Onko täällä sellaisia narsistien aikuisia lapsia, joilla ei ole ollut aikuisina vanhempiensa takia hajuakaan omista heikkouksistaan?
Ajan takaa siis sitä, että kun narsistihan ei hyväksy heikkouksia, ei muissa eikä itsessään, niin lapsihan ei saa mitään apua käsitellä omiaan. Miten olette voineet käsitellä heikkouksianne, itsestä tuntuu, ettei pysty? Varmaan moni vastaa, että terapiassa, mutta miten? Olen terapiassa, mutta vasta tänään puhuin siitä, että en kykene myöntämään heikkouksia, sillä ne huutavat huonoksi. Onko täällä ketään, joka olisi kärsinyt samasta? Ei kykene lapsuutensa takia myöntämään kellekään heikkouksiaan, ettei muut rankaisisi ja solvaisi? Jolloin niitä ei pysty käsittelemään, eikä niissä paranemaan.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisempää on etta on narsistien lapsia jotka eivät tunnista omia vahvuuksiaan ja kykyjään koska heitä on mitätöity ja parjattu koko lapsuus narsistin toimesta. Eli ovat omasta mielestään vaan heikkoja ja huonoja kaikessa koska aivopestyjä.
Mutta hei näytä mulle narsisti, joka hyväksyy toisessa tämän heikkoudet ja antaa ihmisarvon. Eli suhtautuu heikkouksiin jotenkin asiallisesti tai järkevästi. Vai onko jonkun narsistivanhempi ollut tällainen? Meillä ei heikkoudet koskaan saaneet minkäänlaista tilaa tai huomiota. Silti vioista syytettiin kyllä, mutta ne olivat oma vika. Vaikka täydellisiä ihmisiähän aina jankutetaan ei olevan olemassa. Niin narsistin mielestä vain täydellisiä ihmisiä voi hyväksyä. Ja antaa lapsen hyväksyä itsensä vain täydellisenä. Jotain tällaista tarkoitan. Miten toipua?
Ap
Itsellä ei ihan tuota ongelmaa, mutta suuri arvostelluksi tulemisen pelko kyllä. Vasta aikuisiällä aloin huomaamaan, että minulla ei ole juurikaan omia mielipiteitä, aikaisemmin kun en ole saanut sellaisia muodostaa tai ne olivat aina jotenkin huonoja tai vääriä. Tästä syystä en osaa myöskään pitää hyvin puoliani. Tähän liittynee myös se, että jos täällä palstalla kirjoitan jotakuta vähänkin arvostelevan tai kritisoivan tekstin tai vastauksen toisen kommenttiin, syntyy minussa vahvahko stressireaktio ja päässäni suhisee, kun pelkään, että joku ei olekaan kanssani samaa mieltä ja hyökkää kommenttiani vastaan. Ystäväni tuntevat minut iloisena ja empaattisena ihmisenä, joten harva tietää, miten herkkä olen pienellekään kritiikille, otan sen vastaan minuuteni arvostelemisella kuten tähänkin mennessä. Yritän päästä eteenpäin terapian avulla.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisempää on etta on narsistien lapsia jotka eivät tunnista omia vahvuuksiaan ja kykyjään koska heitä on mitätöity ja parjattu koko lapsuus narsistin toimesta. Eli ovat omasta mielestään vaan heikkoja ja huonoja kaikessa koska aivopestyjä.
Ei narsistit omia lapsiaan parjaa, kun ovathan ne hänen jälkeläisiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisempää on etta on narsistien lapsia jotka eivät tunnista omia vahvuuksiaan ja kykyjään koska heitä on mitätöity ja parjattu koko lapsuus narsistin toimesta. Eli ovat omasta mielestään vaan heikkoja ja huonoja kaikessa koska aivopestyjä.
Ei narsistit omia lapsiaan parjaa, kun ovathan ne hänen jälkeläisiään.
Näinkin, mutta parjaavat jos lapsi kiusallisella tavalla osoittaa narsistin inhimillisyyttä kasvattajana (lapsi ei olekaan kuin pikkuaikuinen) tai jos lapsi ei tee kuten narsisti toimii ja haluaa lapsenkin toimivan, niin hylkäävät surutta. Mutta jos tällaisen narsistin lapsi tanssii pillin mukaan niin kun kehutaan lasta kehutaankin oikeastaan itseä.
Ap
Minulle on sallittu itseni hyväksyntä vain täydellisenä. Tästä seuraa ongelmia koska jos joku moittii minua niin en voi hyväksyä itseäni. En voi ikinä ymmärtää itseäni tai toimintaani inhimillsenä vajavaisuutena. Ja sitä kautta antaa armoa itselleni. Mikä tähän auttaa?
Ap
Ja voin sanoa, ettei minulla juuri ole kokemuksia siitä, etä olisin täydellinen. Elän jatkuvassa hyväksymisenpuutteessa.
Ap
Auttaisiko alapeukut että karaistuisit?
Annoin 3 kpl kun enempää voi antaa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisempää on etta on narsistien lapsia jotka eivät tunnista omia vahvuuksiaan ja kykyjään koska heitä on mitätöity ja parjattu koko lapsuus narsistin toimesta. Eli ovat omasta mielestään vaan heikkoja ja huonoja kaikessa koska aivopestyjä.
Ei narsistit omia lapsiaan parjaa, kun ovathan ne hänen jälkeläisiään.
Parjaapas. Itse kuultua"Susta ei koskaan tule mitään". Siinä vaiheessa kun lapsi alkaa osoittaa omaa tahtoa se alkaa.
Minua ei myöskään auta kun sanotaan, että olisitko muille yhtä ankara, kuin itsellesi, jos he olisivat samassa tilanteessa kuin sinä, jossa arvostelet itseäsi, koska vastaukseni olisi, että olisin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Auttaisiko alapeukut että karaistuisit?
Annoin 3 kpl kun enempää voi antaa :)
Kelle tämä oli? Minä ainakin lannistun, en karaistu, kun tunnen toimiani arvosteltavan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Auttaisiko alapeukut että karaistuisit?
Annoin 3 kpl kun enempää voi antaa :)
Miten voi antaa enemmän kuin 1? Mä en usko, että karaistuminen olisi ratkaisu ap:n tilanteeseen. Jos olisi, niin hänhän olisi ihan hemmetin karaistunut jo, kun on vanhempansa höykkyytyksessä kasvanut.
Terapia auttaa.
Muita jotka tiedostaa, ettei pysty myöntämään itselleen heikkouksiaan, koska muut ihmiset on niin julmia?
Ap
En koskaan myöskään ymmärrä, mitä minun halutaan sanovan, jos joku kertoo heikkoutensa haittaavan. Tee parannus? Ei kuitenkaan haluta kuulla sitä. Vaikeaa.
Ap
Esim. valitus "onpa liian kuuma". No, mene varjoon tai häpeä, ettet kestä kuumaa. Fiksu ihminen hakisi jäitä päähänsä tai mitä tahansa, valittaminen ei ole vaihtoehto.
Nämä ovat vaihtoehdot, tee asiallesi jotain TAI häpeä sitä, ettet osaa auttaa itseäsi.
En siis oikeasti ajattele noin, mutta minulle on sanottu, että noin se on.
Ap
Aina pitää olla okei tai ratkaista asia, valittaminen on vain heikoille. Ahdistavaa.
Ap
Narsisti ei pysty hyväksymään toisia ihmisiä sellaisina kuin nämä on. Sitten ratkaisuksi annetaan että hyväksy itse itsesi, vaikka muut ei sua hyväksyisikään. Miten? Pitikö Hitlerinkin hyväksyä siis itsensä? Jos muut ei mua hyväksy, niin MITEN NIIN mussa ei ole jotakin vikaa?
Ap
Minusta tuntuu, että te kaikki muut olette pikku narsisteja, jos ette pysty hyväksymään toisia sellaisina kuin nämä ovat. Te siis väitätte muissa olevan jotain vikaa, mutta ette kanna itse vastuutanne omasta hyvinvoinnistanne kenties niin täydellisesti kuin voisitte vaan jää muiden vastuulle olla vastuussa tunteistanne.
Ap
Suurin osa ihmisistä vastuuttaa muut olemaan vastuussa omista tunteistaan. Tämä on muissa ihmisissä aivan erityisen rasittavaa.
Ap
Minä olin aina vastuussa narsistiäitini tunteista, mutta jos hän loukkasi minua minä olin siitäkin vastuussa, että loukkaannuin. Samoin siitä, jos muut loukkaantuivat minulle ja siitä, jos muut loukkasivat minua.
Ap
Todennäköisempää on etta on narsistien lapsia jotka eivät tunnista omia vahvuuksiaan ja kykyjään koska heitä on mitätöity ja parjattu koko lapsuus narsistin toimesta. Eli ovat omasta mielestään vaan heikkoja ja huonoja kaikessa koska aivopestyjä.