Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen lapsi muuttaa meille..
22.08.2016 |
Miehen lapsi on tähän asti käynyt joka toinen viikonloppu ja lomillaan meillä näin siis äidin tahdosta, mies olisi alkuun halunnut viikko-viikko systeemin.
Puoli vuotta sitten äiti alkoi puhua jos muutettaisiin viikko-viikko systeemiin ja se ei silloin sopinut kun mies otti vuosi sitten vastaan haastavan työprojektin ja minulla ei töiden takia olisi ollut myöskään aikaa lapselle. Koska olimme järjestäneet niin että meillä on kaikki lomat ja viikonloput aikaa lasta varten.
Nyt äiti on päättänyt että mieskin "saa ottaa vastuun" lapsesta ja lapsi muuttaa meille, samassa sötäkässä selvisi että hän on raskaana.
Miehellä vielä puoli vuotta työprojektia jäljellä ja lapsi on asunut koulujen alusta asti meillä "epävirallisesti"
Olen yrittänyt laatia sääntöjä mikä helpottaisi meidän arkea mutta ihan selvästi lapsi oireilee tästä muutosta.
Kysynkin nyt että olisiko meidän mahdollista päästä esim. Neuvolaan tai johonkin muuhun (koululaiselle) tarkoitettuun paikkaan keskustelemaan? Mies suostui että menisin lapsen kanssa mutta kun omia lapsia ei ole, en tiedä mistä saisin apua.
Lapsen äitiä ei näköjään hirveästi kiinnosta ja motkottaa minulle että laittaisin miehen kantamaan vastuunsa.
Kiitos jos joku saman kokenut osaa auttaa.
Kommentit (39)
Kumpa kaikki erolapset saisivat kaltaisesi äitipuolen ☺
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi varmasti oireilee sitä, että äiti on hänet uudenvauvan tieltä "hylännyt". Antakaa hänlle aikaa päästä yli näistä tunteista ja sopeutua perheeseenne, vaikka sitten korostetusti antamalla aikaa, rajoja, turvallisuutta ja rakkautta. Koita heti alkuun luoda mahdollisimman avoin ja rehellinen keskusteluyhteys lapseen, vaikka se onkin haastavaa kun lapsi ei ole enää ihan pieni.
Suhtaudu laseen, kuten hän olisi omasi. Eli asetat samat säännöt ja vastuut kuin tekisit oman lapsesi kanssa, mutta ota myös vastuuta ja osoita rakkautta. Se on ainoa tapa saada uusperhe toimimaan; että todella ollaan perhe.
Suosittelisin asettamaan rajat myös lapsen äidlle. Tehkää asumisesta virallinen päätös lastenvalvojalla, musaa valkoiselle että se on myös bioäidin toive että lapsiasuu teillä. Olette oikeutetut lapsilisään ja elareihin, ne eivät kuulu bioäidille jos hän ei ole enää lähivanhempi. Pitäkää huolta, että lapsesta ei tule heittopussi jota pallotellaan kahden kodin välillä bioäidin haluken mukaan, vaan turvatkaa te heille nyt loppueöämän koti.
Pidän toki lapsesta paljon ja olen yrittänyt olla sellainen vanhempi kuin kuvittelisin olevani omalle lapselleni mutta kuten arvata saattaa olen aika ajoin ihan pihalla kasvatuksesta. Meillä mies on aina hoitanut lapsensa kanssa kasvatusasiat ja minun ei ole tarvinnut kuin tehdä hyvää ruokaa ja keksiä kivaa tekemistä meille kaikille. Kaikki sujui aina kuin unelma, kaikilla oli kivaa ja koskaan ei riidelty mistään.
Nyt kun lapsi asuu täällä, sääntöjen noudattaminen on työn ja tuskan takana, mikään ei olekkaan enää kivaa ja kaikki ruokakin on pahaa:( Yritän keskustella lapsen kanssa ja joskus onnistun, mutta yleensä lapsi vain menee huoneeseensa ja minä varovasti koputan oveen josko voitaisiin vielä jutella.
Onneksi mies on minun tukenani ja luotan siihen että vielä minäkin opin. Tämä on meille kaikille haastavaa aikaa mutta toivon että tästä selvitään ajan kanssa.
Ap
Kuulostaa tutulta, tuota se on biolastenkin kanssa :) nirsoilu ja oikkuilu on siinä mielessä hyvä merkii että lapsen kuuluu tuntea olonsa niin turvalliseksi että osaa osoittaa mieltään.
Kuuntele lasta. Mitä hän haluaa? Kouluikäinen osaa jo vähän keroa toiveistaan. Sitten vaan päätät, mitkä on hyviä juttuja. Tietyistä periaatteista, läksyjen teosta, jonkun kunnon ruuan syömisestä, käytöstavoista ja vuorokausirytmistä joustat vain vähän.
Vaatteista, kaverisuhteista ja ajanvietosta voit joustaa enemmän lapsen halujen mukaan. Sopivassa suhteessa mukavaa mutta kuitenkin turvalliset rajat säilyttäen. Opit kyllä. Maalaisjärjellä pääsee pitkälle ja kantapään kautta moni bioäitikin asiat joutuu opettelemaan :)
Taas täällä joku ihmettelee, miten joku muu kuin lapsen huoltaja laittaa sääntöjä toisen lapselle.
Onko se nyt niin vaikea ymmärtää: Koulussa opettaja ohjaa koulun sääntöihin. Mummolassa on mummolan säännöt sen suhteen, miten siellä toimitaan. Ja uusperheessä kotitalouden aikuiset määrittävät kodissa elämisen sääntöjä. Kaikille siellä asuville, sama se kenen lapsi.
Kuvitteletteko te, että lapsen pitää saada vaikka hakata puuvasaralla astioita rikki, ja äitipuoli odottelee, että isä tulee kotiin ja kasvattaa?
Vierailija kirjoitti:
Taas täällä joku ihmettelee, miten joku muu kuin lapsen huoltaja laittaa sääntöjä toisen lapselle.
Onko se nyt niin vaikea ymmärtää: Koulussa opettaja ohjaa koulun sääntöihin. Mummolassa on mummolan säännöt sen suhteen, miten siellä toimitaan. Ja uusperheessä kotitalouden aikuiset määrittävät kodissa elämisen sääntöjä. Kaikille siellä asuville, sama se kenen lapsi.
Kuvitteletteko te, että lapsen pitää saada vaikka hakata puuvasaralla astioita rikki, ja äitipuoli odottelee, että isä tulee kotiin ja kasvattaa?
Se oli joku perusidiootti mamma joita nyt valitettavasti pyörii aaveella aika monta. Näitä idiootteja kun tunkee joka ketjuun tärkeilemään
Aloitus kuulosti siltä, kuin nahiteltaisiin lemmikistä. Lapsi parka. Onneksi sinä edes yrität, oma äiti pukkaa lapsen pois uuden vauvan tieltä. Hyi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosssa mitään neuvolaa tarvita, vaan kaikkien aikuisten - myös uuden eukon - vastuunottoa!
Vierailija kirjoitti:
Tuosssa mitään neuvolaa tarvita, vaan kaikkien aikuisten - myös uuden eukon - vastuunottoa!
Minkäs teet kun äiti on niin perseläpi ettei ota vastuuta- pahan sanoi että äiti sysää kaiken vastuun lapsen isälle nyt kun hänelle syntyy rakkauspakkaus uuden miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi varmasti oireilee sitä, että äiti on hänet uudenvauvan tieltä "hylännyt". Antakaa hänlle aikaa päästä yli näistä tunteista ja sopeutua perheeseenne, vaikka sitten korostetusti antamalla aikaa, rajoja, turvallisuutta ja rakkautta. Koita heti alkuun luoda mahdollisimman avoin ja rehellinen keskusteluyhteys lapseen, vaikka se onkin haastavaa kun lapsi ei ole enää ihan pieni.
Suhtaudu laseen, kuten hän olisi omasi. Eli asetat samat säännöt ja vastuut kuin tekisit oman lapsesi kanssa, mutta ota myös vastuuta ja osoita rakkautta. Se on ainoa tapa saada uusperhe toimimaan; että todella ollaan perhe.
Suosittelisin asettamaan rajat myös lapsen äidlle. Tehkää asumisesta virallinen päätös lastenvalvojalla, musaa valkoiselle että se on myös bioäidin toive että lapsiasuu teillä. Olette oikeutetut lapsilisään ja elareihin, ne eivät kuulu bioäidille jos hän ei ole enää lähivanhempi. Pitäkää huolta, että lapsesta ei tule heittopussi jota pallotellaan kahden kodin välillä bioäidin haluken mukaan, vaan turvatkaa te heille nyt loppueöämän koti.
Pidän toki lapsesta paljon ja olen yrittänyt olla sellainen vanhempi kuin kuvittelisin olevani omalle lapselleni mutta kuten arvata saattaa olen aika ajoin ihan pihalla kasvatuksesta. Meillä mies on aina hoitanut lapsensa kanssa kasvatusasiat ja minun ei ole tarvinnut kuin tehdä hyvää ruokaa ja keksiä kivaa tekemistä meille kaikille. Kaikki sujui aina kuin unelma, kaikilla oli kivaa ja koskaan ei riidelty mistään.
Nyt kun lapsi asuu täällä, sääntöjen noudattaminen on työn ja tuskan takana, mikään ei olekkaan enää kivaa ja kaikki ruokakin on pahaa:( Yritän keskustella lapsen kanssa ja joskus onnistun, mutta yleensä lapsi vain menee huoneeseensa ja minä varovasti koputan oveen josko voitaisiin vielä jutella.
Onneksi mies on minun tukenani ja luotan siihen että vielä minäkin opin. Tämä on meille kaikille haastavaa aikaa mutta toivon että tästä selvitään ajan kanssa.
Ap
Kuulostaa tutulta, tuota se on biolastenkin kanssa :) nirsoilu ja oikkuilu on siinä mielessä hyvä merkii että lapsen kuuluu tuntea olonsa niin turvalliseksi että osaa osoittaa mieltään.
Kuuntele lasta. Mitä hän haluaa? Kouluikäinen osaa jo vähän keroa toiveistaan. Sitten vaan päätät, mitkä on hyviä juttuja. Tietyistä periaatteista, läksyjen teosta, jonkun kunnon ruuan syömisestä, käytöstavoista ja vuorokausirytmistä joustat vain vähän.
Vaatteista, kaverisuhteista ja ajanvietosta voit joustaa enemmän lapsen halujen mukaan. Sopivassa suhteessa mukavaa mutta kuitenkin turvalliset rajat säilyttäen. Opit kyllä. Maalaisjärjellä pääsee pitkälle ja kantapään kautta moni bioäitikin asiat joutuu opettelemaan :)
Lisään tähän vielä, että lapsella on varmasti kaiken vaikeinta; äiti hylännyt ja isä ulkomailla. Koko elämä muuttunut, ja sinuun ei vielä niin turvallista suhdetta että uskaltaisi luottaa. Jos oma äiti hylkää, mikset sinäkin hylkäisi? Lapsi on varmasti hyvin peloissaan ja yksinäinen, hämmentynytkin. Todennäköisesti lapsi etsii itsestään vikaa tapahtuneeseen,eikä osaa sanoittaa kaikkia tunnetilojaan. Onhan se vaikeata aikuisellekin.
Perheneuvola on varmasti juuri oikea paikka teille, sinä saat apua ja neuvoja, ja lapsi tarvittaessa tukea myös.
Uskon kuitenkin, että pääsette tästä ylöspäin. Alku on hankalaa, mutta kun lapsen luottamus palautuu, voi elämänne olla hyvinkin antoisaa. Kaikki mitä panostat nyt, tulee mini kertaisena takaisn kun arki tasoittuu ja aikuisena lapsipuolesi arvostaa.
Ohhoh. Ei se nyt niin mene, että äiti vaan viskaa lapsen tavaroineen lapsen isän kämppään, kun isä on viikot ulkomailla ja viikonloput vain kotonaan.
Sinä et ole lapsen huoltaja eikä kenenkään lapsen äiti voi sulle lastaan tosta noin vain tuoda huollettavaksi. Mitä ihmettä!?!
Tässähän pitäisi ajatella lapsen etua. Lapsihan tulee isälleen viettämään aikaa isänsä kanssa ja teidän tapauksessa asumaan isänsä kanssa. Jos isä ei edes ole maassa niin miten se on lapsen etu, että laitetaan pois äitinsä luota, jonkun toisen naisen huollettavaksi?
Aivan käsittämätöntä touhua. Lapsi menköön äidilleen ja äiti ja isä varaavat ajan lastenvalvojalta, jossa sovitaan yhdessä milloin lapsen on mahdollista muuttaa isälleen ja kun muuttaa, muutetaan lapsen kirjat myös isälleen, jolloin isä saa lapsilisän ja elarit äidiltä
Ei se niin mene, että hankkiudutaan raskaaksi ja pistetään esikoinen ulos kämpästä vieraan naisen vastuulle. Onko ihme jos lapsi oireilee. Vanhemmat on hyljänneet ja antaneet hänet jollekin naiselle lapseksi.
Varaa aika sinne perheneuvolaan, sillä tähän tosiaankin tarttetaan nyt sosiaalityöntekijä opettamaan lapsen vanhemmille vastuuta ja velvollisuuksia. Lapsiparka!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin lähes kaksi sivua ennen kuin tajusin, että lapsi ei ole raskaana vaan lapsen biologinen äiti :D
No parempi tietysti näin. Jotenkin mua taas ihmetyttää, miksi asiasta pitää tehdä näin iso numero. Perusuusperhekuviohan tämä on. Lapselle parasta on mahdollisimman normaali arki, johon kuuluu myös normaalit säännöt ja rajoitukset. Joku perheneuvola tms. on ihan liioiteltua, kun ei tässä vaiheessa kerran ole mitään ongelmia edes. Jos/kun nyt suurentelette asiaa (äiti on hylännyt lapsensa uuden vauvan tieltä jne), rupeaa lapsi itsekin suurentelemaan sitä.
Ap, olet fiksu ihminen ja pärjäätte kyllä. Katso tosiaan, että paperit tulee kuntoon, ettei lasta heitellä eestaas.
Toivotan teille kaikkea hyvää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohhoh. Ei se nyt niin mene, että äiti vaan viskaa lapsen tavaroineen lapsen isän kämppään, kun isä on viikot ulkomailla ja viikonloput vain kotonaan.
Sinä et ole lapsen huoltaja eikä kenenkään lapsen äiti voi sulle lastaan tosta noin vain tuoda huollettavaksi. Mitä ihmettä!?!
Tässähän pitäisi ajatella lapsen etua. Lapsihan tulee isälleen viettämään aikaa isänsä kanssa ja teidän tapauksessa asumaan isänsä kanssa. Jos isä ei edes ole maassa niin miten se on lapsen etu, että laitetaan pois äitinsä luota, jonkun toisen naisen huollettavaksi?
Aivan käsittämätöntä touhua. Lapsi menköön äidilleen ja äiti ja isä varaavat ajan lastenvalvojalta, jossa sovitaan yhdessä milloin lapsen on mahdollista muuttaa isälleen ja kun muuttaa, muutetaan lapsen kirjat myös isälleen, jolloin isä saa lapsilisän ja elarit äidiltä
Ei se niin mene, että hankkiudutaan raskaaksi ja pistetään esikoinen ulos kämpästä vieraan naisen vastuulle. Onko ihme jos lapsi oireilee. Vanhemmat on hyljänneet ja antaneet hänet jollekin naiselle lapseksi.
Varaa aika sinne perheneuvolaan, sillä tähän tosiaankin tarttetaan nyt sosiaalityöntekijä opettamaan lapsen vanhemmille vastuuta ja velvollisuuksia. Lapsiparka!
Lapsi siis vietti kesälomansa meidän kanssa ja on nyt "epävirallisesti" ollut täällä pari viikkoa vaikka pitäisi olla äidillään.
Ovat varanneet lastenvalvojalla ajan.
Miehen toiveesta olen järjestänyt omat työni niin että pystyn olemaan mahdollisimman paljon lapsen kanssa.
En voi enempää asiasta kertoa mutta on kaikkien kannalta parempi että lapsi on nyt meillä ja mies yrittää järjestää työnsä niin että pääsisi mahd. nopeasti meidän kanssamme arkea viettämään.
Nämä viikot on nyt kuitenkin pärjättävä joten kuten kunnes asiat saadaan järjestykseen ja siksi kyselin apuja ja tietysti myös tulevaisuutta varten kun nyt näyttää tosiaan siltä että lapsi muuttaa meille pysyvästi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Luin lähes kaksi sivua ennen kuin tajusin, että lapsi ei ole raskaana vaan lapsen biologinen äiti :D
No parempi tietysti näin. Jotenkin mua taas ihmetyttää, miksi asiasta pitää tehdä näin iso numero. Perusuusperhekuviohan tämä on. Lapselle parasta on mahdollisimman normaali arki, johon kuuluu myös normaalit säännöt ja rajoitukset. Joku perheneuvola tms. on ihan liioiteltua, kun ei tässä vaiheessa kerran ole mitään ongelmia edes. Jos/kun nyt suurentelette asiaa (äiti on hylännyt lapsensa uuden vauvan tieltä jne), rupeaa lapsi itsekin suurentelemaan sitä.
No ei tuo ihan peruskuvio kyllä ole miltään osin!
Lapsi muuttaa yhtäkkiä äitipuolensa kanssa asumaan ja näkee isäänsä vain viikonloppuisin ja äitiään kai? Vielä harvemmin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen sääntöjä sinä laadit miehen lapselle?
Normaali terve mies pystyy tekemään töitä noin 8 tuntia päivässä ja antamaan aikaa OMALLE lapselleen. Yksikään työprojekti ei vaadi 24/7 sitoutumista. Kyse on viitsimisestä.
Ja ihan turha natista, että "sinä et tiedä mitään". Varsin hyvin yrittäjänä tiedän, mitä kannattaa jaksaa ja mihin ihminen venyy.
Niin mitä ihmeen sääntöjä lapsella nyt pitää olla? Jopa minä lapsettomana ihmisenä tiedän näköjään paremmin😂
Ja jos sulle tulee yllätyksenä niin kaikki eivät ole töissä oman kodin vieressä, mun mies eli lapsen isä on töissä Ruotsissa.
Ap
No sitten lapsi lähtee sinne Ruotsiin mukaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen sääntöjä sinä laadit miehen lapselle?
Normaali terve mies pystyy tekemään töitä noin 8 tuntia päivässä ja antamaan aikaa OMALLE lapselleen. Yksikään työprojekti ei vaadi 24/7 sitoutumista. Kyse on viitsimisestä.
Ja ihan turha natista, että "sinä et tiedä mitään". Varsin hyvin yrittäjänä tiedän, mitä kannattaa jaksaa ja mihin ihminen venyy.
Niin mitä ihmeen sääntöjä lapsella nyt pitää olla? Jopa minä lapsettomana ihmisenä tiedän näköjään paremmin😂
Ja jos sulle tulee yllätyksenä niin kaikki eivät ole töissä oman kodin vieressä, mun mies eli lapsen isä on töissä Ruotsissa.
Ap
No sitten lapsi lähtee sinne Ruotsiin mukaan!
Juu laitan huomenna laivaan tavaroineen päivineen😂
Voi elämä tälläisten kanssa😂
Kiitos kuitenkin asiallisesti vastanneille ja tsemppiä toivottaneille. Me mennään nukkuun nyt, oon pitänyt kiinni että ysiltä ollaan sängyssä:) öitä!
Ap
Voi virtu minkä pyhimyksen Ap itsestään tekee
Surettaa lapsen puolesta, on joutunut jonkinlaiseksi pelinappulaksi eroon päätyneiden vanhempiensa pelissä. Mitä mieltä lapsi on ollut muutosta asumaan teille vakituisesti? Onko lapsen mielipidettä edes kysytty, vai onko äiti tehnyt itsevaltaisen päätöksen? Vähän vaikuttaisi siltä, kun kirjoitat, että lapsi selvästi oireilee. On hyvä mennä keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa, saa lapsikin purkaa mieltään niissä rajoissa kuin se on hänen ikätasolleen mahdollista. Ammattilainen pystyy tulkitsemaan lapsen viestejä, vaikka sanoja ei olisikaan.
Jos lapsi kerran on muuttanut vakituisesti teidän luo asumaan, niin eikö pitäisi keskustella asiasta myös lastenvalvojan kanssa. Pitäisi myös selvittää, kenelle maksetaan lapsilisä ja elatusmaksu. Äitihän joutuu nyt maksumieheksi (elatusmaksut), kun lapsi ei enää asu hänen luonaan. Nämäkin asiat pitää selvittää.
Mikä kauhea biloginen äiti lapsella on! Harmi, että tuollaisetkin voivat lisääntyä vielä uudestaan.
Alue: Aihe vapaa
Pidän toki lapsesta paljon ja olen yrittänyt olla sellainen vanhempi kuin kuvittelisin olevani omalle lapselleni mutta kuten arvata saattaa olen aika ajoin ihan pihalla kasvatuksesta. Meillä mies on aina hoitanut lapsensa kanssa kasvatusasiat ja minun ei ole tarvinnut kuin tehdä hyvää ruokaa ja keksiä kivaa tekemistä meille kaikille. Kaikki sujui aina kuin unelma, kaikilla oli kivaa ja koskaan ei riidelty mistään.
Nyt kun lapsi asuu täällä, sääntöjen noudattaminen on työn ja tuskan takana, mikään ei olekkaan enää kivaa ja kaikki ruokakin on pahaa:( Yritän keskustella lapsen kanssa ja joskus onnistun, mutta yleensä lapsi vain menee huoneeseensa ja minä varovasti koputan oveen josko voitaisiin vielä jutella.
Onneksi mies on minun tukenani ja luotan siihen että vielä minäkin opin. Tämä on meille kaikille haastavaa aikaa mutta toivon että tästä selvitään ajan kanssa.
Ap