Lue keskustelun säännöt.
vieläkin inhoon niitä teini-iän näpistelijöitä
30.08.2016 |
Kuka muistaa yläaseteeltä niitä teinihirviöitä, jotka meni lähikauppoihin ruokatauolla ja näpistivät aivan härskisti suklaapatukoita, tupakkaa tai muuta pientä tiskiltä kun myyjä ei huomannu? Jotenkin en vaan pääse yli noista muistoista, kun esim. facebookissa nään näitten -nyt jo keski-ikäisten naisten tekopirteitä hymyjä profiilikuvissaan...niin inho vaan nousee. Tuota eukkoo en haluaisi lähipiiriini, kyllä se luonne vaan on jo yläaseteikäisenä muovautunut semmoseks mitä se tulee aikuisenakin olemaan. Oli kuvottaava jo sillon, niin tuskin mitään muuta nytkään.Muita joita häiritsee?
Kommentit (4)
kyllä se jotain kertoo kotona saadsta kasvatuksesta, tai moraalista-tai sen puutteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se kertoo kavalasta luonteesta. Pettää varmasti helpommin yms.
Minäkin varastelin joskus yläasteella, pidin jännityksestä enkä välittänyt säännöistä. Joskus koetin puhua kavereilleni lapsityövoimasta ja eettisyydestä, ja he sanoivat suoraan "mut hei, mitä väliä!" Olin tyrmistynyt. En koskaan kiusannut, siitä olin tarkka.
Moraali ei ole välttämättä ole joko hyvä tai huono varsinkaan kehittyvällä ihmisellä. Kerran jäin kiinni ja kaupan myyjä kehotti mua ajattelemaan, miltä hänestä tuntuu kun hän hankkii kauppaan tavarat ja niitä varastetaan. En osannut eläytyä, ajattelin että kyllä hänellä mahtaa olla varaa, kun pystyy pyörittämään kauppaa. En tajunnut, että myyjä ei välttämättä saa kuin pienen osan tuotosta, tai että hänellä voi olla perhe elätettävänä, sairauksia... Aivoni ja elämänkokemukseni olivat lapsen tasoiset ja kokeilin uhmata absoluuttista "ei saa varastaa" -sääntöä.
Höpö höpö. Minäkin näpistin yläasteella enkä todellakaan tehnyt sitä sen jälkeen. Olen aivan normaali fiksu ihminen. Teininä tekee kaikkea typerää, ei sen perusteella voi ihmistä loppuiäkseen lokeroida.