Olisiko hienoa jos poikasi avioituisi kotiäidin urasta haaveilevan naisen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo itse kotiäitiys ei sinällään kaataisi maailmaa mutta sellaisesta haaveileva nainen on yleensä muutenkin hieman konservatiivinen ja nykymaailmasta irtautunut hihhuli. Eli en tykkäisi.

Minusta taas sinä kuulostat aika konservatiiviselta ns. kovien arvojen kannattajalta, joka mahdollisesti potee huonoa omaatuntoa siitä, ettei ole lapsiaan kyennyt itse paljoakaan hoitamaan? No, mutta mikäs siinä, ne on näitä arvovalintoja!

Ohis mutta itse ajattelin samalla tavalla kuin ylempi. En pode huonoa omaatuntoa mistään: lapsemme hoidettiin kotona mutta vastuu jaettiin molempien vanhempien kesken. Lapset saivat kuvan tasapuolisesta parisuhteesta ja arjesta jossa ei ole mitään miesten ja naisen töitä. Toisekseen: alaikäiset lapset ovat melko lyhyt ajanjakso kun ajattelee koko ihmisen ikää. Mitä se "ammatina kotiäiti" -ihminen tekee loppuelämänsä?

Ihan ok mulle. Olin itsekin pitkään kotiäitinä, nyt 10 v yrittäjänä. Eiköhän poika kuitenkin tiedä millaisen vaimon tahtoo ja pääasia, että olisivat onnellisia. Toivoisin, että joko poikani tai hänen vaimonsa olisivat kotona ainakin silloin, kun lapset ovat pieniä. Mutta kuten sanottu, sehän on heidän valintansa ja päätöksensä, eikä minua ärsytä mikään tuollainen asia.

Ei ne ulkomaiset äidit niin onnellisia niihin kotiäidin uriinsa ole. Minä asun Usassa, ja moni täällä kadehtii suomalaisnaisilta mahdollisuutta pitkiin hoitovapaisiin, kohtuuhintaiseen päivähoitoon, ja mahdollisuuteen valita sekä perhe että ura. Täällä se on mahdollista vain rikkaimmille, joilla on varaa kunnon kodinhoitajiin ja Nannyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ota päähän. Poikani on ottanut ulkomaalaisen (eteläeurooppalaisen) vaimon, joka on nyt Suomessa kotiäitinä. Uskon, että poikani on juuri onnellisin tilanteessa, jossa nainen tekee perinteiset naisten työt ja hän saa keskittyä tienaamiseen, ja perinteisiin miesten töihin.  Molemmat vaikuttavat erittäin onnellisilta elämässään. 

Arvasin, että tämä saa alapeukkuja. Onpa poikani vaimo saanut ilkeyttä suomalaisilta naisilta myös tosielämässä. Mietin joskus mistä niin vahva paheksunta kumpuaa, olisiko mukana myös kateutta. Näyttävä italiatar jolla on akateeminen loppututkinto, mutta joka omasta tahdostaan haluaa omistaa elämänsä lasten ja kodin hoidolle, sen varmistamiselle että miehellä on kotona hyvä olla (on itse sanonut niin että hänestä se on naisen tärkeä tehtävä avioliitossa), taitaa olla jotain jonka kanssa miesten silmissä harvoilla meistä tasa-arvoisista suomalaisnaisista on kilpailemista. Kun ei pahus vielä edes vaikuta yhtään alistetulta vaan elämäniloiselta ihmiseltä. 

On itsellänikin ollut tuosta siinä mielessä ristiriitaisia ajatuksia, että tiedostan, että myös oma mieheni olisi varmaan enemmän tykännyt poikani vaimon tapaisesta naisesta. Mutta minä taas en ole yhtään sen luontoinen, vaan olisin jättänyt kokonaan menemättä naimisiin ja hankkimatta lapsia jos muuten olisi joutunut jäämään kotiäidiksi. Ja sitten alan miettiä sitä, että paljonko tämä on omaa luonnettani, ja paljonko sitä että minut on kasvattamalla kasvatettu ihanteeseen naisesta joka tienaa itse ja pärjää itse, ja että on häpeä olla "leipäsusi" joka elää miehensä ansioilla. 

En alapeukuttanut tuon takia vaan siksi ettei tämä esimerkki oikein kuulu tähän ketjuun. Toki kaikki ovat hetkittäin kotiäiteinä ja isinä mutta nyt puhuttiin tapauksesta joss tuo kotiäitiys oli oikein uravalinta. Jos kerran miniä on opiskellut oikein akateemisen tutkinnonkin niin tuskin kotiäitiys on hänen päätavoitteensa. Muutenkin mielestäni hiukan eri juttu kun puhutaan suomalaisesta vs. eteläeurooppalaisesta naisesta. Esim. Italiassa kotiäitiys on aivan tavallista mutta Suomessa alkaa olla harvinaista että joku haaveilisi pysyvästä kotiäitiydestä. Näin. Mutta tottakai se kateuskortti piti päästä heittämään ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi varmaan aika haikea fiilis.

Siinä vaiheessa, kun ero tulee, nainen tippuu tyhjän päälle. Mites lasten sitten käy..?

Osaako vaimo neuvoa kesätöiden haussa, CV:n tekemisessä, koulutuksissa, jos hän ei ole koskaan töitä tehnyt tai peruskoulun jälkeen opiskellut mitään? Eihän mies lapsia neuvo, hän on töissä koko ajan. Jonkun pitää elättää.

Se että on kotiäitinä lasten ollessa pieni, ei tarkoita että olisi täysin kouluttamaton saati tyhmä.

Mitä useamman vuoden gappi työhistoriassa on, sitä varmemmin sinne kotiin jää. Pitää olla tosi hyvä tyyppi, että pystyy uudestaan aloittamaan työelämän ja menestymään. Mutta tokihan kaikki palstalla tässä onnistuvat, joten ei huolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi varmaan aika haikea fiilis.

Siinä vaiheessa, kun ero tulee, nainen tippuu tyhjän päälle. Mites lasten sitten käy..?

Osaako vaimo neuvoa kesätöiden haussa, CV:n tekemisessä, koulutuksissa, jos hän ei ole koskaan töitä tehnyt tai peruskoulun jälkeen opiskellut mitään? Eihän mies lapsia neuvo, hän on töissä koko ajan. Jonkun pitää elättää.

Se että on kotiäitinä lasten ollessa pieni, ei tarkoita että olisi täysin kouluttamaton saati tyhmä.

Mitä useamman vuoden gappi työhistoriassa on, sitä varmemmin sinne kotiin jää. Pitää olla tosi hyvä tyyppi, että pystyy uudestaan aloittamaan työelämän ja menestymään. Mutta tokihan kaikki palstalla tässä onnistuvat, joten ei huolta.

Jos ei pääse takaisin työelämään, voi kouluttautua uudelleen. Alanvaihto jossain vaiheessa työuraa on yhä tavanomaisempi ratkaisu, ja tulee vielä yleistymään.