkaan, missä isot ihmiset tappelevat ja huutavat. Jos itket, kukaan ei lohduta.

Ihan kipeetä, ettei olla suljettu jo aiemmin, miettikää jos teidän työpaikalla joku uhkaisi toista veitsellä, siitä tulisi poliisiasia. Miten kiva olisi aikuisen olla tuollaisessa paikassa, ja miten lapsi pärjää, jolla ei ole keinoja suojata itseään.

Miten tuolla toisessakin ketjussa valiteltiin naisenemmistöisten työpaikkojen olevan kamalia..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsetkin voivat olla näissä englanninkielisissa päiväkodeissa vähän erilaisia kuin suomalaisissa. Ulkomaalaiset perheet eivät ole välttämättä yhtä hiljaisia kuin suomalaiset, mikä sitten näkyy myös lasten käytöksessä. Tunnen erään miehen, joka aikanaan opetti kyseissä päiväkodissa, ja korotti ääntään pukemistilanteissa usein. Ei se kuitenkaan mitenkään aggressiiviselta vaikuttanut. Kova melutaso ja vilkkaasti keskustelevat lapset ovat sellainen tilanne, jossa varmaan suomalainen lto selviää vienolla puheäänellä, mutta moni muu ei.

Tiedän tämän huutamistavan siksi, että itselläni oli tapana hakea lapseni kotiin ennen ip-ulkoilua. Tämä ope on ihana mies ja lapsi tykkäsi tosi paljon, vieläkin pidetään yhteyttä säännöllisen epäsäännöllisesti. Huutamisen vastapainoksi myös kehui lapsia ihan estoitta, rohkaisi, halaili ja vitsaili. Kunnallisella puolella on ollut kokemukseni mukaan tosi nihkeä ja estoinen ilmapiiri.

Vierailija
172/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapsetkin voivat olla näissä englanninkielisissa päiväkodeissa vähän erilaisia kuin suomalaisissa. Ulkomaalaiset perheet eivät ole välttämättä yhtä hiljaisia kuin suomalaiset, mikä sitten näkyy myös lasten käytöksessä. Tunnen erään miehen, joka aikanaan opetti kyseissä päiväkodissa, ja korotti ääntään pukemistilanteissa usein. Ei se kuitenkaan mitenkään aggressiiviselta vaikuttanut. Kova melutaso ja vilkkaasti keskustelevat lapset ovat sellainen tilanne, jossa varmaan suomalainen lto selviää vienolla puheäänellä, mutta moni muu ei.

Tiedän tämän huutamistavan siksi, että itselläni oli tapana hakea lapseni kotiin ennen ip-ulkoilua. Tämä ope on ihana mies ja lapsi tykkäsi tosi paljon, vieläkin pidetään yhteyttä säännöllisen epäsäännöllisesti. Huutamisen vastapainoksi myös kehui lapsia ihan estoitta, rohkaisi, halaili ja vitsaili. Kunnallisella puolella on ollut kokemukseni mukaan tosi nihkeä ja estoinen ilmapiiri.

Olen varmaan itsekin tosi nihkeä ja estoinen, mutta kova melu aiheuttaa tutkitusti stressiä ja aggressiivisuutta lapsille. Aikuisia suojataan työpaikkamelulta, joten olisi hienoa, jos päiväkotienkin henkilökunnalla olisi muita keinoja kuin päälle huutaminen. Tuttu lapsi kunnallisella puolella sai tuoda kuulosuojaimet mukanaan. Omien lasteni päiväkodissa (montessori) sisällä ei yksinkertaisesti huudeta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapsetkin voivat olla näissä englanninkielisissa päiväkodeissa vähän erilaisia kuin suomalaisissa. Ulkomaalaiset perheet eivät ole välttämättä yhtä hiljaisia kuin suomalaiset, mikä sitten näkyy myös lasten käytöksessä. Tunnen erään miehen, joka aikanaan opetti kyseissä päiväkodissa, ja korotti ääntään pukemistilanteissa usein. Ei se kuitenkaan mitenkään aggressiiviselta vaikuttanut. Kova melutaso ja vilkkaasti keskustelevat lapset ovat sellainen tilanne, jossa varmaan suomalainen lto selviää vienolla puheäänellä, mutta moni muu ei.

Tiedän tämän huutamistavan siksi, että itselläni oli tapana hakea lapseni kotiin ennen ip-ulkoilua. Tämä ope on ihana mies ja lapsi tykkäsi tosi paljon, vieläkin pidetään yhteyttä säännöllisen epäsäännöllisesti. Huutamisen vastapainoksi myös kehui lapsia ihan estoitta, rohkaisi, halaili ja vitsaili. Kunnallisella puolella on ollut kokemukseni mukaan tosi nihkeä ja estoinen ilmapiiri.

Mutta kun tuolla on aika paljon suomalaisia lapsia eikä vain ulkomaalaisia perheitä.

Vierailija
174/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsetkin voivat olla näissä englanninkielisissa päiväkodeissa vähän erilaisia kuin suomalaisissa. Ulkomaalaiset perheet eivät ole välttämättä yhtä hiljaisia kuin suomalaiset, mikä sitten näkyy myös lasten käytöksessä. Tunnen erään miehen, joka aikanaan opetti kyseissä päiväkodissa, ja korotti ääntään pukemistilanteissa usein. Ei se kuitenkaan mitenkään aggressiiviselta vaikuttanut. Kova melutaso ja vilkkaasti keskustelevat lapset ovat sellainen tilanne, jossa varmaan suomalainen lto selviää vienolla puheäänellä, mutta moni muu ei.

Tiedän tämän huutamistavan siksi, että itselläni oli tapana hakea lapseni kotiin ennen ip-ulkoilua. Tämä ope on ihana mies ja lapsi tykkäsi tosi paljon, vieläkin pidetään yhteyttä säännöllisen epäsäännöllisesti. Huutamisen vastapainoksi myös kehui lapsia ihan estoitta, rohkaisi, halaili ja vitsaili. Kunnallisella puolella on ollut kokemukseni mukaan tosi nihkeä ja estoinen ilmapiiri.

Olen varmaan itsekin tosi nihkeä ja estoinen, mutta kova melu aiheuttaa tutkitusti stressiä ja aggressiivisuutta lapsille. Aikuisia suojataan työpaikkamelulta, joten olisi hienoa, jos päiväkotienkin henkilökunnalla olisi muita keinoja kuin päälle huutaminen. Tuttu lapsi kunnallisella puolella sai tuoda kuulosuojaimet mukanaan. Omien lasteni päiväkodissa (montessori) sisällä ei yksinkertaisesti huudeta.

Ongelma onkin juuri siinä, että esim. brittiä ei haittaa melu ja huutaminen. Sitä ei pidetä ongelmana, joten sitä ei pyritä myöskään eliminoimaan, vaan ope sitten huutaa vähän kovemmalla äänellä.

Olin parikymmentä vuotta sitten Lontoossa seuraamassa opetusta paikallisessa arvostetussa Montessori-koulussa, jossa melutaso oli minunkin mielestäni kova. Eikä kukaan puuttunut asiaan. Lapset tekivät kuka mitäkin, osa lauleskeli, osa vaan jutteli kovalla äänellä, ja opettaja nimenomaan käytti ääntänsä ryhmän hallinnassa. Kovaakin ääntä.

En tunne tätä kyseistä Tampereen tapausta, mutta tässähän toiminta nyt loppui siksi, että lapset olivat joutuneet kuuntelemaan aikuisten huutoa toisilleen, eli lapsille ilmeisesti ei ollut huudettu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
175/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei siinä auta lastentarhaopettajan tutkinnot eikä muutkaan ylentävät nimikkeet varhaiskasvatuksessa. Vaikka osaisit kasvatustieteen asiat ja muistaisin läjän pedagogisia vaatimuksia mutta sinulta puuttuisi lämmin sydän ja aikaa antava olemus lasta kohtaan olisit täysin epäpätevä työhösi

Minun lapsi tarvii rakkautta hyväksyntää aikaa ja syliä

Hän ei tarvitse arviointia kehityksestään kuukausittain ja tähän liittyviä papereita. Hän ei tarvitse paperia.

Hän tarvitsee hoitajan joka on todella läsnä.

Vierailija
176/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nythän on uutisissa jo tuo pikkulasten retuuttaminen, aikuisen uhkailu veitsellä, niukka ruoka jne. Eli ei todellakaan pelkkään huutamiseen kaadu tuo putiikki, turha sitä jäädä jankkaamaan. Toivottavasti ei paljastu vielä jotain edellämainittuja pahempia juttuja :(

Vierailija
177/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä auta lastentarhaopettajan tutkinnot eikä muutkaan ylentävät nimikkeet varhaiskasvatuksessa. Vaikka osaisit kasvatustieteen asiat ja muistaisin läjän pedagogisia vaatimuksia mutta sinulta puuttuisi lämmin sydän ja aikaa antava olemus lasta kohtaan olisit täysin epäpätevä työhösi

Minun lapsi tarvii rakkautta hyväksyntää aikaa ja syliä

Hän ei tarvitse arviointia kehityksestään kuukausittain ja tähän liittyviä papereita. Hän ei tarvitse paperia.

Hän tarvitsee hoitajan joka on todella läsnä.

'

Juuri näitä asioita meidän koulutuksessamme korostetaan, ja tällaisia luonteenpiirteitä haetaan valittaessa koulutukseen.

Tieto myös vaikuttaa käytökseen, ainakin minulla. Kun tiedän kuinka vahingollista tutkimustenkin valossa esimerkiksi lapsen huomioimattomuus voi olla, niin kiinnitän siihen omalla kohdallani entistä enemmän huomiota. Kyllä se koulutus ennaltaehkäisee paljon laiminlyöntiä.

Tässähän tapauksessa puuttuivat molemmat: tietämys ja sydän. Surullista.

Vierailija
178/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä auta lastentarhaopettajan tutkinnot eikä muutkaan ylentävät nimikkeet varhaiskasvatuksessa. Vaikka osaisit kasvatustieteen asiat ja muistaisin läjän pedagogisia vaatimuksia mutta sinulta puuttuisi lämmin sydän ja aikaa antava olemus lasta kohtaan olisit täysin epäpätevä työhösi

Minun lapsi tarvii rakkautta hyväksyntää aikaa ja syliä

Hän ei tarvitse arviointia kehityksestään kuukausittain ja tähän liittyviä papereita. Hän ei tarvitse paperia.

Hän tarvitsee hoitajan joka on todella läsnä.

'

Juuri näitä asioita meidän koulutuksessamme korostetaan, ja tällaisia luonteenpiirteitä haetaan valittaessa koulutukseen.

Tieto myös vaikuttaa käytökseen, ainakin minulla. Kun tiedän kuinka vahingollista tutkimustenkin valossa esimerkiksi lapsen huomioimattomuus voi olla, niin kiinnitän siihen omalla kohdallani entistä enemmän huomiota. Kyllä se koulutus ennaltaehkäisee paljon laiminlyöntiä.

Tässähän tapauksessa puuttuivat molemmat: tietämys ja sydän. Surullista.

Itseltäsi selvästikin puuttuu sekä tietämys että sydän.

Vierailija
179/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

OT, mutta miksi niin monet tässä ketjussa korostavat ja esittävät että tutkinnolla ei ole väliä, kunhan on läsnäoleva lapsill? Ei ainakaan tässä kyseisessä päiväkodissa ole tutkinnottomuus ollut selvästikään eduksi, kun vertaa päiväkoteihin joissa tutkintokriteerejä noudatetaan tarkasti. 

Tai siis aika nurkinkurista mun mielestä kääntää tämäkin asia niin, että lasten kanssa työskentelevät eivät tutkintoja tarvitse.. Kyllä minä ainakin haluan, että oman lapseni hoitajilla on sen sensitiivisyyden lisäksi ihan tietoa lapsen kehityksestä, jotta voi ymmärtää hänen kehitysvaiheitaan, ajatuksiaan ja tunteitaan paremmin. Uskon että aika usein tietoisuus ja käyttäytyminen kulkevat käsi kädessä.

Vierailija
180/302 |
02.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaikki opettajat miehiä. En ihmettelisi vaikka tuossa olisi taustalla muutakin kuin pelkkää huutamista. Miten vanhemmat voivat olla noin sinisilmäisiä. Ilmeisesti nuo oppilaat ovat olleet pääasiassa mulatteja ja muita puolisuomalaisia.

Scott Rizzo

Scott on English International Schoolin perustaja, omistaja, johtaja, pääopettaja. Laivan kapteenina hän vastaa myös merirosvojen jahtaamisesta.

Sahba Frooghi on persialainen ja kotoisin Kamerunista! Kyselkää ihmeessä häneltä siitä!

Nicholas Newman on englantilainen

Mingyang Shi on kotoisin Kiinasta ja Suomeen hän tuli vuonna 2010

Richards Mua on kotoisin Kamerunista.

Johan Avery toimii leikkikoulun ryhmässä.

Narayan Bhattal

Kamel Attari Dahiba valmistui Marokossa

Eihän noilla ole kellään mitään sellaista koulutusta joka kelpaisi Suomessa.