Aineenopettajista on työttöminä 12.5 %

Vierailija kirjoitti:

Entä osaisiko joku sanoa, voiko suomalainen opettaja työllistyä Euroopassa muualla, jos osaa kielen?

Tietenkin voi. Itsekin tunnen yhden Irlannissa opettavan suomalaisen englanninopettajan.

Aineyhdistelmä äidinkieli - ruotsi, nyt amiksessa eikä päivääkään työttömyyttä valmistumisen jälkeen vuodesta 2001. Olen ollut töissä neljässä eri ammattikoulussa ja yhdellä yläasteella. Vielä parempi aineyhdistelmä esim. Ammattikouluun voisi olla äidinkieli - englanti ja siihen vielä yrittäjyys.

Erityisluokanopettajaksi yläkouluun. Paaaljon epäpäteviä vielä töissä, koska päteviä ei löydy ainakaan heti kun mennään 50km kauemmas OKL:sta. Valmistuin 3 vuotta sitten, tulin heti valituksi 5 virkaan.

Tällä hetkellä opettajien täytyy aloittaa lyhyillä sijaisuuksilla (mieluiten jo opiskeluaikana olla äkkilähtövalmiina). Sijaistamisella pikkuhiljaa jalkaa oven väliin ja naama tutuksi. Sitten lopulta vuoden sijaisuus tai useampi.

Jos päätyy muihin hommiin, esim. lastenkoteihin tai päiväkotiin (tiedän, osalla on pakko), on entistä vaikeampi saada oman alan työtä. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa maaseudulla on opettajille töitä jos vain sinne viitsii lähteä. SVT:n uutisissa sanottiin tänään että Ruotsissa puuttuu 4000 opettajaa eli siellä töitä riittää jos vain ruotsia osaa ja haluaa muuttaa sinne.

Kerro minulle, missä on se Suomen maaseutu, jossa on opettajille töitä! Ei ole ainakaan Lapissa, Kainuussa eikä Pohjanmaalla.

Ei tarvita tällaista pätevää aineenopettajaa myöskään Helsingissä, ei Kotkassa eikä Imatralla, ja noilta paikkakunnista ei muuten tule edes päätöstä valinnasta, tai siis valitsematta jättämisestä.

Tervemenoa vaan Ruotsiin kaikki jotka vaan voitte.

7

Kyllähän se aineenopettajien työllisyystilanne on vallan surkea varsinkin tietyillä aloilla, etupäässä historia-yhteiskuntaoppi-uskonto, eikä kielienkään suhteen vaikuta kovin hyvältä mitä olen alan ihmisten kanssa jutellut. Vaikka olisi kuinka valmis muuttamaan mihin tahansa Suomea lyhyidenkin sijaisuuksien perässä ei niitä vain ole riittävästi tarjolla läheskään kaikille.

Hienoa että tätä alan todellisuutta tuo edes joku esiin kun meille opiskelijoille näistä asioista ei tokikaan puhuta. Itselläni on historia tällä hetkellä pääaineena ja hain opettajakoulutukseen lähinnä vain koska tutkijana työllisyysnäkymät olisivat vieläkin surkeammat, mutta näillä näkymin vaihdan kyllä opiskelualaa johonkin joka työllistää mahdollisimman pian.

Up

Vierailija kirjoitti:

Entäs eikö Ruotsissa palkata mielellään suomalaisia opettajia?

Jos äidinkielentasoisesti sujuu ruotsi

http://www.lansstyrelsen.se/stockholm/SiteCollectionDocuments/Sv/mannis…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on unelma perustaa yksityiskoulu. Kerätä sinne hyviä opettajia, tiedän, että hyviäkin on työttömänä. Itse voin opettaa historiaa, yhteiskunnallisia aineita, englantia, saksaa, ruotsia ja luovaa kirjoittamista.

Suomessa ei saa edes roskia kerätä ilman valtavia lahjuksia valtiolle. Yksityiskoulun perustaminen on todella työläs byrokratiarumba, joka ei ole monelta onnistunut.

Kaikenlisäksi kun se ei ole oikeasti yksityinen. Yksityinen koulu olisi sellainen missä rahat EIVÄT tule valtiolta ja missä koulu itse päättää mitä se opettaa ja miten se opettaa.

Vierailija kirjoitti:

On kouluja (yhtenäiskouluja, alakouluja, yläkouluja), joissa  opettajat opettavat mitä ainetta hyvänsä. Esim. äidinkielen opettaja opettaa tyttöjen liikuntaa, historian ja yhteiskuntaopin opettaja opettaa teknistä työtä, luokanopettajan toimiessa uskonnon opettajan yläkoulussa. Jne.  Tälläisiä ratkaisuja on paljon, kaikessa hiljaisuudessa.

Aineenopettajille ei riitä tunteja/töitä, koska luokanopettaja hoitaa koko homman, ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen.  Olen havainnut, että silloin kun rehtorina toimii luokanopettajakoulutuksen saanut (yleensä mies), niin pätevyyksillä ei ole niin merkitystä: sopivin, ja yleensä nuori opettaja otetaan hoitamaan mitä tahansa ainetta.

Luokanopettajakoulutus on kuitenkin erilainen kuin aineenopettajan - aineenopettaja on yhden, kahden aineen asiantuntija. On harrastanut esim. historiaa tai englanninkieltä kouluaikanaan - ja siksi hakeutunut opiskelemaan aineenopettajaksi. Aineenopettajaksi ei kuka tahansa pääse, ainakin muinoin oli soveltuvuushaastattelut. On melkoista haaskausta kouluttaa aineenopettajia työttömiksi.

On väärin, että toisen aineen opettaja (esim. historian) opettaja palkataan opettamaan uskontoa (ilman  koulutusta) tai äidinkieltä (käytännössä lukiopohjalta). Se, että osaa pitää tunteja, osaa suunnitella, kehitellä juttuja oppilaille, pitää porukan kasassa  ei silti tee pätevää esim. äidinkielenopettajaa.

Ihmettelen rehtorien toimintaa.

Kaikenlaiset viritelmät vääristävät osaltaan työmarkkinoita, työpaikkoja, jne..

Pitää olla AINA selvästi ylimääräistä koulutuksessa. Kaikkien ei pidäkkään saada sitä työtä mihin on kouluttautunut.

Koska kaikki niistä ei ole ensinnäkään yhtä lahjakkaita jolloin koulun pitäisi ottaa kenet tahansa jonka saa. Toiseksi opettajilla olisi liian hyvät neuvotteluasemat palkkaukseen kun opettajia olisi liian vähän. Nyt kouluilla on mahdollisuuksia valita ja niin se pitää ollakkin.

Eihän Suomessakaan tarvitse äidinkielenomaista suomen taitoa päästäkseen opettajaksi. Naapuri on venäläinen ja opettaa englantia lukiossa, toinen samasta maasta matematiikkaa.

Yksi iso ongelma on se että yhtä useammin sijaisuudet hoitaa kouluavustaja tai toinen opettaja omien tuntinesa ohessa, eli aineenopettajat ei  saa edes sijaisuuksia. Monissa kunnissa on suorastaa kielto että lyhyisiin sijaisuuksiin (esim. alle viikko) ei saa palkata ulkopuolisia.

Olen 2 vuotta ollut työttömänä (bi-ge-tt) tässä välissä vain pari lyhyttä sijaisuutta.

Opettajan leipä on vuosikymmeniä ollut niin varma, että taitaa nykyään tulla yllätyksenä se, että opettajankin täytyy verkostoitua (=pitää yllä yhteyksiä kouluihin, jotta on tsäänssit saada virka edellisen opettajan lähdettyä) ja tarvittaessa jopa lähteä yliopistokaupunkia pidemmälle töihin.

Hyvät saa aina töitä. Tiedän hissanopen joka valmistui viime keväänä ja heti sai vakipaikan.

Vierailija kirjoitti:

Hyvät saa aina töitä. Tiedän hissanopen joka valmistui viime keväänä ja heti sai vakipaikan.

Ja miten hän mahtoi erottua muista? Isä/äiti on rehtorina? Tuskin oli tuo paikka yleisessä haussa koska pätevämpiä/kokeneempia olisi ollut kymmeniä.

Nykyään monessa kunnassa tehdään niin, että muodostetaan yhtenäiskouluja ja sitten kaikessa hiljaisuudessa siirretään luokanopettajille yläkoulujen tunteja. Ei tarvitse palkata aineenopettajia, kun saa halvemmalla luokanopen pitämään tunteja.

Ihmettelen myös, millä "putkilla" luokanope opettaa alakoulun ruotsit ja englannit sekä fysiikan ja kemian! Mielestäni myös alakoulussa pitäisi näiden aineiden opettajan olla aineope eli kyseisen aineen asiantuntija eikä mikään puuhastelija, joka muutaman opintopisteen voimin opettaa näitä aineita. Vähintään aineopinnot pitäisi olla suoritettuna. Innosta siinä sitten fysiikkaan ja kemiaan tai ruotsiin, jos et itsekään näitä opetettavia aineita kunnolla hallitse.

Vierailija kirjoitti:

Eihän Suomessakaan tarvitse äidinkielenomaista suomen taitoa päästäkseen opettajaksi. Naapuri on venäläinen ja opettaa englantia lukiossa, toinen samasta maasta matematiikkaa.

Lukiossa englanninopetuksessa noin voikin hyvin olla, siinä vaiheessahan opetuksen pitäisi tapahtua suurimmaksi osaksi englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Ottaako ne Ruotsiin töihin vaikka englanninopen, jonka äidinkieli ei ole ruotsi, mutta joka osaa ruotsia?

Kyllä ottaa! Ruotsissa on valtava pula opettajista. Juuri äskettäin luin Sydsvenskanista, että Malmössa on 40 opettajan vaje lukuvuoden alkaessa, ja töihin pääsee ilman opettajankoulutustakin, kunhan vaan joku tutkinto on. Esim. sosiaalialan tutkinnolla pääsee opettajaksi. Sinne kaikki työttömät vaan, oli tutkinto mikä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Ottaako ne Ruotsiin töihin vaikka englanninopen, jonka äidinkieli ei ole ruotsi, mutta joka osaa ruotsia?

EU:ssa tutkintoja on pyritty harmonisoimaan joten koulutuksen ei pitäisi olla este. Jos ruotsi sujuu hyvin niin luulisi töitä riittävän niin koulussa kuin muillakin aloilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaako ne Ruotsiin töihin vaikka englanninopen, jonka äidinkieli ei ole ruotsi, mutta joka osaa ruotsia?

Kyllä ottaa! Ruotsissa on valtava pula opettajista. Juuri äskettäin luin Sydsvenskanista, että Malmössa on 40 opettajan vaje lukuvuoden alkaessa, ja töihin pääsee ilman opettajankoulutustakin, kunhan vaan joku tutkinto on. Esim. sosiaalialan tutkinnolla pääsee opettajaksi. Sinne kaikki työttömät vaan, oli tutkinto mikä hyvänsä.

"Sinne vaan". Ei mahda olla ihan herkkuhommaa olla Malmössä opettajana, jos noin pahasta opepulasta kärsitään.