Aineenopettajista on työttöminä 12.5 %
Heistä vastavalmistuneita iso osa.
Ja edelleen kuulee monin paikoin väitteitä että kannattaa kouluttautua opettajaksi, se kun työllistää hyvin.
Ope (työttömänä jo toista vuotta)
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2761105/OAJ+Opettajakoulutuksesta+kars…
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Sopiva aineyhdistelmä pitää olla.
Ja mikä se mahtaa olla?
Isoissa kaupungeissa ei oikein mikään aineyhdistelmä ole enää varma työllistäjä, opettajia valmistuu ihan liikaa. Toisekseen lukioita ja yläkouluja on yhdistelty eli kaiken kaikkiaan opettajia tarvitaan vähemmän kuin ennen.
Vieläkö jonnekin syrjäseudulle voisi päästä? Lappiin? Kainuuseen?
Totta, aineenopettajia koulutetaan liikaa. Varsinkin, kun maassa on suurtyöttömyys. Valmistuneita, päteviä ja kokeneita aineenopettajia on työttöminä. Esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin opettajia on liikaa.
Alakouluissa luokanopettajat opettavat englantia, biologiaa, yhteiskuntaoppia, historiaa, uskontoa, ruotsia, jne. Missä aineenopettajat? Alakoulut eivät työllistä aineenopettajia. (Vaikka mun mielestä aineenopettajien pitäisi opettaa eri oppiaineita ensimmäisestä luokasta lähtien...).
Aineenopettajat eivät myöskään työllisty aikuiskoulutukseen, etenkään hissanopet. Aikuis- ja ammattikoulupuolelta on leikattu, säästetty, lopetettu koulutusaloja. Ei hyvältä näytä.
I
Kuka hullu nyt aineenopettajaksi edes haluaa? Paska homma ja opintoihin nähden pieni palkka. Jos ihmisellä on varaa opiskella yliopistossa viisi vuotta, kannattaa kyllä hakeutua vaikkapa lääkikseen tai sitten opetella joku oikea taito, jolla voi tehdä jotain muuta kuin opettaa apinoille ihan perusasioita.
Mulla on unelma perustaa yksityiskoulu. Kerätä sinne hyviä opettajia, tiedän, että hyviäkin on työttömänä. Itse voin opettaa historiaa, yhteiskunnallisia aineita, englantia, saksaa, ruotsia ja luovaa kirjoittamista.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö jonnekin syrjäseudulle voisi päästä? Lappiin? Kainuuseen?
Minulla on juuri eilisen postin tuoma päätös aineenopettajan valinnasta Lapissa. Hakijoita oli 'vain ' 21, vaikka kyse oli koko lukuvuoden kestävästä sijaisuudesta. Hakijoista vähintään puolet päteviä. Sitä on vähän vaikea kuntarekryn yhdistelmän perusteella päätellä, kun kaikkien kohdalla ei ole selvästi pääainetta ja opintoviikko-/-pistemääriä, mutta joka tapauksessa päteviä aineenopettajia melkein kaikki. Haastatteluun on jätetty kutsumatta mm. yli 300 opintopisteellä, ja joku yli 10 v työkokemuksella.
Valituksi tulleella on tuon listan mukaan opettajakokemusta vain 1v 3 kk, vaikka pedagogiset on suorittanut jo 2008. Ei vissiin ole viitsinyt kaikkea kokemustaan luetella. Kolmannesta opetettavasta aineestakaan ei ole hänen kohdallaan mainintaa. En tiedä sitten, onko hän juuri se, joka on siinä koulussa ollut määräaikaisena jo 10 vuotta ja on taas tämänkin lukuvuoden.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on unelma perustaa yksityiskoulu. Kerätä sinne hyviä opettajia, tiedän, että hyviäkin on työttömänä. Itse voin opettaa historiaa, yhteiskunnallisia aineita, englantia, saksaa, ruotsia ja luovaa kirjoittamista.
Suomessa ei saa edes roskia kerätä ilman valtavia lahjuksia valtiolle. Yksityiskoulun perustaminen on todella työläs byrokratiarumba, joka ei ole monelta onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö jonnekin syrjäseudulle voisi päästä? Lappiin? Kainuuseen?
Minulla on juuri eilisen postin tuoma päätös aineenopettajan valinnasta Lapissa. Hakijoita oli 'vain ' 21, vaikka kyse oli koko lukuvuoden kestävästä sijaisuudesta. Hakijoista vähintään puolet päteviä. Sitä on vähän vaikea kuntarekryn yhdistelmän perusteella päätellä, kun kaikkien kohdalla ei ole selvästi pääainetta ja opintoviikko-/-pistemääriä, mutta joka tapauksessa päteviä aineenopettajia melkein kaikki. Haastatteluun on jätetty kutsumatta mm. yli 300 opintopisteellä, ja joku yli 10 v työkokemuksella.
Valituksi tulleella on tuon listan mukaan opettajakokemusta vain 1v 3 kk, vaikka pedagogiset on suorittanut jo 2008. Ei vissiin ole viitsinyt kaikkea kokemustaan luetella. Kolmannesta opetettavasta aineestakaan ei ole hänen kohdallaan mainintaa. En tiedä sitten, onko hän juuri se, joka on siinä koulussa ollut määräaikaisena jo 10 vuotta ja on taas tämänkin lukuvuoden.
Jospa on lessu joka ollut jatkuvasti äippälomilla. Selittäis.
Vierailija kirjoitti:
Totta, aineenopettajia koulutetaan liikaa. Varsinkin, kun maassa on suurtyöttömyys. Valmistuneita, päteviä ja kokeneita aineenopettajia on työttöminä. Esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin opettajia on liikaa.
Alakouluissa luokanopettajat opettavat englantia, biologiaa, yhteiskuntaoppia, historiaa, uskontoa, ruotsia, jne. Missä aineenopettajat? Alakoulut eivät työllistä aineenopettajia. (Vaikka mun mielestä aineenopettajien pitäisi opettaa eri oppiaineita ensimmäisestä luokasta lähtien...).
Aineenopettajat eivät myöskään työllisty aikuiskoulutukseen, etenkään hissanopet. Aikuis- ja ammattikoulupuolelta on leikattu, säästetty, lopetettu koulutusaloja. Ei hyvältä näytä.
I
Aika läheltä ammatti- ja aikuiskoulutusta seuranneena voi allekirjoittaa tämän. Yhteiskuntaopin opettajat ilman lukion historianopettajan pätevyyttä eivät työllisty ensinkään, vaan yhteiskuntaoppi työnnetään sille opettajalle, jolla sattuu olemaan vähän tunteja. Terveystiedossa taitaa olla sama vika.
Sitten monia melko itsestäänselviä asioita kysellään keskustelupalstoilla, kun ei ole yhteiskuntaopissa opetettu edes vaalijärjestelmää ja perustuslakia, saati sitten työ-, perintö-, vero- ym. asioita, jotka koskettavat jokaista meistä jossakin elämänvaiheessa.
Ei taida suomessa enää olla kuin lääkärit joille työtä riittää
Entäs eikö Ruotsissa palkata mielellään suomalaisia opettajia?
Opettajia on paljon työttömänä, itsekin sellainen. Pisti kuitenkin silmään OAJ:n tiedotteessa, että työttömien luku otettu heinäkuulta, jolloin määräaikaisissa työsuhteissa olevat opet usein ovat työttömiä. Vuoden sijaisuudet ovat usein elokuusta kevätjuhlaan, joskus myös kesäkuun loppuun. Jokin muu kuukausi voisi antaa erilaiset lukemat opettajien työttömyydestä.
Siitä kuitenkin samaa mieltä, että aineenopettajia voisi kouluttaa vähemmän. Tällä hetkellä niitä koulutetaan aivan liikaa.
Suomessa maaseudulla on opettajille töitä jos vain sinne viitsii lähteä. SVT:n uutisissa sanottiin tänään että Ruotsissa puuttuu 4000 opettajaa eli siellä töitä riittää jos vain ruotsia osaa ja haluaa muuttaa sinne.
Ylipäätään Suomen koulutuspolitiikka on mennyt päin honkia. Lipposen tavoitteena oli nostaa koulutustasoa ja se oli hyvä ajatus mutta vedettiin vähän yli. Talouden taantuessa töitä ei riitä läheskään kaikille korkeastikoulutetuille tau muillekaan. Tohtoritutkinnosta ei usein ole mitään hyötyä Suomessa mutta mahdollistaa työllistymisen usein ulkomaille.
Päättäjien kannataisi kuunnella herkällä korvalla liittojen kantaa koulutuksesta kun ei ole kenenkään etu kouluttaa väkeä työttömäksi. Vähittellen on onneksi päästy eroon liiallisesta koulutuksesta joita järjestettiin kun oli paljon pyrkijöitä mutta ei töitä ja työllistyminen huomioidaan jotenkin.
Ottaako ne Ruotsiin töihin vaikka englanninopen, jonka äidinkieli ei ole ruotsi, mutta joka osaa ruotsia?
Lisäksi ikäluokat koko ajan pienenevät ja ryhmäkokoja tuskin leikataan. Kouluja yhdistetty. Koulutuksesta säästetään. Vaikea nähdä, että tilanne jatkossakaan helpottuisi.
On kouluja (yhtenäiskouluja, alakouluja, yläkouluja), joissa opettajat opettavat mitä ainetta hyvänsä. Esim. äidinkielen opettaja opettaa tyttöjen liikuntaa, historian ja yhteiskuntaopin opettaja opettaa teknistä työtä, luokanopettajan toimiessa uskonnon opettajan yläkoulussa. Jne. Tälläisiä ratkaisuja on paljon, kaikessa hiljaisuudessa.
Aineenopettajille ei riitä tunteja/töitä, koska luokanopettaja hoitaa koko homman, ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen. Olen havainnut, että silloin kun rehtorina toimii luokanopettajakoulutuksen saanut (yleensä mies), niin pätevyyksillä ei ole niin merkitystä: sopivin, ja yleensä nuori opettaja otetaan hoitamaan mitä tahansa ainetta.
Luokanopettajakoulutus on kuitenkin erilainen kuin aineenopettajan - aineenopettaja on yhden, kahden aineen asiantuntija. On harrastanut esim. historiaa tai englanninkieltä kouluaikanaan - ja siksi hakeutunut opiskelemaan aineenopettajaksi. Aineenopettajaksi ei kuka tahansa pääse, ainakin muinoin oli soveltuvuushaastattelut. On melkoista haaskausta kouluttaa aineenopettajia työttömiksi.
On väärin, että toisen aineen opettaja (esim. historian) opettaja palkataan opettamaan uskontoa (ilman koulutusta) tai äidinkieltä (käytännössä lukiopohjalta). Se, että osaa pitää tunteja, osaa suunnitella, kehitellä juttuja oppilaille, pitää porukan kasassa ei silti tee pätevää esim. äidinkielenopettajaa.
Ihmettelen rehtorien toimintaa.
Kaikenlaiset viritelmät vääristävät osaltaan työmarkkinoita, työpaikkoja, jne..
Entä osaisiko joku sanoa, voiko suomalainen opettaja työllistyä Euroopassa muualla, jos osaa kielen?
Nyt kun yritykset ovat vähentäneet väkeä, moni työttömäksi jäänyt akateeminen on hankkinut opettajan pätevyyden, koska on ajatellut sen työllistävän helposti. Nämä ihmiset varmaan jossain määrin näkyvät tilastoissa. Eivät siis ole varsinaisesti opettajia, mutta ehkä jotain sijaisuuksia joskus heittäneet ja nyt näkyvät työttömyystilastoissa opettajina.
Lukeeko siellä mikä aineyhdistelmä työllistää varmimmin? Tai onko tietoa?
Sopiva aineyhdistelmä pitää olla.