Yliopisto ja englanti

Osaan englantia todella hyvin joten se ei ole ollut ongelma. kannattaisi ehkä hieman opetella sitä? pääsisit helpommalla.

T: Mies 28

Kannattaisi varmaan vaan oikeasti opetella. Opinnoista taatusti selviää ilman englantia, toki joissain kursseissa voi takkuilla ja etenkin insinöörijutuissa ja taloustieteessä osa tenttikirjoista ja materiaaleista on englanniksi. Opiskelu kuitenkin yleensä tapahtuu tulevaa työuraa silmälläpitäen, ja joka paikassa tarvitaan ainakin vähän englantia. Lisäksi, vaikka englantia ei tarvittaisikaan juuri lainkaan, on aivan taatusti kielitaitoisempi hakija paremmassa asemassa kuin kielitaidoton. Valehtelukaan ei kannata, olin itse kerran työhaastattelussa jossa kieli vaihdettiin kesken haastattelun englantiin. Miten ajattelit esim. sairaanhoitajan tai tradenominkaan pärjäävän ulkomaisten asiakkaiden kanssa kommunikoinnista? Ei kaikki halua kansainväliselle uralle, mutta ellet johonkin Utsjoen terveyskeskukseen aio töihin niin kyllä sitä kansainvälisyyttä vaan on joka paikassa. 

Tenttikirjat on usein englanniksi, koska niitä ei ole suomennettu. Tieteen kieli on nykypäivänä englanti, sille ei voi mitään. Ehkä parhaiten yliopistolla selviää ilman englantia, jos lukee vaikka suomea ja kotimaista kirjallisuutta (tai venäjän kieltä ja kirjallisuutta ymv.).

Kyllä fenkullakin pärjää, poliitikothan puhuu sitä, vain tulkki ymmärtää, tosin vain kirjallisena!

Öh, no itse sanoisin, että aika monessakin aineessa pärjää surkealla enkulla. Esim kasvatustieteissä suurin osa kamasta on suomeksi, koska Suomesta tulee huippututkimusta siltä alalta.

No äkkiä sen tarvittavan oppii. Käytännössä ei mun ainakaan tarvinnut osata puhua englantia oikein yhtään yliopistossa. Lukea tarvi osata, koska suuri osa kurssimateriaalista oli englanninkielistä. Mutta äkkiä sitä oppi erittäin hyvin lukemaan alan englanninkielistä kirjallisuutta. 

puhua en englantia osaa vieläkään, vaikka olen maisteri ;) Ei ole ollut mitään käyttöä puhutulle kielelle pariinkymmeneen vuoteen. Sen sijaan luen ja kirjoitan sujuvasti, juuri opintojen peruja.

Sanoisin että kielitaidon ei kannata antaa estää opintosuunnitelmia, kun kuitenkin väkisinkin taustalla on peruskoulun peruja pohjatiedot siitä englannista. Sisulla sen oppii kylllä minkä tarvii.

Kyllähän se näin on, että englantia tarvitsee todella paljon korkeakouluopinnoissa Suomessa. Minä itse opiskelin aikaisemmin Keski-Euroopassa, jossa englantia ei tarvittu juuri laisinkaan, sillä iso osa kirjoista oli saksaksi. Kun aloitin opinnot Suomessa, hämmästyin, kuinka iso osa opiskelua englanti on. Tätä ei mielestäni suoraan mainosteta, vaan se on asia, joka ikään kuin kuuluu vaan tietää.

Olin aikoinani koulu-englannissa hyvin pärjäävä oppilas, mutta välillä meinaa usko mennä vaikealukuisten tenttikirjojen kanssa. Monet luennoitsijoista tulee ulkomailta, joten useat kurssit ovat kokonaan englanniksi. Tähän kannattaa siis varautua. Kuitenkin kielitaito paranee väkisinkin, kun lukee vieraskielisiä materiaaleja ja joutuu käyttämään kieltä.

Itseäni aina vähän ihmetyttää tällaiset pelot ja asenteet, koska olen sen luontoinen että näen itse vastaavat tilanteet vain haasteina, ja sisuunnun, että hitto vie minähän opin ja selviän, ja menen vaikka läpi harmaan kiven, kuinka paljon se työtä sitten vaatiikin, mutta selviän ja periksi en anna... 

Vierailija kirjoitti:

Tenttikirjat on usein englanniksi, koska niitä ei ole suomennettu. Tieteen kieli on nykypäivänä englanti, sille ei voi mitään. Ehkä parhaiten yliopistolla selviää ilman englantia, jos lukee vaikka suomea ja kotimaista kirjallisuutta (tai venäjän kieltä ja kirjallisuutta ymv.).

Jos lukee yliopistolla suomen kieltä tai kotimaista kirjallisuutta niin enkkua ei tulle vastaan vielä opintojen alkuvaiheessa. Mutta kannattaa ymmärtää, että akateemiset opinnot tähtäävät aina tutkimukseen ja tutkimuksessa yleensä ei pääse yli eikä ympäri siitä, että jotakin ilmiötä on tutkittu kansainvälisesti. Toki tämä asia on heti läsnä vaikka luonnontieteissä, mutta suomen kielen opinnot ovat myös kielen tutkimusta. Kielen kuvaamiseen tarvittavat teoriat taas ovat angloamerikkalaista tutkimusperinnettä. Kun yleensä omalle gradulle tarvitsee jonkun viitekehyksen, sitä on vaikea saada, jos ei pysty viittaamaan johonkin tunnettuun kielen teoriaan, jonka pääteos suurella todennäköisyydellä löytyy englanninkielisenä. Tietenkin suomen kielen kielessä on piirteitä, joita on kuvattu suomeksi ja ei ole poissuljettua, että tutkisi gradussaan asiaa, josta löytyisi suurimmaksi osaksi tietoa suomeksi. Itse kyllä ajattelisin, että tämä rajaisi paljon ja olisi huono lähtökohta opiskelulle.

 Samoin kotimaisessa kirjallisuudessa voi tietenkin tutkia gradussaan suomenkielistä teosta, mutta jälleen kirjallisuuden tutkimussuuntausten teoriat ja lähdekirjallisuus on todennäköisesti englanninkielistä (en ole lukenut kotimaista kirjallisuutta kuin yhden kurssin, mutta kehtaan väittää näin).

Ja sitten taas jos nyt pääaineessaan suomen kieli aikoo mennä siitä, mistä aita on matalin siinä, mitä tulee englanninkieliseen opetusmateriaaliin tai lähdekirjallisuuteen, niin miten sitten aikoo selvittää sivuaineet..

Vierailija kirjoitti:

Öh, no itse sanoisin, että aika monessakin aineessa pärjää surkealla enkulla. Esim kasvatustieteissä suurin osa kamasta on suomeksi, koska Suomesta tulee huippututkimusta siltä alalta.

Eli ap sitten lukemaan kasvatustiedettä pääaineena ja sivuaineena kotimainen kirjallisuus? ;)

Unohtamatta yliopiston pakollisia enkun kursseja. Onneksi niissä on arvosana hyväksytty/hylätty, mutta suoritukseen tarvitsee akateemisia tekstejä ja esitelmänkin saa pitää enkuksi. Opettajat on natiiveja, joten jotenkin pitäisi enkuksi pystyä kommunikoimaan. Mulla oli yhdellä kurssilla tyttö, joka oli surkea enkussa ja kyllä varmasti itsekin tiesi sen. Pisteet kuitenkin hänelle siitä, että hän piti esitelmän englanniksi (rallienglantitasoa), vaikka se ei hänelle varmasti ollut mieluisinta. Näin Helsingissä.

Riippuu opiskeltavasta aineesta. Nykyisin on myös pakollisia englanninkielisiä kursseja. Kannattaa kysellä eri alojen opiskelijoilta tai selata opinto-oppaita. Joillain aloilla on melkein kaikki tenttikirjat suomeksi, toisilla taas melkein kaikki on englanniksi.

No ei ne opinnot siitä enkun osaamisesta jää kiinni. Itselläni oli opiskelukaveri, joka ei ollut koskaan lukenut englantia. En muista mikä ihme siinä oli, liittyi jotenkin Steiner-kouluun ja saksan kieleen ym. No yliopistossa luki tiedotusoppia ja saksaa mm. Nyt on toimittaja ja tuottaja, nimi vilahtelee telkkarissa tuon tuosta ja miehensäkin tulee Etelä-Euroopasta. Oli reipas, hyvä tyyppi, joka ei antanut lannistaa silloin kun ei oikeasti osannut = oli englanninkielistä materiaalia.

Tuolla joku ilkeästi kommentoi, että ap sitten vain lukee kasvatustieteitä ja Suomen kirjallisuutta (en näe tässäkään yhdistelmässä mitään ilkkumista, kasvatustieteilijät Suomessa ovat maailman eliittiä alallaan!). Mutta ap pystyisi kyllä hyvin moneen muuhunkin alaan ja oikeastaan melkein mihin vain. Usein ammattisanasto pyörii samankaltaisten aiheiden ympärillä ja alan sanasto tarttuu nopeasti matkaan.

#10 Hoh hoh, aika haastavalta sait kuulostamaan. Ne natiiviopet on hyvin kannustavia ja aina on tukikursseja kielissä tarjolla niille, jotka sitä tarvitsee. Kielten osaamistasosta tuskin on kenelläkään jäänyt tutkinto kiinni viime vuosikymmenten aikana.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla joku ilkeästi kommentoi, että ap sitten vain lukee kasvatustieteitä ja Suomen kirjallisuutta (en näe tässäkään yhdistelmässä mitään ilkkumista, kasvatustieteilijät Suomessa ovat maailman eliittiä alallaan!). Mutta ap pystyisi kyllä hyvin moneen muuhunkin alaan ja oikeastaan melkein mihin vain. Usein ammattisanasto pyörii samankaltaisten aiheiden ympärillä ja alan sanasto tarttuu nopeasti matkaan.

En tarkoittanut olla nimenomaan ilkeä, kai nyt huomasit hymiön koko kommentissa?

Ja kommentti siitä, että lukee kasvatustieteitä ja kotimaista kirjallisuutta ei ole vähättelyä noita aineita kohtaan, vaan kriittinen näpäytys siitä, että kannattaako opiskelemaansa alaa valita sen mukaan, että siinä olisi mahdollisimman vähän englantia. Huomattavasti parempi lähtökohta on se, että lukee ainetta, joka kiinnostaa, silloin on kyllä motivoitunut opettelemaan englantiakin sen verran, että pärjää. Minustakin englantia voi opetella ja yliopistossa sitä täytyykin, harva nyt vapaa-ajallaan lukee tieteellisiä artikkeleita englanniksi.

Toinen väärinymmärrys selvästi oli tuo esimerkkini tytöstä, joka oli huono englannissa. Oli vain esimerkki siitä, että itsensä voi voittaa ja vaatimattomammallakin taidolla selviytyy kyllä, itsetuntoonhan tuo käy eniten.

Eli summa summarum, jos on sitkeä ja motivoitunut, uskon, että selviää, vaikka omat lahjat eivät olisikaan ne parhaimmat. Olen minäkin selvinnyt yliopiston tilastomatematiikan kurssista.;)

10

Saksan kieli oli pääaine, selvisin sillä :). Informaatiotutkimuksessa lähes kaikki englanniksi, koska on niin nuori tieteenala.