Mun miehen logiikalla mua voi henkisesti pahoinpidellä, koska

Onko kenelläkään täntyyppistä kokemusta?

Ap

Voi olla. Aloita siitä, että pidät puolesi.

En ymmärrä aloitusta.

Miksi oot tuollaisen raivohullun kans?

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä aloitusta.

Sun ymmärrykselle ei voida mitään. Minusta siinä kerrottiin tilanne hyvinkin konkreettisesti, mikä se on: Auto oli rikki ja rahaa ei ollut ja lapsilisät oli tulleet vaimon tilille ja ilmeisesti mies olisi mielestään osaavampi käyttämään ne. Huutoa ja haukkumista.

Se huutaa nyt tälläkertaa käytännössä rahasta, vaikka toissapäivänä kehui, kuinka järkevästi kulutan. En pysty puolustautumaan, koska se saa huutamaan kovempaa. Sitten tulee häneltä niin isoja solvauksia, että multa menee puhekyky ja itsekontrolli. Se onkin sopiva paikka kyseenalaistaa mun mielenterveys yms. Ei se tässä mankelissa kauhean hyvällä tolalla pysykään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään täntyyppistä kokemusta?

Ap

Ensimmäiseen lauseeseen liittyen on kokemusta, auto on hajoamassa eikä rahaa ostaa uutta.

Ja käyn kyllä töissä. Maksan yhteisiä menoja.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Se huutaa nyt tälläkertaa käytännössä rahasta, vaikka toissapäivänä kehui, kuinka järkevästi kulutan. En pysty puolustautumaan, koska se saa huutamaan kovempaa. Sitten tulee häneltä niin isoja solvauksia, että multa menee puhekyky ja itsekontrolli. Se onkin sopiva paikka kyseenalaistaa mun mielenterveys yms. Ei se tässä mankelissa kauhean hyvällä tolalla pysykään.

Ap

Tuollaisiin tilanteisiin voi parisuhteissa joutua, onhan tuo tosiaan henkistä väkivaltaa. Yrittääkö hän päästä sillä johonkin lopputulokseen, että esim siirrät lapsilisät tulemaan takaisin hänen tililleen, vai huutaako ihan omaksi ilokseen? Analysoi.

Ja sun itsekunnioitus on sallinut ajaa sinut tuollaisen kanssa elämään, koska...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se huutaa nyt tälläkertaa käytännössä rahasta, vaikka toissapäivänä kehui, kuinka järkevästi kulutan. En pysty puolustautumaan, koska se saa huutamaan kovempaa. Sitten tulee häneltä niin isoja solvauksia, että multa menee puhekyky ja itsekontrolli. Se onkin sopiva paikka kyseenalaistaa mun mielenterveys yms. Ei se tässä mankelissa kauhean hyvällä tolalla pysykään.

Ap

Tuollaisiin tilanteisiin voi parisuhteissa joutua, onhan tuo tosiaan henkistä väkivaltaa. Yrittääkö hän päästä sillä johonkin lopputulokseen, että esim siirrät lapsilisät tulemaan takaisin hänen tililleen, vai huutaako ihan omaksi ilokseen? Analysoi.

Samankaltaisissa tilanteissa tuollaiset ehdotukset on tyrmätty kera solvauksin. En tiedä, miten tällä kertaa menisi. Muistaakin nyt asiat ihan eri tavalla, kuin ne oikeasti meni.

Ap

Kokeile sanoa rauhallisesti, ettet katso ja kuuntele noin ala-arvoista käytöstä. Käske mies menemään ulos rauhoittumaan ja tulemaan takas vasta kun osaa olla ihmisiksi. Jos vain jatkaa, nauhoita huuto kännykällä ja soita myöhemmin hänelle. Ja kysu haluaako hän, että annetaan sukulaisten ja tuttujen kuunnella se myös.

Ps lapsilisiä ei ole tarkoitettu automenoihin.

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään täntyyppistä kokemusta?

Ap

Minulla ei ole, koska arvostan itseäni ja puolsustan omia rajojani.

Vierailija kirjoitti:

Ja sun itsekunnioitus on sallinut ajaa sinut tuollaisen kanssa elämään, koska...?

En tiedä, läheisriippuvuus ja pelko? Rakkaus se ei ainakaan ole. Se lensi ikkunasta jo vuosia sitten.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään täntyyppistä kokemusta?

Ap

Minulla ei ole, koska arvostan itseäni ja puolsustan omia rajojani.

Olisinpa kuten sinä. Jonakin päivänä olen.

Ap

Mulla on ollu tollanen mies. Ei siinä auttanut kun ero lopulta. Mies ei kunnioittanut ja arvostanut mua enää, minusta oli tullut kuin kodinkone tai lapsi, jota "mies ohjaa". Ilmoitin, että ero tulee, jos hän ei opettele puhumaan mulle asiallisesti. Senkin otti kuin olisin "uhitellut" hänen kaikkivaltaista auktoriteettiaan vastaan. Pistin eropaperit ja aloin suunnitella elämääni erikseen. Järkeilin, että on parempi olla yksin kuin kärsiä henkistä väkivaltaa ja lapsillekin tulee ihan väärä malli parisuhteesta. Siis erosin, enkä katunut ikinä. Myöhemmin mietin miksi roikuinkin siinä suhteessa noin kauan.. Nykyään välit eksään on kohteliaan etäiset. Ja en kyllä lopulta sinkkumarkkinoille edes kauas aikaa jäänyt, vaan löysin kiltin ja hyvän miehen, joka ei ikinä puhu minulle rumasti tai nimittele. Toki samat säännöt minunkin puoleltani tulevasta viestinnästä. Muista, että et pysty ikinä muuttamaan toista ihmistä. Hänen täytyy haluta muuttua itse. Voit kertoa mitä haluat ja hän voi kuunnella sinua tai olla kuuntelematta. Vetoamalla toisen "parempaan minään" ja toivomalla, että toinen muuttuisi empaattiseksi, elättelet harhakuvitelmia, jos mies on sitä mieltä, että hänen tavassaan puhua sinulle ei ole mitään vikaa ja ainoa syypää kaikkiin ongelmiin olet sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään täntyyppistä kokemusta?

Ap

Minulla ei ole, koska arvostan itseäni ja puolsustan omia rajojani.

Olisinpa kuten sinä. Jonakin päivänä olen.

Ap

Niin olet. Kun se päivä koittaa, saat voimia lähteä, ja sen jälkeen et enää koskaan anna kohdella itseäsi huonosti, koska tiedät ansaitsevasi parempaa.

- yksi mustasukkaisuusketjuun kirjoittanut

Oletko kirjoittanut tänne aiemmin, ap?

Myönnän, olen umpityhmä ja tajuamaton.

Mutta mitä tekemistä kahdella alla olevalla on keskenään?

1. Ap:n auto on rikki eikä hänellä ole rahaa ostaa uutta.

2. Lapsilisät tulevat ap:n tilille ja mies on siitä vihainen.

En ymmärtänyt sitäkään, millä tavoin mies "pahoinpitelee ap:tä henkisesti".

Vierailija kirjoitti:

Oletko kirjoittanut tänne aiemmin, ap?

Olen, monta kertaa.

Ap