Akateemisesti koulutetut; onko sinulla matalasti koulutettuja tuttavia, joiden älykkyyttä tai yleissivistystä ihailet?

On todellakin. Älykkyys ja sivistys eivät ole sidoksissa koulutuksen korkeuteen.

Esim. usea pikkuserkkuni on hyvin fiksu ja lukevat paljon, tietävät monesta aiheesta huomattavasti minua enemmän. Luen toki itsekin paljon, mutten niin laidasta laitaan

On yksi. Hänenkin yleissivistyksestään tosin huomaa, että kokonaisuuksia ei hallitse, on näykitty sieltä täältä ilman johdonmukaisuuksia. Useimmiten itseoppineilla näin on.

Lähipiirissäni on paljon älykkäitä kansakoulu- ja opistokoulutuksen saaneita ihmisiä. Ei minun tarvitse vertailla heitä muunlaisen koulutuksen saaneisiin tai ihailla jotenkin erityisesti. Ollaan muuten vain luontevasti fiksuja ja taitavia omilla tavoillamme.

Vierailija kirjoitti:

On todellakin. Älykkyys ja sivistys eivät ole sidoksissa koulutuksen korkeuteen.

Eihän niillä nyt kertakaikkiaan voi olla mitään tekemistä keskenään, ei millään muotoa.

Ei ehkä juuri älykkyyttä ja yleissivistystä, mutta muuten viisautta ja järkeä. Oman ikäisissä AMK-koulututetuissa joissakin. Vanhemmissa ikäluokissa voi olla yleissivistystä hyvinkin matalasti koulutetuilla paljonkin.

Useitakin. Mensassa. Sukulaispoika on puuseppä ja hakkasi mennen tullen minun tulokseni.

Eipä kyllä ole, tosin ei kovin monella akateemisesti koulutetullakaan ole ihailtavaa älyä.

Varmaan on rehellistä myöntää, että akateemisesti koulutettu tietää todennäköisesti enemmän ja on skarpimpi kuin ei-akateeminen. Poikkeuksia tietysti on molempiin suuntiin, mutta sen väittäminen, ettei mitään eroa olisi, on epärehellistä.

Sen sijaan sosiaalisten taitojen jakautumiseen en ole huomannut koulutustasolla olevan yhteyttä. Jos joku haluaa nimittää sitä sivistykseksi (ihan perusteltu näkemys sekin) niin sitten suuria eroja ei ole

Ei ketään alle 50-vuotiasta. Sitä vanhempia montakin. Näyttää siltä, että peruskoulu antoi kaikille mahdollisuuden käydä kouluja kykyjensä ja halujensa mukaan.

Kyllä, tapasin sellaisen kerran matkalla. Hän oli syntyjään aatelinen, mutta sota vei sekä suvun omaisuuden että mahdollisuudet hankkia pitkä koulutus. Matkustelemaankaan ei päässyt. Silti yksi syvimpiä, sivistyneimpiä ja hienovaraisimpia ihmisiä, joita olen tavannut.

Todellakin on. Yksi kaveri osaa koota tietokoneen osista kasaan ja pystyy tarkkaan kertomaan mitä kukin osa tekee. Aivan ammattikoulupohjalta ja ala on joku putkiasentaja. Toinen kuulee tyyliin moottorinäänestä heti, että mikä vika autossa on ja osaa vian korjata. Sitten on eräs ammattikoululainen ja hänestä jotenkin huokuu hyväntahtoista ymmärrystä ja älykkyyttä. On rakentanut itse alusta lähtien omakotitalonsa, osaa käyttää metsäkoneita ja lähes mitä koneista tahansa sekä on perustanut kuntaan ison sahan jonka liikevaihto on miljoonia euroja. 

Sitten on taas sellaisia akateemisia ihmisiä, jotka hädin tuskin osaavat kirjoittaa sekä  käytännön taidot rajoittuvat nippa nappa kengän nauhojen sitomiseen. Eivät tajua mitään tekniikasta ja asioiden toimimisesta sekä suurista kokonaisuuksista. 

Vierailija kirjoitti:

Eipä kyllä ole, tosin ei kovin monella akateemisesti koulutetullakaan ole ihailtavaa älyä.

Varmaan on rehellistä myöntää, että akateemisesti koulutettu tietää todennäköisesti enemmän ja on skarpimpi kuin ei-akateeminen. Poikkeuksia tietysti on molempiin suuntiin, mutta sen väittäminen, ettei mitään eroa olisi, on epärehellistä.

Sen sijaan sosiaalisten taitojen jakautumiseen en ole huomannut koulutustasolla olevan yhteyttä. Jos joku haluaa nimittää sitä sivistykseksi (ihan perusteltu näkemys sekin) niin sitten suuria eroja ei ole

Perusmaisteriksi pääsee keskinkertaisilla lahjoilla ja tiedän monia maistereitakin, jotka eivät esim. lue lainkaan kirjoja. Yleissivistys saattaa olla hyvinkin olematon oman oppiaineen ulkopuolella. On tehty vain se mikä tutkinnon kannalta on ollut pakko tehdä. Maisterista eteenpäin sitten alkaa tulla eroja. Tohtoritasolla alkaa olla jo selvästi älykkäämpää populaa ja sivistyneempää. Jopa teknillisillä aloilla.

Vierailija kirjoitti:

Ei ketään alle 50-vuotiasta. Sitä vanhempia montakin. Näyttää siltä, että peruskoulu antoi kaikille mahdollisuuden käydä kouluja kykyjensä ja halujensa mukaan.

Samaa mieltä. Monet jo iällä olevat ovat mielestäni älykkäitä, vaikka olisi vain kansakoulu tai ammattikoulu alla. Sen sijaan nuoremmassa väessä on (valitettavasti) tuttavapiirissä näitä peruskoulu- ja ammattikoulupudokkaita, vapaan kasvatuksen pershedelmiä, jotka ryssivät työpaikan toisensa perään, roikkuvat tuilla ja valittavat kaikesta. Älykkyystasosta kertoo esimerkiksi se, että yksikin heistä mietti, mikä on Helsingin pääkaupunki.

Mieleen tulee ensimmäisenä isäni, joka ei tainnut edes kansakoulua käydä, mutta joka on lukenut ja sivistänyt itseään paljon ja monipuolisesti. Ja löytyy kykyä yhdistää asioita ja puntaroida eri näkökulmista eri tavalla kuin osalla akateemisessa maailmassa tuntuu olevan.

Niistä oman ikäisistäni yläasteella fiksuista, amikseen ja suoraan töihin päätyneistä en osaa sanoa. Ehkä he eivät yritä osoittaa olevansa fiksuja, joka tietenkin voi olla älykkyyttä sekin.

Ei yleissivistystä ehkä, mutta tietävät semmosista asioista mistä ite en tiedä mitään. Esimerkkejä:

1. Tietää kaiken BB-kilpailijoista, salarakkaista ym. julkkiksista

2. Tietää psyykelääkkeistä, päihteistä ja näiden lempinimistä. Hauska kuunnella keskusteluja kun teemut ja sirkat eivät olekaan ihmisiä :D

3. Tietää paljon tietokonepeleistä ja pelialasta. Auttoi mua valitsemaan osat uuteen tietsikkaan, joten tästä oli paljon apua

Ihmiset määrittelevät älykkyyttä tosi usein vain matemaattisten taitojen mukaan. Tosiasiassa monet älykkääksi luokitellut ihmiset ovat usein vain kirjaviisaita tai heillä on vahvat matemaattiset lahjat. Moni on varmasti kuullut esimerkiksi Gardnerin 7 älykkyyden teoriasta. Lisäksi usein puhutaan "sosiaalisesta lahjakkuudesta", joka yksinomaan kuvaa yhdenlaista älykkyyslajia. Harmittavan usein näissä ns.älykkyystesteissä testataan vain matemaattis-loogista päättelykykyä. Kaikki kielellinen, musiikillinen, tunneälyllinen, fyysinen motoriikka, estetiikka/visuaalisuus jne. jäävät täysin huomiotta. Itse tunnen monia matemaattisesti eteviä ihmisiä, jotka ovat ihmistuntemukseltaan, vuorovaikutustaidoiltaan, kielipäästään tai liikunnallisesti tosi surkeita. Ja sitten taas toisin päin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset määrittelevät älykkyyttä tosi usein vain matemaattisten taitojen mukaan. Tosiasiassa monet älykkääksi luokitellut ihmiset ovat usein vain kirjaviisaita tai heillä on vahvat matemaattiset lahjat. Moni on varmasti kuullut esimerkiksi Gardnerin 7 älykkyyden teoriasta. Lisäksi usein puhutaan "sosiaalisesta lahjakkuudesta", joka yksinomaan kuvaa yhdenlaista älykkyyslajia. Harmittavan usein näissä ns.älykkyystesteissä testataan vain matemaattis-loogista päättelykykyä. Kaikki kielellinen, musiikillinen, tunneälyllinen, fyysinen motoriikka, estetiikka/visuaalisuus jne. jäävät täysin huomiotta. Itse tunnen monia matemaattisesti eteviä ihmisiä, jotka ovat ihmistuntemukseltaan, vuorovaikutustaidoiltaan, kielipäästään tai liikunnallisesti tosi surkeita. Ja sitten taas toisin päin.

Ei vitsi täähän on loistava. Nyt jokainen voi olla älykäs omalla tavallaan eikä kenellekään tule paha mieli. Typerä muskelikasa voi olla kehonrakennuksellisesti älykäs

Tunnen yhden nuorena äidiksi tulleen, jonka opiskelut jäivät sikseen äidiksi tulemisen myötä. En tiedä, mistä hän on yleissivistyksensä hankkinut, mutta hänen kanssaan on mielenkiintoista keskustella. Ei juuri löydy aihetta, mistä hän ei vaikuttaisi olevan erittäin perillä.

Välikommenttina sanoisin, että ei ole tarpeellista väitellä, millaista on älykkyys, vaan kertokaa te jokainen oma kokemuksenne asiasta. Jokainen kokemus on oikein, kun se on teidän kokemuksenne. Kertokaa ihailemistanne ihmisistä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On todellakin. Älykkyys ja sivistys eivät ole sidoksissa koulutuksen korkeuteen.

Eihän niillä nyt kertakaikkiaan voi olla mitään tekemistä keskenään, ei millään muotoa.

No kun ei vaan ole, tiedän äijän jolla on ÄO 178 ja puhuu sujuvasti kuutta eri kieltä, hän työskentelee ihan normiduunissa ja vastaavanlaisia esimerkkejä tiedän muitakin, korkeakoulutetuissa taas olen tavannut yllättävänkin yksinkertaista porukkaa, ihmisiä joilla on tietoa vain opiskelemastaan aiheesta mutta joilla on erittäin heikko yleissivistys eivätkä todellakaan ole mitään Mensa-materiaalia. Ei kannata liikaa siihen koulutukseen tuijottaa.