Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voi huoh, mun ja miehen asuntohaaveet eivät todellakaan kohtaa :(
26.08.2016 |
Naimisissa ollaan, elämä alkaa olemaan uomissaan ja seuraavaksi olisi tarkoitus ostaa ensimmäinen oma asunto. Tähän mennessä siis ollaan asuttu vuokralla ja vieläpä opiskelija-asunnossa, eli totuus asuntomarkkinoista ei ollut ehkä ihan kummallakaan selvillä. :D Ollaan siis kompromissin tarpeessa!
Itse haluan hankkia asunnon HYVÄLTÄ alueelta, keskustan läheltä, josta pääsee helposti minne vain. Perustelen tätä sillä että ollaan molemmat työuriemme alussa, joten ei ole lainkaan sanottua että työpaikka sijaitsee seuraavat kymmenen vuotta alueella X. Tämän vuoksi asunnon sijainnin kannattaisi olla keskeinen, ettei työmatka pahimmassa tapauksessa venyisi tuntien pituiseksi. Vaikka asunto olisi hieman vaatimattomampi, sitä voisi laittaa pikkuhiljaa kuntoon ja itse arvostan sijainnin korkeammalle kuin asunnon ulkoiset ominaisuudet.
Mies taas haluaa asunnon olevan uusi ja hieno, sellainen, johon ei tarvitse laittaa mitään, kunhan kantaa kamppeet sisään. Tämä tarkoittaa että joudumme ostamaan asunnon kaupungin laitamilta. Mies perustelee kantaansa sillä, että onhan meillä auto (no, yksi auto kahdelle ihmiselle, varsinkin, kun miehen työaika on 8-16 ja minulla vuorotyö, eli yhteiset työmatkat ovat ihan kuolleena syntynyt ajatus) ja että tahtoo asua hienossa ja miellyttävässä asunnossa, jossa ei tule yllätysremontteja tai ylimääräistä huolta mitä vanhempiin asuntoihin voisi liittyä.
Sanomattakin on selvää ettei kahdella vastavalmistuneella ole varaa yhdistää näitä haaveita. Muista asioista ollaan oltu suhteessa aika pitkälti samoilla linjoilla, siksi onkin tylsää että tässä ollaan ihan eri maata. :(
Millaisia kompromisseja teillä on tehty asuntoihin liittyen? Kumpi teistä olisi järkevämpi valinta, perusteluineen? :)
Kommentit (66)
Entäs semmoinen vaihtoehto että muuttaisitte keskustaan nyt kun olette nuoria ja ajankohtaista on työpaikat.
Sitten kun on perheen perustaminen ajankohtaista, niin voitte hakeutua perheasuntoon, kehyskuntiin sen mukaan miten pääsette helposti liikkumaan töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen rakentamisen laatu on nyt niin surkeaa, että upouusi asunto ei takaa huoletonta ja remonttivapaata elämää. Meillä oli puutteita useamman huoneiston kosteuseristyksissä, ja kosteusvaurioita tuli muutamassa vuodessa useampia. Parvekkeilta kaiteista maalit ropisseet. Parvekelasien tiivisteet irtoilevat. Viimeistely, ovien maalaukset, listat ym huolimatonta. Kaikki materiaali huonoa ja halvinta mahdollista. Rakennusurakka oli ketjutettu lukuisille alihankkijoille, vastuukysymykset epäselvät ja asianajajapalkkiot juoksee ja kanteet ja oikeusjututkin tn. Vireillä. Ja mieletön summa as-osakkailla kiinni tässä uudessa krs-talossa.
Vanhassa talossa on se ajan myötä tullut dokumentti, että on kunnolla tehty, kun ei vuosikymmeniin oo tullut esiin ongelmia, joita meidän uudessa talossa alkoi tulla jo eka asumiskuukausina ja nyt pulmat kasvaa ja lisääntyy...
Ehkä sun puoliso ei oo remonttitaitoinen tai pelkää, kelpaako sulle hänen työn jälki. Pintaremontti on pientä stressiä verrattuna meidän nykyiseen kuvioon, kun on omaisuus kiinni paskassa
Vierailija kirjoitti:
Olen ainun valintasi kannalla, koska varsingin Helsingin (?) Keskustan asuntojen arvo on nousujohteinen ja siitä on mahdollisuus tulevaisuudessa päästä nopeastikin eroon.
Eikä tuo työmatka- asia ole mikään vähäpätöinen syy asua hyvien kulkuyhteyksien äärerellä ! Pidä vaan puolesi !
Historiallinen hintakehitys ei kerro mitään tulevasta. Tähän asti nousua on ajanut lähinnä korkojen lasku, mutta nekin alkavat olla jo negatiivisella puolella, eivät voi enää tuosta laskea.
Vierailija kirjoitti:
Mies olisi mielellään rakentanut itse talon johonkin korpeen. Mutta ei siinä olisi ollut mitään järkeä koska hänellä oli jo vaativa työ ja oli jo paljon pois kotoa muutenkin.
Sijainti on kuitenkin todella tärkeä että asunnon arvo nousee ja sen saa tarvittaessa myytyä.
Ostimme pintaremonttia vaativan 4h+k+sauna+2wc+terassi keskustasta (sata neliötä).
Tässä on ollut helppo asua kun kaikki on ollut lähellä ja yksi auto riittää. Kävelymatkan päässä on ollut päiväkoti, alakoulu, yläkoulu ja lukio. Tytär (19v.) on jo yliopistolla minne on 2km...tosin hän osti juuri yksiön mutta myös keskustasta. Poika (15v.) kävelee 8 min. kouluun ja lukio on siinä vieressä. Harrastukset ovat myös lähellä. Torille 5 min.
Mieskin on nykyään sitä mieltä että oli hyvä ratkaisu ostaa keskusta-asunto ja remonttireiska taitoja hän on saanut käyttää niin paljon kuin on halunnut. Seuraavaksi vaihdetaan keittiön välitilalaatat ja maalataan keittiön kaapiovet.
Pian lähdetään lounaalle ja 5 min. kävelymatkan päässä on miljuuna eri vaihtoehtoa ja autoa ei tarvitse.
Tämä talo on pienkerrostalo ja meillä on sisäpiha jossa on kaikkea kukista marjapuskiin, on riippukeinua ja grilliä joten ei ikinä uskoisi että ollaan keskisuuren kaupungin keskustassa.
Kuulostaa todella hyvältä, eikä tarvitse pelätä, että asunnon hinta putoaa, jos jotain sattuu ja joutuu myymään. Moni valitsisi juuri samoin, mutta ongelmana on vain ja ainoastaan raha. Sijainti vaikuttaa neliöhintaan niin merkittävästi. Lapset tarvitsee omat huoneet js harvalla varaa kustantaa ne kalleimpaan neliöhintaan. Mitä teidän asunto maksoi? Oliko aiempi asunto minkälainen. Olette varmaan varakkaita, ettekä vain palkkatyön varassa, jos 19-v tytärkin keskustayksiön osti.
Historiallinen hintakehitys ei kerro mitään tulevasta. Tähän asti nousua on ajanut lähinnä korkojen lasku, mutta nekin alkavat olla jo negatiivisella puolella, eivät voi enää tuosta laskea.[/
Kaveri peri mummonsa yksiön Punavuoresta. Perintöveroa ei pysty tietenkään maksamaan, liki 30%. Laittaa kämppää myyntiin ja kiinteistövälittäjän suositus pyyntihinnaksi noin 300 000 €. Neliöitä 39. On arvotalo. Ihanko totta kannattaa ostaa ja ajatella, että jostain löytyy tulevaisuudessa joku, joka maksaa siitä vielä enemmän? Ei asuntojen hinnat voi loputtomiin nousta. Paitsi romahdusta edeltävästi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kommenteista! Erityisesti sille, joka sanoi, ettei ole kiirettä. Se on ihan totta! :) Miehellä on vielä dippatyö kesken, joten meillä on mahdollisuus asua tässä opiskelija-asunnossa hänen valmistumisesta vuoden verran. (parhaassa tapauksessa siis 1,5-2 v).
Opiskelija-asunnossa kannattaa todellakin asua niin kauan kuin vain suinkin mahdollista, yleensä hintataso on alhaisempi kuin mikään vapailta markkinoilta saatavissa oleva, oli sitten vuokra- tai omistus. Valmistumisen jälkeenkin kannattaa katsoa mitä vuokramarkkinoilla on tarjolla, oma kokemukseni on että vakavarainen työssäkäyvä pariskunta, joka etsii pitkäaikaista asumisratkaisua voi saada huomattavasti "virallista" markkinavuokraa edullisempia tarjouksia. Vuokranantajat arvostavat kun vuokra tulee ajallaan, paikkoja ei rikota, eikä joka vuosi tarvitse olla etsimässä uusia vuokralaisia.
Suostu muuttamaan sillä ehdolla, että sinä vuorotyöläisenä saat sitten auton käyttöösi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta miehen toiveesta päästä muuttamaan uuteen ja hienoon asuntoon, johon tarvitsee vain kantaa huonekalut sisään. Oikeassa elämässä uusissa asunnoissa saattaa olla virheitä, joista joutuu tappelemaan ja joita joutuu korjauttamaan pitkään. Pahimmillaan kun alihankintaketjusta ei löydy vastuunkantajaa tai se on tehnyt konkurssin. Lisäksi jos ei ole ollut jo asunnon suunnitteluvaiheessa mukana, saattavat materiaalit ja värit olla vääriä.
Sijainti voittaa tuon miehen toiveen. Kämppää pitää kumminkin joskus remontoida.
Remppaa sinä fiksumpana, se ei ole rakettitiedettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin aiemmin tavallisen ihmisen helpoin tapa tehdä rahaa, on ollut remontoida asunto järkevästi ja myydä se voitolla. Jos olette ostamassa kaksiota tai kolmiota, niin asunnon myyntiä kannattaa ajatella jo asuntoa ostaessa ja laittaessa. Mihin hintaa uudessa talossa olevan asunnon saa myytyä?
Vierailija kirjoitti:
Suostu muuttamaan sillä ehdolla, että sinä vuorotyöläisenä saat sitten auton käyttöösi.
Jos on varaa laittaa satoja tuhansia kämppään niin varmaan toiseen autoonkin on varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeen remontointi -ongelmia täällä on ihmisillä? Jos ei itse osaa, niin palkkaa remppamiehen. Ammattilainen tekee homman 10 kertaa nopeammin kuin tee-se-itse-mies/nainen. Ei se hinta missään pintarempassa sinne pilviin pomppaa, ellei sitten itse halua valella niitä seiniä kullalla. Ja kotitalousvähennys palkan osuudesta.
Me ostettiin remppakohde. Mies ei osaa rempata, mutta onneksi pysyy vasara, saha, pora ja liisterisuti käsissä, niin tekee kun ohjeistan. Meillä minä olen se rempan tekijä, mutta olen ihan kiitollinen kun mies auttelee. Joissain kohdissa olen sitten palkannut tuntipalkalla ammattilaisen, kun en ole enää jaksanut/viitsinyt tehdä itse.
Kallistun muun raadin kanssa ap:n puolelle; kyllä se sijainti on sitä "move in ready"-kohdetta ehdottomasti oleellisempi kriteeri pitkällä tähtäimellä. Tai lyhyelläkin tähtäimellä...
Sano ap sille miehellesi, että sen ei tarvitse huolehtia rempasta. Hoida sinä se homma, niin saat mitä haluat.
En oikein ymmärrä tuota remonttiajatusta. Kyllä ainakin Helsingissä valinta tehdään sen välillä, haluaako keskeiseltä sijainnilta pienen vai kaupungin laitamilta suuremman asunnon. Se, pitääkö asunnossa remontoida, ei välttämättä vaikuta läheskään yhtä paljon asunnon hintaan. Remontin tarve (yleensä pintojen päivitys) on usein myös täysin makuasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän molempia, vaikka itse kallistun sinun valintasi kannalle, ap. Haluan ehdottomasti asua lähellä keskustaa, mutta en halua enkä osaa remontoida. Ei mieskään (tai vielä vähemmän) enkä tietenkään voi vaatia sitä häneltä kun en itsekään tekisi. Olisiko mahdollista ulkoistaa remontointi?
Sijainti, Sijainti, Sijainti on Amerikkalainen sanonta ja siihen liittyy slummit ja huonot koulut !!!
jos arvonnostua hakee niin Suomessa on jo vuosia eniten nousseet alueet Helsingin ympäristössä koska Helsingin arvoalueet on jo ulosmitattu hinnoissa ajat sitten.
Jos neliö maksaa esim 10.000 niin ei se nyt ihan heti nouse 20.000, mutta laitamilla 1.000 nousee paljon helpommin 2.000
Mutta mitä ongelmaasi tulee, niin se DI miehesi on oikeassa, mutta tiedän että sinä et harrastuksistasi luovu, siksi myös tiedän että liittonne ei tule kestämään....
sori siitä
Siis häh? Vaikka asunto ei olisi aivan uusi, voi se olla siisti. Me ostettiin v. 1990 rakennettu kerrostalohuoneisto eikä tarvinnut rempata mitään. On lähellä julkisen liikenteen pysäkkejä ja kauppoja. Hinta oli ihan kohtuullinen.
Tuo autolla kulkeminen on kyllä aivan kuolleena syntynyt ajatus. Yhdellä autolla se ei toimi, kun teitä on kaksi. Lisäksi, uusiin taloihinkin voi tulla yllättäviä remppoja, rakennuttajan vastuu on vain 10 vuotta. Olen kuullut "kauhutarinoita" kuinka uudetkaan asunnot eivät aina ole ihan priimaa.
Ja kyllähän koko ajan jotain pientä uudessakin taloyhtiössä kannattaa tehdä ja huoltaa, jotta ei tule vuosien päästä kaikki rysäyksellä. Ja tällöin säilyy myös huoneistojen arvo paremmin, kun hoidetaan jatkuvasti.
Miten musta tuntuu, että tuo on hyvin yleinen asetelma: nainen haluaa asua keskuastassa vaikka vähän pienemmässä ja huonompikuntoisessa asunnossa, mutta mies haaveilee tuliterästä, isosta kodista jopa mieluummin vähän keskustan ulkopuolella.
Omassa kaveripiirissäni tämä tuntuu olevan ainakin linja. Itsekin kuulun tuohon ehdottomasti keskustakerrostaloon haluavaan ja pari tapailusuhdetta onkin kaatunut, kun on paljastunut, etteivät miehet taas missään tapauksessa halua tätä, vaan haaveilevat rivarista/omakotitalosta mulle aivan liian kaukana (= julkisen liikenteen ulottumattomissa).
Vierailija kirjoitti:
Historiallinen hintakehitys ei kerro mitään tulevasta. Tähän asti nousua on ajanut lähinnä korkojen lasku, mutta nekin alkavat olla jo negatiivisella puolella, eivät voi enää tuosta laskea
Historialliseti nousa on kylläkin ajanut lähinnä inflaatio ja korkojen nousa.Tästä ei juuri hinnat voi enää lasekea.
Alue: Aihe vapaa
Ja kandei vähän lukea mitä alueelle on suunniteltu. Vaikka näin Oulussa keskitetään palveluja todella voimakkaasti. Jos asunnossa on nyt koulu ja terveyskeskus vieressä niin onko kaupungilla ajatus keskittää ne johkin 10 kilsan päähän muutaman vuoden sisällä. Jos ostatte talon syrjäkyliltä ja siellä ei ole kevyenliikenteen väyliä onko ne suunnitteilla? Jos motaria ollaan uudistamassa tai oikaisemassa niin mihin tarkalleen ottaen ne sen uuden osuuden aikoo tehdä. Halvalla vois saada kauniin uuden talon ja myyjä unohtaa mainita että se motari muuten rajaa tätä takapihaa sitten...Täällä esim myydään yhtä okt:tä merinäköalalla, mutta siihen talon ja meren väliin on tulossa lähivuosina asuinalue.
Meillä ei oo varaa taloon vielä muutamaan vuoteen mutta oon alkanut seurailla imoituksia ja käydä kattomassa taloja/asuntoja jo nyt. Oon käynyt kattomassa alueita missä myytävät talot on ja kuunnellut pihassa kuuluuko liikenteen meteli häiritsevästi. Oon saanut vähän yleiskuvaa mitkä on hinnat missäkin ja mitä mä talolta oikeastaan haluan. Tärkeintä mulle on sijainti ja iso tontti, koska lisätonttia ei myöhemmin saa mistään. Haluan jo rakennetulta alueelta missä on eri ikäisiä taloja. Joukkoliikenne ja kevyen liikenteen väylät olemassa. Joukkoliikenteen säilyminen on epävarmaa aina, mutta on väyliä joissa se todennäköisesti tulee säilymään JA sellainen väylä kilsan päässä ois hyvä. Onko siellä syrjemmässä katuvalot vai joutuuko talvella ulkoilemaan pimeässä? Ja ne kevyenliikenteenväylät lapsia ajatellen, onko kaikkialle pakko mennä autolla vai uskaltaako lapset päästää pyörällä yksinään? Maantienvarteen jossa tarkoitus on kulkea autolla peltomarkettiin en muuttaisi, koska lapsetkin ois sit auton varassa.