Eräs ihminen ärsyttää minua aivan suunnattomasti

Vierailija kirjoitti:

Mainittakoon että olemme aikoinamme riidelleet aika paljon ja sen takia oletan vielä olevan asioita hampaan kolossa. Olemme sopineet jokin aika sitten ja pystyn hänen seurassa esittämään pirteää ja mukavaa, mutta tietäisipä mitä mieltä todellisuudessa olen. Hänellä on tapana aliarvioida kaikkien ihmisten saavutuksia ja tekemisiä, mutta itse kuvittelee olevansa jotain erityistä. Se piirre ärsyttää minua aivan älyttömästi.

-ap

Eli asia ei ole sinun puoleltasi loppuun käsitelty, sinun tulisi kertoa todellisista tunteistasi ja siitä että koet ettei asia ole selvä. Muuten et pääse eteenpäin, jos et pääse asian yli. Voi olla myös että henkilö on vain sellainen persoona. Aliarvioivien ihmisten kanssa tulee mielestäni toimeen parhaiten omanarvontuntoiset suorapuheiset ihmiset. Sellaiset jotka toisen aliarvioidessa sanoo" kiitos kun aliarvioit". Näin itse toimin kun minua aliarvioidaan mielestäni. Moni ihminen pystyy kyllä ottamaan vastaan sen, ja vitsikäs tyyli murtaa jään, aliarvioiva menee itseensä mutta koko tilanne menee sujuvasti toisen menettämättä kasvoja. Ainakin oma äitini on niin kova aliarvioija, että olen vain päättänyt tottua siihen. Jos toinen ei usko sinuun...se on sen ihmisen nolous ja häpeä. Todennäköisesti jos olette läheisiä, jossain vaiheessa tajuaa että olipa hän naurettava kun ei uskonut sinuun. Lisäksi kannattaa muistaa, että oma elämämme ja kokemuksemme värittää aina sen, kuinka tulkitsemme toisia. Siksi kannattaa eniten kuunnella sitä mitä toinen sanoo, mitä hän viestii sinulle todella, eikä esim ajatella "nyt taas tuo aliarvioiva ilme!" Jos et tiedä mitä toisen päässä liikkuu.

Onko sinulla vielä hampaankolossa asioita riidoistanne? Se saattaa vääristää tulkintojasi ko. henkilön käyttäytymisestä.

Vierailija kirjoitti:

Mene terapiaan. Hänessä on jotakin sellaista, mitä et hyväksy itsessäsi.

Mun on pakko kommentoida tähän, en jotenkin usko, että kaikki ärsytykset johtuisi tästä.

Mua esimerkiksi töissä ärsyttää henkilö, joka ei mitenkään perustele väitteitään, huuta vain omaa mielipidettään, ei kuuntele muita ja argumentoi tyyliin "tämä asia on näin, koska se on näin". Tunnen siis, etten voi keskustella hänen kanssaan, koska keskustelu ei IKINÄ johda mihinkään. En näe, että itsessäni olisi mitään tällaista. Pidän keskusteluista, väittelyistä, olen hyvä kuuntelija ja myös aina perustelen väitteeni. Osaan myös kuunnella eikä minulla ole ongelmaa myöntää, että toinen on oikeassa.

Mua vaan ärsyttää hänen tapansa huuta kaiken päälle vain EI EI JA EI. Miten se vika voi olla minussa itsessäni. Kun yhteistyö ei vaan onnistu. Ainut toimiva tapa on aina myötäillä häntä, jotta pääsee edes huudosta eroon.

tietyt asiat miten hän haukkui minua, ihmettelen edelleen mistä hän repi koko aiheet. Yrittikö jotenkin vyön alle osua vai mikä oli päämääränään. Hän kyllä pyyteli vilpittömästi anteeksi käytöstään, mutta tuon riidan jälkeen olen katsonut tätä ihmistä vain enemmän kieroon. Ja jos jollain käy mielessä että olenko epävakaa friikki, niin minulla on kyllä paljon ystäviä, läheisiä sekä perhe keistä pidän kiinni ja tiedän heidänkin välittävän. En normaalisti riitele koskaan, tiuskin korkeintaan, mutta tämän hlön kanssa olemme käyneet ihan riitoja hänen vainoharhaisuuden takia. Kiehun jo ajatuksesta. Ap kirjoittelee

Ymmärrän sinua täysin. Olen kuin viilipytty enkä IKINÄ ärsyynny muista, mutta eräs sukulainen on poikkeus. Hän on töykeä, itsekäs ja aivan käsittämätön tapaus. Hän on mm. kerran repinyt paitani rikki, kun oli luonani kylässä, ja pyysin häntä illalla poistumaan, sillä hän valtasi koko olohuoneen koko päiväksi, katseli telkkaria täysillä (minun piti kirjoittaa gradua) eikä suostunut hiljentämään pyynnöistäni huolimatta. Ei ota vastaan minkäänlaisia pyyntöjä, edes kohteliaasti esittettyinä, vaan kokee kaiken hyökkäyksenä häntä vastaan, ja siitähän sota syttyykin. En voi sietää häntä, jo hänen näkemisensä joskus saa veren kiehumaan. Vaikka yrittäisin olla mukava, hän haastaa väkisin riitaa ja haukkuu minut aina viimeiseen helvettiin. Esim. Kerran halusi lainata rahaa, sanoin että voin jättää kuistille kukkaruukun alle 20€, josta hän voi sen hakea. Sain huudot, koska en suostunut tuomaan rahaa läheiselle juna-asemalle (en olisi ehtinyt muilta menoilta). Olen kuulemma itsekäs ja kohtelen häntä kuin koiraa. Tässä siis vain pari esimerkkiä. Että kyllä ihan oikeasti joku voi olla käytöksellään vain niin röyhkeä, että saa vain veren kiehumaan. Ei vika ole aina ärsyyntyjässä (joskin usein on).

Kusipäät on erikseen, jos joku käyttäytyy ja toimii täysin itsekkäästi, öykkärimäisest on vaan yksinkertaisesti mullkku. On täysin luonnollista suuttua kun koemme tulleelle kohdelluksi väärin tai läheisiämme kohdellaan väärin, ei kaikki viha ole väärin. Vihan tunteen tarkoitus on suojella itsellemme tärkeitä asioita, että jaksaisimme nousta vastaan alistamista, sortoa, epäoikeudenmukaisuutta

Ei näistä kannata syyllisyyttä pitää, on täysin oikeutettua puolustaa jos joku kohtelee sinua väärin, mitätöi tai arvostelee turhaan.

Totta kirjoitat! Se tässä tekeekin tilanteesta erilaisen, koska ainoastaan yksi ihminen saa veret seisautettua käytöksellään, pelkkä näkeminenkin kyllä riittää. En ymmärrä millä konsteilla saisin rauhoitettua itseäni tuollaisen seurassa-ap

Vierailija kirjoitti:

Totta kirjoitat! Se tässä tekeekin tilanteesta erilaisen, koska ainoastaan yksi ihminen saa veret seisautettua käytöksellään, pelkkä näkeminenkin kyllä riittää. En ymmärrä millä konsteilla saisin rauhoitettua itseäni tuollaisen seurassa-ap

ei tuhon auta kuin välttely,miksi pitää olla väkisin epämiellyttävän seurassa?

Mistä päättelet, että hän on vainoharhainen? Käytät melko rajuja kuvailuja ko. henkilöstä.

Vierailija kirjoitti:

tietyt asiat miten hän haukkui minua, ihmettelen edelleen mistä hän repi koko aiheet. Yrittikö jotenkin vyön alle osua vai mikä oli päämääränään. Hän kyllä pyyteli vilpittömästi anteeksi käytöstään, mutta tuon riidan jälkeen olen katsonut tätä ihmistä vain enemmän kieroon. Ja jos jollain käy mielessä että olenko epävakaa friikki, niin minulla on kyllä paljon ystäviä, läheisiä sekä perhe keistä pidän kiinni ja tiedän heidänkin välittävän. En normaalisti riitele koskaan, tiuskin korkeintaan, mutta tämän hlön kanssa olemme käyneet ihan riitoja hänen vainoharhaisuuden takia. Kiehun jo ajatuksesta. Ap kirjoittelee

Onko sun sitten pakko olla kyseisn henkilön kanssa tekemisissä? Mitä nämä haukut sitten olivat? Voiko olla, että niissä kenties olilin jotain perää mutta et suostu myöntämään sitä itsellesi?

Jos kyseisen henkilön kanssa on pakko olla tekemisissä niin kävisin hiertävät asiat läpi, ja jos tilanne ei siltikään muutu niin yrittäisin olla mahdollisimman vähän tekemisissä kuin mahdollista. Jos taas henkilön kanssa ei ole pakko olla tekemisissä niin en ymmärrä miksi kukaan haluaisi olla ärsyttävän ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene terapiaan. Hänessä on jotakin sellaista, mitä et hyväksy itsessäsi.

Tuo hokema on jotain niin viisasta. Jos mua ärsyttää jossakin ihmisessä vaikka myöhästely, niin enhän mä sitä itsessänikään hyväksy.

Voi olla ettet hyväksy toisissa piittaamattomuutta ja toisten huomioonottamisen puutetta, koska itsessäsi toisten huomioonottaminen on ylikorostunut. Inhosin aikoinani erään ystäväni tapaa kehua itseään, koska minut oli kasvatettu siihen että itsessään ei saa nähdä kuin virheitä. Kun olin työstänyt tämän asian itsessäni, ystävä ei tuntunut enää niin ärsyttävältä.

Minusta ap vaikuttaa olevan hankala ja suvaitsematon, kukkahattutäti parhaimmillaan. Luultavasti saanut haukut ihan aiheesta.

Ap ja tuo ap:n kaveri ovat vain luonteeltaan niin erilaiset että molemmat ärsyttävät toisiaan. Ratkaisu: ota etäisyyttä, lopeta tiivis yhteydenpito. Ole tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa joiden seurasta saat voimaa, joiden kanssa on kivaa ja vähemmän niiden kanssa joiden kanssa on vääntöä ja kaikenlaista ärsytystä ja kränkkää.

Ehdotan kusipeltiä

Sinä olet kasvanut ja kasvatettu ajattelemaan ja tekemään tietyllä tavalla jota pidät oikeana ja fiksuna. Joku muu tekee tai käyttäytyy mielestäsi väärin, niin et voi ymmärtää etkä sietää. Mutta ei se toinen oikeasti väärin tee vaan toisin kuin olet aina oppinut. Anna hänelle lupa olla erilainen jos ei siitä ole mitään oikeaa haittaa kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene terapiaan. Hänessä on jotakin sellaista, mitä et hyväksy itsessäsi.

Voiko oikeasti olla näin, vai trollaatko? Olen joskus vaivihkaa näin tuumaillut mutta sivuutan aika nopeasti ajatuksen, koska itse en koe meissä olevan mitään yhteistä.

-ap

Ei välttämättä. Itse en voi sietää erästä ylipainoista ylitunteikasta heikkoa vasuria. En ole itse mitään noista.

Hmm. Joskus sitä on että toiset eivät muutu. Syynä voi olla myös defenssi jos toinen arvaa että hänestä ajatellaan aliarvioivasti tai ei nyt ainakaan kovin arvosteta, joten tiukasti tuo mielipiteitään esille, ettei tyhmänä tai aliarvioitavana pidetä. Näetkö hänen taustassa jotain tällaista, mietipä!

Toisinaan myös itse ei muutu ja näkee muut sen saman linssin läpi. Aloittaja kertoo omaavansa paljon hienoja kavereita. Onko kilpailu kyseessä?

En usko, että esittämisellä pääsee missään ihmissuhteessa pitkälle. 

Malka omasta silmästä...

Olet äärettömän konservatiivinen.Oletko asunut ulkomailla ja missä maassa?