Mummi vauvan kanssa ulkona, tulivat takaisin ilman toista kenkää!
Jooh, näin tosiaan, kävivät kävelemässä ehkä vajaan tunnin. Tulivat takaisin ihan hyvillä mielin, sitten huomasin vauvan paljaan jalan ja kysyin asiasta. Vastaus oli tyyliin "joo se tippui jonnekin, huomasin yhdessä kohtaa että kenkä puuttuu, oli varmaan saanut sen jotenkin vedettyä pois, heh heh".
Kysyin vielä että missä olivat olleet, ajattelin että lähden etsimään, mutta en saanut kunnon vastausta siihenkään. Mummin mielestä ihan pikkujuttu.
Itse olisin kyllä jäljittänyt reittini takaisin, tiedän että sen olisi bongannut jostain tienposkesta ihan varmana.
Ottaa ihan sikana päähän!!
Kalliit ensikengät, vauvan ainoat, ja sinne meni, ei tolla yhdellä nyt paljoa tee. Meiltäkin on matkalla tippunut tutti ja kerran lelu, vähän matkaa kun käveltiin takaisin päin niin tulivat vastaan. Oon ihan sika loukkaantunut että toista ei edes harmita, eikä edes yrittänyt etsiä. Itkettää.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Laita kaupunginosasi facebook-ryhmään ilmoitus.
Tää monesti toimii, varsinkin lasten vaatteille/tavaroille. Kukaan ei kuitenkaan yksinäiseltä kengällä tee edes mitään, jos löytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita kaupunginosasi facebook-ryhmään ilmoitus.
Tää monesti toimii, varsinkin lasten vaatteille/tavaroille. Kukaan ei kuitenkaan yksinäiseltä kengällä tee edes mitään, jos löytää.
Kyllä, sama mielikuva!
Mä voisin niin kuvitella, että mun anoppi tekis kanssa noin. Naureskelis vaan, että hupsista, sinne meni.
Noita vauvojen ja lasten kapineita näkee vähän väliä tien varsilla. Ratasikäiset kiskovat niitä kenkiä jaloistaan ihan mielikseen, tai hanskoja käsistään, tuttikin on vauvojen mielestä niin kiva heittää tien poskeen jostain lelusta puhumattakaan. Se tosiaan helposti tapahtuu niin, ettei aikuinen huomaakaan.
Outoa tietysti se, ettei mummilla ole käsitystä siitä, missä ovat kuljeskelleet.
Älä nyt sitten, AP, AV:n totuttuun tyyliin, katkaise välejä lapsen mummiin.
Onko miehen äiti? Mies kysymään äidiltään reitin. Nyt on mummi huseerannut. Kyllä harmittaisi minuakin.
Vierailija kirjoitti:
Noita vauvojen ja lasten kapineita näkee vähän väliä tien varsilla. Ratasikäiset kiskovat niitä kenkiä jaloistaan ihan mielikseen, tai hanskoja käsistään, tuttikin on vauvojen mielestä niin kiva heittää tien poskeen jostain lelusta puhumattakaan. Se tosiaan helposti tapahtuu niin, ettei aikuinen huomaakaan.
Outoa tietysti se, ettei mummilla ole käsitystä siitä, missä ovat kuljeskelleet.
Älä nyt sitten, AP, AV:n totuttuun tyyliin, katkaise välejä lapsen mummiin.
No ei nyt todellakaan vähän väliä. Eli kyllä mummi olisi voinut olla skarpimpi ja ainakin kun huomasi kengän puuttuvan, kävellä saman reitin takaisin!
Jo on muori. Itse näin isoäitinä lähtisin itse etsimään sitä kenkää.
Laitat mummille sports trackerin mukaan päälle. Jää reitti talteen.
Mun mielestä huolestuttavampaa on tuo, ettei voi reittiä kertoa kuin se, että kenkä katosi. Ja todellista piittaamattomuutta, ettei viitsi edes etsiä kadonnutta kenkää. Ei tainbut käydä mummelilla mielessä, että pieni lapsi palelee herkästi.
Meillä on käyny sama juttu. Hups vahinko. Myös rattaat unohtui johonkin, lapsi sentään tuli kotiin. Rattaat joku oli vienyt, ei enää löytynyt. Ei silti puhettakaan että olisi suostunut korvaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko miehen äiti? Mies kysymään äidiltään reitin. Nyt on mummi huseerannut. Kyllä harmittaisi minuakin.
Onko tämänkaltaisten tekstien kirjoittajat oikeustoimikelpoisia ja päteviä lisääntymään?
Oletko miehesi omaisuutta?
Onko mummilla muistiongelmia, muute normaali käytös? Ei kyllä kuulosta ihan normaalilta toiminnalta...
Kantoiko hän lasta sylissä koko matkan? Olet kyllä melko nössö, jos et saa puristettua mummolta ulos käveltyä reittiä. Kerrot niin kuin asia on, että kengän on löydyttävä ja muuta vaihtoehtoa ei ole.
Parasta, kun tämä aloittaja, tästä lähtien itse ulkoiluttaa lapsensa. Minkä ikäinen tämä mummi muuten on?
Mieli on jo parempi, olen katsellut jo uusia kenkiä ja vanhan parin heitin pois.
Helpoimmalla pääsee kaikki kun antaa vaan olla koko jutun. Jatkossa vaan pidän mielessä ettei mitään arvokasta anneta mummin mukaan :)
Harmi tietty muidenkin puolesta mutta tuli parempi mieli itselle kun kuuli etten ole ainoa jolla on näitä "hups heijaa"-läheisiä. Ja kyse ei ole vanhasta mummista, eikä mitään muistiongelmia ole, ehkä vaan vähän itsekkäämpi ihminen. Tai ei osaa ajatella että asia kuuluisi hänelle kun hän on "vain" hoitajana. Muutenkin jos vahtii vauvaa niin yleensä vaan sylittelee ja muuta, haluaa että vauva on vaihdettu ja syötetty ja nukutettu ennen kyläilyjä, ettei hänelle tule mitään tilanteita. Eikä se minua suuremmin häiritse, tämä kenkäasia on ensimmäinen mistä olen hermostunut. Huomasin vaan itsestäni taas sen, että kun yllättävä tilanne tulee eteen niin alan suojella herkästi myös muiden tunteita, eli en vaatinut saada tietää reittiä kun en halunnut hermostuttaa anoppiani. Sitten jälkikäteen vasta annoin sen oman pahan mielen tulla kunnolla.
Tosi usein mulle käy näin, että olen huolissaan vaan muiden tunteista ja sitten jälkikäteen tajuan että itsellä oli ihan oikeutetusti paha mieli ja sen olisi voinut myös näyttää.
Onko muilla tämmöistä? Itsetutkiskelun paikka!
Ap
Vierailija kirjoitti:
olen katsellut jo uusia kenkiä ja vanhan parin heitin pois.
Ap
Ei sitten ollutkaan niin tärkeää säilyttää muistona. Turhaan riehuit.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vauvan ensikengillä, varsinkin kalliilla on virkaa?
Vauvan tai taaperon kenkien nimenomaan tulisi olla laadukkaat. Ei tykkää kehittyvä kasvava jalka hyvää jostain Hennesin läpyskätossuista. Ei muuten aikuisenkaan.
Mun sisko. Just tolla "mitä välii, sehän on vaan materiaa". Hupsista keikkaa kun hukkui. Ai hajosiko kahvinkeitin? Viimeksi hajosi olohuoneen kattolamppu... "Sinä se oot aina tuon tavaran perään," että ärsyttää.